Teuvo Aura
![]() | |
Suomen pääministeri | |
---|---|
vallassa | I: 14. toukokuuta–15. heinäkuuta 1970 II: 1971–1972 |
edeltäjä | I: Mauno Koivisto II: Ahti Karjalainen |
seuraaja | I: Ahti Karjalainen II: Rafael Paasio |
syntyi | 28. joulukuuta 1912 Aura |
kuoli | 11. tammikuuta 1999 Helsinki |
puolue | Liberaalinen kansanpuolue |
Teuvo Ensio Toisio Aura (1912–1999) oli suomalainen poliitikko ja Kekkosen salainen asiamies. Hän toimi Suomen pääministerinä kahdesti. Teuvo Aura ei ollut kummoinen runoilija, mutta muurarina hän kunnostautui aina potentiaaliseksi presidenttiehdokkaaksi saakka.
Presidentti Kekkonen kutsui Auran apuun kahdesti huolestuttuaan Kekkoslovakian luisumisesta parlamentaariseen hallintotapaan. Hän julisti kansallisen hätätilan, lakkautti puolueet, hajotti eduskunnan ja aloitti KKK-linjaa (sanoista Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen) vastustavien toisinajattelijoiden vainot. Presidentti nimitti maahan virkamiesjuntan, jonka johdossa oli Helsingin tuolloinen kaupunginjohtaja Aura. Juntta toimi kuten muutkin maan hallitukset tuohon aikaan, siis Kekkosen kumileimasimena, joka toteutti kaikki presidentin toiveet.
Nimellisesti Auran hätätilahallituksen tehtävänä oli parantaa työllisyystilannetta, mutta jo ensi töikseen se valmisteli lain, joka olisi toteutuessaan velvoittanut jokaista miespuolista kansalaista ajelemaan päänsä kaljuksi Kekkosen kunniaksi. Lakiesitystä ei milloinkaan viety eduskunnan käsittelyyn, sillä ulkoministeri Väinö Leskinen niisti vahingossa nenänsä siihen.[1]
Lopulta Auran virkamiesjuntta ei saanut aikaan juuri mitään. Keskustan salainen poliisi kokosi toisinajattelijat Kainuuseen uudelleenkoulutukseen, mutta laki presidentin viran muuttamisesta perinnölliseksi kaatui eduskunnassa äänin 78–79.
Pääministeriuransa jälkeen Aura perusti yksityisen vapaapalokunnan, jonka tehtävänä oli vartioida Tamminiemen paloturvallisuutta.
Jälkikasvu[muokkaa]
Teuvo Auran poika Matti Aura toimi liikenneministerinä Lipposen I hallituksessa, mutta erosi virastaan, kun paljastui, että hän oli syönyt Pekka Vennamon Soneran pörssiinlistautumisen yhteydessä. Myöhemmin Aura myi Soneralle suolistokaasuaan aitona saksalaisena ilmana UMTS-kauppojen yhteydessä.[2]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Leskisestä tehtiin ulkoministeri, jotta hän saisi tuoda ilmaista viinaa Neuvostoliitosta SDP:n käyttöön.
- ↑ Tunnetaan myös nimellä UPS-kaupat
P.E. Svinhufvud - J.K. Paasikivi - L. Ingman - K. Castrén - J. Vennola - R. Erich - J. Vennola - A. K. Cajander - K. Kallio - A. K. Cajander - L. Ingman - A. Tulenheimo - K. Kallio - V. Tanner - J. Sunila - O. Mantere - K. Kallio - P.E. Svinhufvud - J. Sunila - T. Kivimäki - K. Kallio - A. K. Cajander - R. Ryti - J. Rangell - E. Linkomies - A. Hackzell - U. Castrén - J.K. Paasikivi - M. Pekkala - K.-A. Fagerholm - U. Kekkonen - S. Tuomioja - R. Törngren - U. Kekkonen - K.-A. Fagerholm - V. J. Sukselainen - R. von Fieandt - R. Kuuskoski - K.-A. Fagerholm - V. J. Sukselainen - M. Miettunen - A. Karjalainen - R.R. Lehto - J. Virolainen - R. Paasio - M. Koivisto - T. Aura - A. Karjalainen - T. Aura - R. Paasio - K. Sorsa - K. Liinamaa - M. Miettunen - K. Sorsa - M. Koivisto - K. Sorsa - H. Holkeri - E. Aho - P. Lipponen - A. Jäätteenmäki - M. Vanhanen - M. Kiviniemi - J. Katainen - A. Stubb - J. Sipilä - A. Rinne |