Kvanttiekonomia

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kvanttiekonomi tutkii yhtiön tilien aaltofunktion romahtamista.
Herraseni Henkilöiseni, meinasithan kvanttiteoria? Käänny pois täältä synnistä ja löydä linnki!

Kvanttiekonomia on keskeinen talouden ja rahankäyttöön liittyvä kvanttiteoria, jonka kehitti Max Planck, John Maynard Keynes, Ronald Reagan ja Charles Ponzi. Heidän työnsä perustui siihen että Albert Einstein 1905 kykeni ensimmäisenä osoittamaan Brownin liikkeen avulla velkarästien olemassaolon.

Kvanttiekonomian perusaksioomana on se, että tietyt aalto-hiukkas ominaisuudet aikaansaavat monia ihmeellisiä tapahtumia. Siihen liittyy Heidelbergin osoittama tarkan taloustilanteen mittauksen mahdottomuus ja Kurt Gödelin todistama "jokainen tilikirja on sisäisesti ristiriitainen ja vaatii siksi tilikirjan ulkopuolisen maailman huomioon ottamisen." Kvanttiekonomia auttaa ymmärtämään näitä, mutta samanaikaisesti sen suurin ongelma on se, että se on täysin ristiriidassa normaalin terveen järjen kanssa.

Näiden seurauksena on saman rahasumman olemassaolo useassa paikassa yhtäaikaa (superpositio), määrän ja siirtymän yhtäaikaisen tietämisen mahdottomuus ja havainnoinnin vaikutus rahan liikkeisiin sekä siitä seuraava oikeiden tilitapahtumien tietämisen mahdottomuus yksikkötasolla.

Kuvaus[muokkaa]

Klassinen rahan kiertokulun kuvaus
Kvanttimallin rahan kiertokulku.

Kvanttiekonimiikan perusyksiköt ovat seuraavat:

  • Tiliçon. Tiliçon on perusyksikkö. Sillä on kaksi ominaisuutta; "credit" -asema ja "debet" -asema. Tiliçon on aina pareittain, ja toisen tilan mittaaminen pakottaa toisen olemaan juuri siinä toisessa asennossa. (Wolfgang Paulin kieltosäännön mukaan kaksi Tiliçonia ei voi koskaan olla samassa tilassa.) On aina muistettava että Toisen credit on toisen debet ; Jos toinen löytyy, on toisenkin löydyttävä.
  • Politon. Politon on myös hiukkanen, joka koskettaa politiikkaa. Politonsit ovat joko natseja tai kommunisteja tai vihreitä. Politons voi olla mikä tahansa sekoitus näistä. Kuitenkin niin, että yhteensä eri politonslaadut ovat vakio.
  • Lisäksi esiintyy erityisiä hiukkasia, jotka liittyvät tilitapahtumiin jotka rikkovat normaalin symmetrian. Kun Paulin Kieltosäännön mukaan kaksi Tiliçonia ei ole samassa tilassa, eli toisen kredit on toisen debet. Näitä poikkeuksia kutsutaan nimellä bossoni.

Yleisimmin muotoilluissa kvanttiekonomiikan systeemeissä on lisäksi muita ekonomistisia partikkeleja, kuten "uskottavuus", "seksikkyys", "avokätisyys". Niiden tarkkaa asemaa ei tiedetä, ja ne kuvataan todennäköisyysaaltohiukkasina, lyhyesti "Käteni heiluvat niin nopeasti että ne näyttävät sumulta, joten pysy kaukana. Ei minun tarvitse selittää niitä idiooteille! Opiskele, lue. Kysele sitten kun olet ymmärtänyt"

Peruslaskukaavat[muokkaa]

Kvanttiekonomiikan matemaattinen lähtökohta on seuraava, ja sekin osoittaa että perusjärki ei toimi rahantavoittelussa. Koulutus ei kananta!

Tieto on Valtaa.
Aika on Rahaa.
Työ / Aika = Voima
Valta = Voimaa
 ->(Tieto=Valtaa + Valta=Voimaa) Tieto = Voimaa
 --> (Tieto=Voimaa & Aika=Rahaa) Työ / Raha = Tieto
 ---> Raha = Työ / Tieto

Täten on todistettavissa, että kun Tieto lähenee nollaa, Raha lähenee äärettömyyttä riippumatta tehdyn työn määrästä, jolloin kvanttimerkonomiikan johtopäätös on Mitä vähemmän tiedät, sen enemmän tienaat.

Schrödingerin merkonomi[muokkaa]

Schrödingerin merkonomin työtila.

Schrödingerin merkonomi on Erwin Schrödingerin keksimä ajatus; Jos merkonomi laitetaan työtilaan, jossa hänen ympärillään on väliseinät, työnantaja ei tiedä, onko merkonomi unessa vai töissä. (Tila on siis black box / musta laatikko, jota voidaan kuvata ainoastaan todennäköisyysaaltohiukkasena). Jos väliseinät poistetaan, sortuu tämä kvantti, eli aaltohiukkastila, ja paljastuu että seinän puute johtaa merkonomin juttelemaan työkavereidensa kanssa. On havaittu myös että kvanttitilan jatkuttua riittävän kauan aikaa seinille alkaa ilmestymään kaikkea turhaa, ja että todennäköisyysaaltohiukkanen alkaa painottumaan nukkumisen puolelle.

Heisenbergin epävarmuusperiaate[muokkaa]

Werner Heisenberg kehitteli kvanttiekonomiaa monella tavalla, mutta hän on tullut tunnetuimmaksi tästä periaatteesta. Se tarkoittaa että henkilön luottokelpoisuutta ja avokätisyyttä ei voi tietää samanaikaisesti. Jos tiedetään että henkilöllä on paljon rahaa, ei tiedetä onko hän avokätinen. Selvemmin epävarmuusperiaate näkyy kuitenkin toisensuuntaisena; Jos henkilö on avokätinen, emme tiedä onko hänellä rahaa(vaikka olisimme aamulla selvittäneet tilin tilanteen.)

Tämä epävarmuus näkyy seuraavanlaisena matemaattisena kaavana

v=avokätisyys, p= luottokelpoisuus ja h = Plankin jatkumo, joka on muuttuja $ / ( € & £ ) .


Tuo kaava tuo kvanttiekonomiikan teorialle kaiken sen uskottavuuden, koska n00bit eivät ymmärrä mitä ne tarkoittavat ja ihastuvat siihen että asia on kuvattu symboleilla, joista he eivät ymmärrä mitään. Saakutin hienolta näyttää - olipa hyvä että oltiin avokätisiä sitä niiden opistoa kohtaan. Onkohan tililläni vielä rahaa?

Gödelin epätäydellisyysteoreema[muokkaa]

Gödelin epätäydellisyysteoreema on Kurt Gödelin todistama teoreema;

jokaiselle ω-jatkuvalle rekursiiviselle luokalle κ joka on
muotoiltu on olemassa rekursiivinen luokka r, joka on muotoa
jossa kumpikaan v Gen r eikä Neg(v Gen r) kuuluu to Flg(κ) 
(v on vapaa muuttuja r:stä).

jonka mukaan tilikirjaa ei koskaan saada menemään tasan ristiriidattomaksi pelkästään tilikirjan kautta ; Tilien tasaantuminen voisi onnistua vain laajemmassa järjestelmässä, jota ei puolestaan voida osoittaa ristiriidattomaksi. Tämä tulos merkitsi kuoliniskua toiveille saada talous varmasti vakaaksi aksiomatisoimalla se perusteellisesti. Periaatteen mukaan kvanttiekonomiikassa on lisäksi aina väitteitä jotka ovat tosia, vaikka niitä ei ole todistettu. Tähän on kätevää turvautua, jos tulee epämieluisia kysymyksiä mahdollisesti avokätiseltä taholta, joka samalla on mahdollisesti maksukykyinen.

Epätyhjyysongelma[muokkaa]

Epätyhjyysongelma liittyy konkurssitilanteessa tapahtuvaan tilin saldon aaltofunktion romahdukseen; Kysymystä on siitä, hyväksyykö NE (=jokin mielivaltainen avokätinen mutta maksukykyinen taho) yhtään rahanpyyntösyötemerkkijonoa. Kyseessä on ratkeamaton ongelma. Ongelma on tietysti esitetty myös hämäävillä symboleilla seuraavasti: