James Bond

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Bond
Jamesbond.jpg
James Bond uudelleenkäynnistymässä vuonna 2005.
Koko nimi: James Bond
Syntymäaika: 1924[1]
Syntymäpaikka: Iso-Britannia
Uskontokunta: Todennäköisesti protestanttinen
Kuolintapa: Hän kuoli / tulee todennäköisesti kuolemaan aivoverenvuotoon, keuhkosyöpään, maksakirroosiin tai salamurhaajan luotiin.
Hiusten väri: musta[2]
Saavutukset: Hän on onnistunut pysäyttämään monia eri tavalla vaarallisiksi luokiteltuja henkilöitä usein hyvin onnekkaiden sattumusten ansioista.
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
Hän on yksi tunnetuimmista salaisista henkilöistä ei-salaisessa maailmassa.
Pilkkanimet: Oh Oh Seven

”Mutsi kysy, luuleksä olevas James Bond,
sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.”

~Cheek[3]

”My name is Bond, James Bond.”

~Arvaa!

James Bond on kirjailija Ian Flemingin vuonna 1953 kehittelemä kirjojen sarja, joiden lukeminen ei ole järin kiintoisaa puuhaa. James Bond on salainen agentti, lintutieteilijä ja koodinimeltään "Agent 47". Fleming kuoli adrenoleukodystrofiaan vuonna 1964, jonka jälkeen kirjoja on yritetetty epätoivoisesti jatkaa paljon. Suurin osa näistä jatkajista on avuttomia kirjailijoita, joiden työssä näkyy kollektiivisen idiotismin kohtalokkaat seuraukset. Romaanien lisäksi tätä suurta despoottista johtajaa ollaan nähty yli 20 elokuvassa, joissa häntä ovat esittäneet Daniel Craig, George Lazenby, Roger Moore, Cheek, Sean Connery ja Cheek. James Bondista on tullut yksi tuottoisimmista elokuvasarjoista. Tämä lienee syynä siihen miksi se on saanut niin paljon kapitalistien huomiota. James Bondista on tehty myös sarjakuvia ja videopelelejä. Kiinalaiset riisinviljelijät myyvät James Bondin pärställä t-paitoja, huppareita, tupakansytyttimiä, avaimenperiä, paistinpannuja, verhoja ja kaikkia muita kaupallisia turhakkeita.

Kirjoitushistoria[muokkaa]

James Bondin loi teetä lipittävään valtaeliittiin kuuluva brittiläinen Ian Fleming. Hän työskenteli toisessa maailmansodassa brittien merivoimien johtajan avustajana. Myöhemmin alemmuuskompleksista kärsivä Fleming kyllästyi byrokratiaan ja ylentyi oma-aloitteisesti fasistiseksi komentajaksi.

Ian Fleming alkoi kirjoittaa ensimmäistä Bond-kirjaa Cash in Oh Roy Ale (a.k.a. Casino Royale.) jamaikalaisessa saattokodissa vuonna 1952. Kirja valmistui kahdessa kuukaudessa ja julkaistiin vasta vuonna 1953. Fleming kirjoitti seuraavina vuosina joka talvi uuden Bondin. Kirjasarjan myyntipuoli oli kaikin osin todella aneeminen, kunnes John F. Kennedy kertoi julkisuudessa ihailevansa tätä kirjassa esiintyvää hedonistista herrasmiestä, ja sanoi ottavansa poliittista mallia tämän teoksen kirjoittajalta. Tämä saattoi Bondien myynnin räjähdysmäiseen kasvuun, mutta Bond-kirjojen viihdearvo oli edelleen hieman kyseenalainen.

Hahmot[muokkaa]

James Bond[muokkaa]

James Bond nykyään.

James Bond (Agent 47) on Britannian tiedustelupalvelun, MI6:n, salainen agentti ja palkkatappaja. Fleming olisi kirjoituksissaan halunnut Bondin olevan noin kolmekymppinen mies. Siitä huolimatta ahneet elokuvantuottajat päättivät ottaa näyttelijöiksi alipalkattuja vanhuksia.

Bond on hyvin monitaitoinen. Hän on käynyt datanomikoulutuksen ja suorittanut siviilipalveluksen. Elokuvissa hän käyttää apunaan moderneja laitteita ja teknologiaa. Datanomikoulutuksensa asiosta Bond osaa käyttää sujuvasti monenlaisia toiminnan kannalta hyödyllisiä ohjelmia, kuten Wordia ja PowerPointia.

Muut hahmot[muokkaa]

M on Bondin esimies, ja heillä on kiinteä keskinäinen rakkaussuhde. M kannustaa Bondia kukistamaan homoseksuaaleja, liberaaleja, kansallisosialisteja ja muita toisinajattelijoita. M tuskastuu helposti Bondin banaaliin elämäntyyliin ja konservatiiviseen elämänasenteeseen.

Miss Moneypenny on M:n sihteeri ja tiskikone. Moneypenny on nimensä mukaisesti gold digger, ja tämän vuoksi hän flirttailee usein James Bondin kanssa.

Q on intellektuelli, joka valmistaa systemaattisesti kaikki Bondin tavarat. Hän on järjestelmällinen nero, mutta Bondin pitämissä kemuissa hän on kuitenkin epäinhimillisen mitäänsanomaton.

Tracy ja James joulukuussa 1961.

Teresa "Tracy" Bond (os. Draco) oli James Bondin vaimo. Kissaa silittävä mies ja Irma Bunt ampuivat Tracyn hyvin pian sen jälkeen, kun pari oli vihitty.

Felix Leiter on amerikkalainen, päätyönsä CIA:n agenttina tehnyt James Bondin paras kaveri. Hän on kameleontti ja yli-ihminen, joka kykenee hetkessä vaihtamaan ikäänsä, hiustensa, ihonsa tai silmiensä väriä ja jopa tarvittaessa jopa kasvattamaan raajojaan uudelleen.

Loelia Ponsonby oli 1950-luvulla Bondin ensimmäinen sihteeri. Koska James Bond on alkoholisti, narkomaani ja tupakoitsija, niin hänen kätensä eivät luonnollisestikaan riitä samanaikaiseen kansioiden selaamiseen, merkintöjen tekemiseen, Vodka Martinien valmistamiseen ja nauttimiseen, benzedriinin annosteluun ja ottamiseen sekä savukkeiden sytyttämiseen ja pitelemiseen. Siksi hän tarvitsee usein kolmannen ja neljännen ylimääräisen käden kaikkien näiden toimintojen onnistuneeseen suorittamiseen.

Mary Goodnight aloitti Bondin sihteerinä muutamaa vuotta myöhemmin. Hän jatkoi toimistossa Ponsonbyn työtä auttaakseen Bondia tämän moninaisten tehtäviensä niin sanotussa moniajossa. Hänet muistetaan parhaiten siitä, että Bond onnistui hänen ansiostaan kukistamaan erittäin vaarallisen latino-sirkustaiteilija Scaramangan. Goodnight siis auttoi Bondia myös kentällä, ja tämä avunanto on kuvattu tarkasti niin kirjassa kuin myös elokuvassa The Man with the Wooden Gun (1965 / 1974). Goodnightin pesti oli väliaikainen, ja Ponsonby teki myöhemmin paluun MI6:n riveihin.

May oli Bondin taloudenhoitaja, joka huolehti, että Bond saa joka aamu mustan kahvinsa oikean vahvuisena sekä kananmunansa sekunnilleen oikeassa ajassa kypsennettyinä. Bondin elämä olisikin ollut aikoinaan hyvin hankalaa ilman tämän avuliaan ja häntä vanhemman naisen apua.

Kissaa silittävä mies (ilman kissaa)

Bondin viholliset ovat usein moraalittomia monimiljardöörejä ja kapitalistisikoja. Tunnetuimpia Bondin vihollisia ovat Kissaa silittävä mies ja Puusormi. Bondia piinaavat usein myös hänen vihollistensa kätyrit. Heistä kuuluisimpia ovat rautahampainen jättiläinen sekä sirkkelihattua heittelevä ja puhumaton korealainen painija, Oddjob.

Elokuvat[muokkaa]

Historia[muokkaa]

Ian Flemingiin kohdistettin kiristystä ja muita retorisia keinoja, jotka saivat hänet vuonna 1960 myymään kaikki Bond-kirjojen elokuvaoikeudet Harry Saltzmanille. Harry Saltzman oli suurherra ja hänellä oli yhteyksiä suuriin instituutioihin, jotka auttoivat lypsämään Bondin tuotannosta isot setelit. Nämä varat jaettiin kaikkien suurten korporaatioiden johtohenkilöiden kesken. Saltzman jätti kaikki tuotannot Albert R. Broccolille vuonna 1976. Tämä Parsakaalina tunnettu mies jätti tuotantonsa vuonna 1995 tyttärelleen Barbara Broccolille.

Musiikki[muokkaa]

Jokaisessa Bond elokuvassa soi sarjan tunnuskappale "James Bond Theme", jonka on säveltänyt räppäävä viulisti sekä kitaristi Arttu Lindeman. Tässä mestariteoksessa Lindeman käyttää eksentristä surf rock -tyylistä kitarariffiä.

Näyttelijät[muokkaa]

Eon Productionsin tuottamissa elokuvissa[muokkaa]

Muut elokuvissa, kuunnelmissa, musiikkivideoilla ja televisiossa James Bondin hahmoa tulkinneet näyttelijät[muokkaa]

Arvostelua[muokkaa]

Bond poseeraamassa erään varsin korkean brändiarvon omaavan tuotteen kanssa vuonna 1958.

Bond-elokuvat ovat saaneet paljon kritiikkiä kuplassa asuvilta vähä-älyisiltä apinoilta. Älymystöön kuuluvat henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on kengän koko jaettuna kahdella, ovat arvostelleet Bond-elokuvia ja pitäneet niitä "moraalittomina". Tuoreimman tutkimuksen mukaan kyseisillä henkilöillä on ollut metafyysisiä vaikeuksia erottaa todellisuus elokuvasta. Syynä tähän lienevät kyseisten älykköjen alhaiset sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja erakoitumisen aiheuttama todellisuudentajun hämärtyminen.

Neljännen aallon feminismiin kuuluvilla astianpesukoneilla on ilmeisesti ollut jonkin sortin teknisiä häiriöitä. Tiskikoneet ovat käynnissäoloajan sijasta piipittäneet "Patriarkiaa, miesylivaltaa ja Bond-elokuvien sovinistisuutta".

Neuvostoliitto oli provosoitunut Bond-elokuvien antamasta aristokraattisesta kuvasta liittyen Yhdysvaltoihin. Neuvostoliitto kritisoi Bondia, koska Bond tuki sen mielestä Yhdysvaltalaista imperialismia. Bond-kirjat olivat Neuvostoliiton mielestä huolestuttava "propagandan" indroktinaatioväline. Onneksi Neuvostoliitossa olikin vain hypokriittisia pässejä, kun otetaan huomioon Neuvostoliitossa tuona aikana vallinneen totalitarismin.

Lukijat ovat myös kyseenalaistaneet Bond-kirjoissa esiintyvää tuotemerkkien levitystä. Julkisuudessa Fleming sanoi sen olevan vain realistista kuvailua. Nämä lukijat ovat mahdollisesti olleet sosialismin kannattajia ja ovat yrittäneet osoittaa tämän olleen systemaattinen yritys markkinatalouden tai taloudellisen liberalismin levittämiseen.

Vaikutus[muokkaa]

Vain miljardöörit voivat haaveilla esimerkiksi tällaisesta huippukalliista ja -varustellusta autosta, jolla Bond ajoi 1980-luvulla.

Bondin vaikutuksen seurauksena on syntynyt useita henkilöhahmoja, kuten Agentti 000, Cheek, Austin Powers, Dick Steele ja monitoimimies Johnny Sins. Bondilla on ollut myös tärkeä osuus markkinoinnissa, koska hän on käyttänyt aina uusimpia härveleitä, joiden tuotemerkistä sai maksaa jo monen tuhannen punnan lisähinnan. Kiinalaiset eivät ole tästä pahemmin perustaneet, koska Bond ei tiedettevästi ikinä ole käyttänyt tuotteita, joissa olisi lukenut "Made in China". Joidenkin anekdoottien mukaan kiinalaisilla on ollut oma jäljitelmä James Bondista, joka oli osittain ottanut vaikutteita aristokraattisilta japanilaisilta animeweaboilta. Tämä oli siis tiedettävästi nimeltään "Jamochovodesu Bondivo".

Lähteet[muokkaa]

  • Fleming, I. (1988). Saatat kuolla kerran. suom. Erkki Savolainen. Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-20-3247-3

Viitteet[muokkaa]

  1. Fleming 1988, s. 1251.
  2. Daniel Craigin palkkaaminen James Bondin rooliin vuonna 2005 vahvisti diagnoosin: Bond-tuottajat, Barbara Broccoli ja Michael G. Wilson, sairastavat akromatopsiaa.
  3. Hiili ei oo hetkellistä – Cheek – LYRICS.FI Viitattu 2.3.2021.
  4. Tosin tämän viimeisen Conneryn Bond-elokuvan tuottivat Taliafilm ja Producers Sales Organization.
  5. Tämä Lazenbyn esiintyminen JB:nä on epävirallinen ja sen tuottivat Richard Sloan Productions ja Viacom Productions.
  6. Tämäkin Lazenbyn esiintyminen agentti Jamesina on epävirallinen ja sen tuottivat Michael Sloan Productions ja Universal Television.
  7. Tosin tämän ensimmäisen Mooren näyttäytymisen Bondin roolissa tuotti ATV Network.

Katso myös[muokkaa]