Erkki Hartikainen

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korjauspyyntö: Artikkeli perustuu kokonaan tositapahtumiin, minkä vuoksi se tulisi siirtää Wikipediaan.
Erkki Hartikainen uhkuu kolmannen maailman sotilasdiktaattorin määrätietoisuutta.[1]
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.

Erkki Hartikainen (tuntematon myös kutsumanimillä Härski-Hartikainen ja Eki, s. 24. kesäkuuta 1942[2]) on eläköitynyt matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori, tietotekniikan opettaja,[1] Suomen Ateistiyhdistyksen puheenjohtaja (1985–), Wikipedia-auktoriteetti ja aktiivinen ateistien oikeuksien puolestapuhuja. Hartikainen toimi Vapaa-ajattelijain liitossa korkeissa asemissa 40 vuoden ajanjaksolla. 2000-luvun alussa hän kuitenkin vieraantui järjestöstä, joka ei ollut valmis siirtymään sekulaarista humanismista totuudenkaltaisempaan posthumanismiin. Reilujen ateistien näkökulmasta kristillinen jumalusko on luonut niin humanismin ihmiskeskeisyyden kuin vaikkapa harhaanjohtavan aistillisen termin maailmankuva. Hartikainen syntyi filosofien vertauskuvalliseen sukuun Edmund-tyyppisenä äpäränä, ja aikoo opettaa patriarkalleen orgioita kirjoittamalla ”korjatun” version Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicuksesta.[3]

Erkki Hartikaisella on oma liputuspäivä, Erkki Fakin Hartikaisen päivä 24. kesäkuuta.

Aatteellinen herääminen[muokkaa]

Hartikainen pitää ateismia ihmiselle luonnollisena. Varhaisimmissa muistoissaan kolmen vuoden iässä hän ei ollut ateisti, sillä kysymys ei vielä kiinnostanut häntä. Hartikainen tiedosti ateismin tosiasiat kaksi vuotta myöhemmin:

»Noin viisivuotiaana totesin olevani ateisti. Kun pikkuveljeni kuoli, ihmiset keskustelivat kaikenlaisesta ja silloin kävelin kaksi kertaa talon ympäri ja totesin, ettei enkeleitä eikä muitakaan vastaavia olioita ole olemassa.»
(Erkki Hartikainen[4])

Vapaa-ajattelijoissa[muokkaa]

Nuori Hartikainen.[5]

Hartikainen toimi Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteerinä vuosina 1975–1986 sekä puheenjohtajana 1999–2005.[6] Hänen Yhdistyneille Kansakunnille vuonna 1978 tekemänsä kantelu johti elämänkatsomustiedon tulemiseen oppiaineeksi Suomen peruskouluihin.[7]

Hartikainen kirjoitti Vapaa-ajattelijain liitolle myös pyydettyä pidemmän kulttuuripoliittisen ohjelman, jonka liittokokous hyväksyi vuonna 1978.[8] Se on ennen kaikkea retorisesti liioitteleva eettinen sekularisaatiomanifesti:

»Vaikka uskonto näennäisesti olisi ollut vain sodan ulkoinen tunnus, niin kulttuurin arvojen pääasiallisena siirtäjänä (moraalikasvattajana) uskonto on kuitenkin ollut varsin syvällisessä mielessä syyllinen kaikkiin sotiin.»

»Tutkimusten mukaan monet uskonnon opettajat kylvävät oppilaisiinsa suorastaan vihaa toisinajattelevia kohtaan. Uskonnoton kasvatusjärjestelmä, joka on käytössä mm. useissa sosialistisissa maissa, on osoittanut käytännössä paremmuutensa.»

»Jokaiseen filosofian opetusta antavaan korkeakouluun on nimitettävä, [sic] ainakin yksi tieteellisen ateismin opetusta antava professori tai lehtori, joka on vakaumukseltaan ateisti.»

»Vapaa-ajattelijain mielestä valtion on tuettava taloudellisesti vapaa-ajattelijain taiteellista kustannustoimintaa. Vapaa-ajattelijain rikas lauluperinne on saatava äänilevyille. Vapaa-ajattelijain romaanit ja runokokoelmat on saatava kirjakauppoihin. Vapaa-ajatuksellinen elokuvatuotanto on käynnistettävä.[9]»

Myöhempi jumalattomuus[muokkaa]

Hartikaisen koplan kotisivut marraskuussa 2014.

Erkki Hartikainen kirjoittaa Suomen Ateistiyhdistyksen Jumalaton-kulttuuriverkkolehden ensimmäisessä numerossa vuonna 2006 uskonnottomien tilanteen Suomessa heikkenevän, sillä Vapaa-ajattelijain liitto on joutunut ”luterilaisten ateistien” käsiin. Hartikainen väittää edelleen, että luterilainen ateismi on osa ”humanismin” peitenimellä kulkevaa kansainvälistä liikettä, jota edustaa esimerkiksi sekularismia, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ajava organisaatio International Humanist and Ethical Union. Hartikaisen mukaan humanistit Vapaa-ajattelijat mukaan lukien ajavat Suomen peruskouluihin ja lukijoihin entistä uskontomyönteisempää uskontojen opetusta.[10] Varsinaisen ateismin pää-äänenkannattaja Jumalaton kulttuurilehti ilmestyi 2006–2017 (133 numeroa) ja sisältää polemiikkia, lehdistöstä kopioituja uskonnon huonoon valoon asettavia juttuja, käsitemäärittelyjä ja Hartikaisen sängystäputoamistajunnanvirtaa.[11]

Posthumanismi[muokkaa]

Vuoden 2004 esitelmässään Hartikainen luonnehtii edustamaansa posthumanismia. Posthumanismi näkee ihmisen ja luonnon keskenään tasa-arvoisina ja ihmisen osana luontoa. Moraalisesti posthumanismi ”ei voi perustua ihmisen hyveinä tai paheina pitämiin asioihin”, vaan noudattaa ihmisestä riippumatonta siveyttä:

»Simpanssit ovat oivaltaneet vastavuoroisuuden: Tee ensin muille sitä, mitä toivoisit teh­tävän itsellesi. Tätä ns. kul­taista sääntöä ei siis ensimmäisenä keksinyt Kungfutse, Buddha tai Platon. Sen kehitti historiassa nimettömäksi jäänyt simpanssi.»
(Erkki Hartikainen)

Posthumanistinen todellisuuskäsitys on aineellinen (materialismi). Myös ”[e]läimillä ja nykyisillä roboteilla on mitä ilmeisimmin aineellinen todellisuuskäsitys. – – Ei ole mitään syytä olettaa, että joidenkin muiden planeettojen asukkailla olisi aineellisesta todellisuuskäsityksestä poikkeava (esimerkiksi kristillinen) todellisuuskäsitys.”[12]

Käsitteistö (terminologia)[muokkaa]

Hartikainen seuraa merkittävää suomalaista filosofia Eino Kailaa, jonka vuonna 1929 kirjoittama teos oli nimeltään Nykyinen maailmankäsitys, ei sittemmin vakiintunut maailmankatsomus.[13] Kun ihminen alkaa puhua, hän sanoo luultavasti minun käsitykseni on, ei minun katsomukseni on.[14] Myös ”tieto” on eksyttävä sana, sillä vuoden 2003 uusimpien tutkimusten mukaan länsimaalaiset ja itäaasialaiset käsittivät sen eri tavoin, ja siksi Hartikaisen mukaan sanasta ”tiede” tulisi luopua ja puhua sen sijaan esimerkiksi kokeellisesta tutkimuksesta.[13] Vuodesta toiseen Hartikainen on kirjoittanut vihaamaansa ”maailmankatsomus”-sanaa vastaan, sillä se on ”harhaanjohtava ja tarpeeton”. Hän myöntää kirjoittaneensa 1970-luvun lopulla IBM:n pallokirjoituskoneella Ruotaanlahden kylässä Iisalmen maalaiskunnassa monisteen ”Tieteellinen maailmankatsomus”, mutta vetoaa ajankohdan selkäkipuihin.[15] Näköaistikeskeisyydestä irtautuneen Kailan sanassa ”maailmankäsitys” heijastuu vielä vanha kristillinen maakeskeisyys; Hartikaisen mukaan on mentävä askel pidemmälle ja puhuttava oppimateriaaleissa ”todellisuuskäsityksestä”.[13] Käsitys-loppuinen sanasto ei ole altis vastaavalle kritiikille:

»Eräät vajarit ovat esittäneet, että "käsitys" viittaa käteen. Suomen kielessä näin on laita, mutta käsiteuudistus on tehty myös suuriin kieliin. Englannin kieleen olen määritellyt käsitteen "comprehension of reality". Tämän käsitteen tunnetuimpia käyttäjiä on ollut Sir Karl Popper.

Suurin osa suutaan soittavista vajareista on minulle hyvin vastenmielisiä olioita ja onneksi en enää kuulu heidän järjestöihinsä.»
(Erkki Hartikainen[16])

Suhde viisauden rakastamiseen (filosofia)[muokkaa]

»Miten vitun vanha se on? 150 vuotta?»
(NPOV kuullessaan, että Erkki Hartikainen kannattaa loogista empirismiä)

Hartikainen pitää filosofiaa tieteen loisena ja kokoelmana ristiriitaisia mielipiteitä, jotka soveltuvat parhaiten valtaapitävien valikoivaan käyttöön.[17] Hartikainen huomauttaa Zürichin yliopistosairaalan neurologin Peter Bruggerin tutkimusten osoittavan New Scientist -lehden mukaan, että aivojen korkea dopamiinipitoisuus aiheuttaa yliluonnollisia kokemuksia ja päättelykyvyn heikkenemistä. Siispä dopamiinipäät pitävät itseään muita korkea-arvoisempina ja kohoavat nokkimisjärjestyksen huipulle kaikissa yhteiskunnissa. He ovat keksineet myös tiedekuntia, joiden nimi juontaa juurensa muinaiskreikan ”viisauden” tavoitteluun, kuten Hartikainen seikkaperäisesti pyörittelee ilmi. Ei kuitenkaan ole mitään yksimielisyyttä siitä, mitä ”viisaudella” tarkoitetaan, ja ”[v]aikka päästäisiin yksimielisyyteen sanan ’viisaus’ merkityksestä, ollaan varmasti eri mieltä siitä, mikä on viisasta”. Siksi filosofiasta olisi hyvä päästä eroon lopullisesti.[18] Hartikaisen mukaan ”julkkisfilosofit jyräsivät ’maailmankatsomuksen’ Suomessa läpi niin, että se varjostaa ateistien elämää vielä kauan”.[4]

Hartikainen allekirjoittaa Iisalmen lyseon eläin- ja kasviopin ja maantiedon opettajansa,[19] suomalaisen akateemisen filosofian toisinajattelijan Pertti ’Lande’ Lindforsin arvion moraalifilosofiasta olennaisesti ”mielipidekirjallisuutena”.[20] Jumalaton kulttuurilehti on julkaissut omia leikkisiä ohjeitaan ”hyvään elämään”.[21]

”Olen tänään perustanut uuden tieteellisen koulukunnan, jonka nimi on ’analyyttinen looginen empirismi’”, Hartikainen tiedotti 28. marraskuuta 2010. Perustekstinään koulukunta käyttää Wienin piirin ohjelmajulistusta Wissenschaftliche Weltauffassung (1929).[22] Hartikainen tuntee loogisen empirismin kritiikin 1950-luvulta Quinesta ja Papista lähtien ja 1960-luvulle päättyen, mutta arvioi, että todellisia syitä suuntauksen kuolemaan filosofiassa on neljä: Leninin Erns Machin positivismiin kohdistama arvostelu, vuoden 1929 pörssiromahdus, Hitlerin valtaannousu ja kylmä sota. Kylmän sodan vaikutuksesta edes Suomessa ei enää päästetty älykkäitä ihmisiä filosofian professoreiksi.[23] Looginen positivismi veti tarkan rajan käsitettävän ja mielettömän kielen väliin; Hartikainen väittää, että tunteet ja arvot liittyvät käsitteisiin useimmiten vasta vahvan aivopesun tuloksena. Luonnollinen kieli on ideologianeutraalia. Samassa esseessä Hartikainen kehittelee edelleen näkemystään inhimillisestä kielestä: se on kehittynyt alun perin apinayhteisössä vallan ja valehtelemisen välineeksi.[18]

Odotettavasti filosofit ovat ottaneet Hartikaisen vastaan miten ovat. Tiettävästi ainakin Sami Pihlström harjoitti negatiivisen ajattelun taitoa Hartikaiseen Pertti Lindforsin juhlakirjan Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’. Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija (2005) arvostelussa:

»Näin suureen joukkoon kirjoituksia – yhteensä 46 kappaletta – mahtuu myös pohjanoteerauksia, jollaisena on mainittava Erkki Hartikaisen ”Arviointi artikkelista G.H. von Wright: ’Tieteen filosofian kaksi perinnettä’”[24]. Syventymättä von Wrightin pääteoksiin (edes tarkastellun artikelin kannalta keskeiseen kirjaan Explanation and Understanding, 1971) Hartikainen rajoittuu kommentoimaan lähinnä Lindforsin näkemysten pohjalta von Wrightin lyhyttä Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisusarjassa vuonna 1970 ilmestynyttä artikkelia.
      Hartikaisen kirjoitus on niin sekava, että on vaikea nähdä, milloin äänessä on Lindfors ja milloin kirjoittaja itse. Monet väitteet perustuvat epämääräisiin kuulopuheisiin tai auktoriteetteihin. von Wrightin näkemysten hätiköidyt kytkennät milloin marxismiin, milloin steinerilaisuuteen ja milloin mihinkin tieteellisesti tai poliittisesti epäilyttävään asiaan eivät täytä alkeellisimpiakaan tekstin tieteellisen tulkinnan ja lähdekritiikin vaatimuksia.[25]»

Akateemikko Georg Henrik von Wright, 1900-luvun merkittävimmäksi suomalaiseksi filosofiksi sanottu, logiikan ja tietoteorian kehittäjä, Ludwig Wittgensteinin oppilas ja postuumi toimittaja, humanistinen kulttuurikriitikko, Hartikaisen mukaan onneksi jo kuollut.[26]

Voidaan lisätä, että artikkelissaan milloin ketäkin taistolaiseksi syyttävän Hartikaisen hyvä kaveri Pertti Lindfors oli monen muun asian lisäksi KGB:n yhdysmies Suomessa ja Itä-Saksassa omasta aloitteestaan Stasin ilmiantaja.[27] Jumalattoman kulttuurilehden julkaisemassa vastineessaan ”Sami Pihlstöm, kirkon uusi sotaratsu ja Urpo Harvan seuraaja?”[19] ja sen jatko-osassa[26] Hartikainen luonnehtii Pihlströmin yllä lainattuja kappaleita alatyyliseksi herjakirjoitukseksi, mutta jatkaa, että ei vastaa samalla mitalla, sillä ystävästään Lindforsista poiketen Hartikainen ei sodi, jos vastapuoli ei kunnioita pelisääntöjä. Hartikainen puolustautuu:

»Kukaan, joka minut tuntee, ei menisi väittämään, etten ole kirjoittanut kirjoitustani itse. Täytyy tunnustaa, etten muista koskaan tavanneeni Pihlströmiä. Toivottavasti hän pysyy Tampereella, niin ettei minun tarvitsekaan tavata häntä. Pihlström väite on myös paha herja juhlakirjan kohdetta Pertti Lindforsia kohtaan. – – Enpä ole ennen lukenut sellaista juhlakirjan arvostelua, jossa avoimesti herjataan juhlijaa. Ilmeisesti sivistyneet tavat eivät sido filosofian professoreita. Filosofian sisäistä sekavuutta kuvastaa se usein havaittu tosiasia, etteivät filosofit edes filosofikonferensseissa suostu kuuntelemaan vastustajiensa esitelmiä. Nykyään konferenssitkin ovat jakautuneet siten, että eri koulukunnat pitävät omia konferenssejaan. Nimenomaan Tampereella pidetään huuhaakonferensseja.»

Hartikainen huomauttaa myös, että kun Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin paikkaa aikoinaan täytettiin, Eino Kaila arvioi, että jos Urpo Harva valitaan, Suomen filosofia menee sata vuotta taaksepäin, ja jos Jaakko Hintikka valitaan, kuten lopulta kävi, Suomen filosofia pysähtyy sadaksi vuodeksi. Hartikaisen mukaan tämä on kirjattu pöytäkirjoihin ja voidaan tarkistaa. Harvan tuotantoon Hartikainen kertoo itse tutustuneensa jo Iisalmen kaupunginkirjastossa lukioikäisenä ja päättäneensä, ettei enää eläissään tuhlaa aikaa sellaiseen tekstiin; nyt Tampereen yliopisto on Pihlströmin kanssa tehnyt uudet harvat. Hartikainen siirtyy argumentoimaan yksityiskohtaisesti Pihlströmin edustamaa uuskantilaisuutta vastaan. Hän mainitsee Tommi Vehkavaaran esseen, jossa kantilaisen synteettisen a priori -tiedon – väitteet, jotka tiedämme todeksi ennen kokemusta, mutta jotka eivät ole tosia pelkästään sisältämiensä käsitteiden määritelmien perusteella – ilmeisesti esitetään perustuvan geneettiseen informaatioon. Tätä vastaan Hartikainen huomauttaa, että perhonen voi lentää geneettistä informaatiotaan seuraten tuleen, joka sitten käräyttää perhosen. Tuskin perhosella siis oli tietoa tulen vaikutuksista itseensä. Hartikainen esittää, ettei määritelmistä ja formaalisista kielistä tulisi käyttää sanaa totuus; esimerkiksi Pythagoraan lause ei ole varsinaisesti tosi. Merkittävän naturalistisen filosofin, loogikon ja loogisen empirismin kriitikon Willard van Orman Quinen Hartikainen katsoo kantilaisten transsendentaalifilosofien lailla sekoittavan geneettisen informaation tai tietokoneen käyttöjärjestelmän kaltaisen aineellisessa todellisuudessa tapahtuvan tiedon syntyhistorian itse tietoon. Tästä päädytään seuraavaan:

»Tänään eräs nuori ihminen oli kontallaan Forumin leikkikalumyymälän ikkunan takana. Evankelis-luterilaisen kirkon pakkovallasta johtuen hän ei päässyt tänään leikkikalukauppaan. Nykyään jo hyvin nuoret lapset tietävät, mitä leikkikalut ovat.

Minun lapsuudessani tilanne Pohjois-Savon korpimailla oli toinen. Kotiini tullut vieras kysyi minulta: ”Onko sinulla leikkikaluja?” Minä vastasin: ”Mitä ne leikkikalut ovat?”»

Tätä tapahtumasarjaa ei Hartikaisen mukaan pidä sotkea siihen, mitä tieto on.

Elämänkäsitystieto[muokkaa]

»Tässä oppimateriaalissa ei oteta kantaa minkään elämänkäsityksen puolesta eikä mitään elämänkäsitystä vastaan. – – Historian vahingollisin "viisauden ystävä" oli Platon (427 eaa. - 347 eaa.). (Kreikan kielen platon = leveä).»
(Hartikaisen lukio-oppikirja[28])

Hartikaisen sivustolla julkaistun filosofian ja elämänkatsomustiedon opintoaineiston mukaan se on paitsi laajin koulussa filosofiaa ja elämänkatsomustietoa opiskeleville tarkoitettu ilmainen opintoaineisto, myös ainoa opintoaineisto, joka vastaa elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmia.[29] Tästä seuraa, että kotitehtävä ”Milloin siittimesi alkaa seista?” täyttää opetushallituksen asettamat vaatimukset, mutta avoimeksi jää, onko Hartikaisen seksivalistuksen oppikirja (julkaistu myös Hikiaineistossa) pornotähtien tekijänoikeuksienkin mukainen.[30]

"Koska jumalatodistukset ovat huijausta, niiden levittämisen pitäisi olla rangaistavaa. Tavallisille ihmisille riittäisi mielestäni sakkorangaistus mutta eri uskontokuntien papit pitäisi tämän laatuisesta huijauksesta toimittaa joko jatko-opintoihin tai vankilaan riippuen siitä, ovatko he tienneet, että jumalatodistukset ovat huijausta."
– Erkki Hartikainen[31]

Uskonto ja laki[muokkaa]

Vuonna 2011 Hartikainen ehdotti uskonnottomien edun nimissä uskonnottomien perustavanlaatuista uskonnon- ja yhdistymisvapautta radikaalisti rajoitettavaksi:

»Uskonnonvapauslakiin pitää lisätä seuraava momentti: Uskontokunta on velvollinen erottamaan sellaisen jäsenen, joka on uskonnoton. – – Laissa pitää myös määrätä tuntuva sakko uskontokuntaan valheellisesti kuuluvalle uskonnottomalle.»
(lihavoinnit alkuperäisessä[32])

Millaisilla keinoilla uskon aitoutta tulisi koetella, Hartikainen ei täsmentänyt.

Uskonnoton laululiike[muokkaa]

Vuonna 2010 Hartikainen alkoi ateistiyhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa sanoittamaan tunnettuja kappaleita uudelleen jumalattomien hengennostatukseksi. Esimerkiksi V. A. Koskenniemen Finlandia-hymnin Jumalattomassa kulttuurilehdessä julkistetussa uudistetussa versiossa viittaukset Suomeen on poistettu. ”Valitan tekstin liian humanistista henkeä”, kommentoi Hartikainen esipuheessaan.

Ihmisen hymni

Sävel: Jean Sibelius, op. 26 no 7
Sanat: Erkki Hartikainen

Ihminen, katso Sinun päivät [sic] koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,
kuin taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi ihminen.

Oi nouse nosta, totuus korkealle,
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse oikeus, näytit maailmalle
sä että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, ihminen.[33]

Eki vs. Wiki[muokkaa]

”Historiankirjoitusta on oikeutetusti sanottu menneisyyden sijoitetuksi tieteiskuvitelmaksi eli science fictioniksi. Lähes jokainen vallassa ollut aate on kirjoittanut historian uudestaan ja mieleisekseen.”[34]

Erkki Hartikaisella oli lyhyt ura suomenkielisessä Wikipediassa syyskuussa 2005. Hän teki esimerkiksi artikkeliin ”Usko” lisäyksen, jonka mukaan

»Aikaisemmin suomen kielessä puhuttiin maailmankatsomuksesta, mutta nyt tämä käsite ollaan korvaamassa sanalla todellisuuskäsitys. Todellisuuskäsitys eroaa käsitteestä "todellisuuskuvitelma" siinä suhteessa, että todellisuuskäsityksen ja todellisuuden välillä pitää olla todennettu yhteys. Suomessa puhutaan myös elämänkatsomuksesta, mutta uusi käsite "todellisuuskäsitys" tekee huonon erottelun elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen välillä turhaksi.[35]»

Hartikainen kopioi Wikipediaan myös harhailevan esitelmänsä ateismista, sen oikeutuksesta ja historiasta.[34][18] Kun ylläpitäjä Tbone ei antanut tyhjäksi tarkoitetun luokkasivun olla filosofian ja historian oppialojen olemassaoloa vastaan hyökkäävä kiistakirjoitus, Hartikainen saapui wikimuotoilua vieläkään osaamatta hänen keskustelusivulleen julistamaan, että

Keskustelua asiallisuudestasi
Oletko uskovainen? Miksi ateistit itse eivät saa kirjoittaa Wikipediaan mitään.
Olen ryhtynyt kansainväliseen kampanjaan Wikipediaa vastaan tänään. Maailman ateistien tei tarvitse sietää jumaluuoppineiden terroria. Me teemme omat. paremmat ilmaiset sanakirjat. Valitettavasti joudumme tekemään ne pääsääntöisesti englanniksi.
Joka yhteydessö tuomme esiin sen, että puhuttaessa ateismista ja uskonnoista Wikipedia puhuu paskaa.
Ei terveisin
Erkki Hartikainen
Suomen Ateistiyhdistyksen puheenjohtaja[36]

Ennen poistumistaan Hartikainen tiedotti vielä Samulilille:

Kansainvälinen kampanja Wikipediaa vastaan
Kuten oli odotettavissa, Wikipedia joutuu teologien haltuun. Olen tänään käynnistänyt kansainvälisen kampanjan Wikipediaa vastaan.


Minulla on oma hanke "Dictionary of Atheism", joka on valitettavasti englanninkielinen, mutta jota toivon kaikkien maailman ateistien tukevan.
Wikipedia on uskovaista paskaa.
Erkki Hartikainen
Suomen Ateistiyhdistyksen puheenjohtaja[37]

Kaikki linkit alkuperäisissä. Kyseessä oli oikea Hartikainen: välikohtauksen jälkeen hänen kotisivuillaan julkaistiin kirjoitus ”Wikipedia ateisteja vastaan” (selaimen välilehdessä KERAVAN UURNAHAUTAUSMAA OY), jossa pyydetään lukijoita tukemaan vapaata ateistien sanakirjaa lähettämällä ehdotuksia osoitteeseen [email protected][38][39][40]

Ylläpitäjä Ville Siliämaa palkitsee Thin.[41]

Wikipediassa on Hartikaisesta ja hänen mielipiteistään pitkä ja perusteellinen artikkeli, ja yhtä laaja on Wikisitaattien sivu Erkki Hartikainen, jolta voi lukea Ekin lyömättömiä sutkauksia kuten ”Meillä Suomessa ei puhuta kielipelejä vaan suomea” ja ”Me ateistit emme erityisemmin arvosta uskontoja. Pikemminkin me arvostamme ateismia.” Takana on Thi, joka oli viidenneksi eniten suomiwikiä muokannut käyttäjä vuonna 2013.[42] Lisäyksensä, jonka mukaan Hartikainen on Suomen johtava ateismin filosofian asiantuntija, Thi pyydettäessä selitti:

»Hartikainen on ateismin ykkösasiantuntija Suomessa. Olen ollut henkilökohtaisesti läsnä kun hän on itse sanonut näin.»
(--Thi 1. huhtikuuta 2007 kello 20.05 (UTC)[43])

Thi on ollut myös uuttera artikkelien tiivistäjä, ja esimerkiksi ”Maailmankuvasta” hän poisti vuonna 2010 aate- ja oppihistorian professori Juha Mannisen kuusiosaisen jaottelun maailmankuvan osa-alueista sekä historian ja tieteensosiologian professori Steven Shapinin teoksella lähteistetyn pitkän osion tieteellisen maailmankuvan kehityksestä antiikin filosofeista 1900-luvulle, mutta säästi aiemmin lisäämänsä Eki-infon.[44] Vuonna 2020 artikkeli näyttää yhä aivan samalta kuin tämän pikku puhdistuksen jälkeen, ja voidaan vain arvailla, kuinka monen lukiolaisen PowerPoint-esitelmään Erkki Hartikaisen tieteessäkin vakiintuneeseen termistöön kohdistama arvostelu on päätynyt. Hartikaislaisten uudistusten mukainen sanasto on edelleen käytössä esimerkiksi elämänkatsomusta, ”fysikaalista todellisuuskäsitystä”, materialismia, materialismi-sanan täsmennyksiä, todellisuutta, Aristotelesta, uskontotieteilijä Rafael Karstenin vuonna 1910 julkaistua teosta Pakanuus ja kristinoppi, marxilaista uskontokritiikkiä ja jopa gnostilaista mikrouskontoa mandealaisuutta todellisuuskäsittelevissä artikkeleissa. Kaikilla ei rohkeus riitäkään julistaa maailmanlaajuista kampanjaa sitä paikkaa vastaan, jossa oma arvovalta on suurin. Enemmistö äänestäneistä wikipedisteistä ja kaikki äänestykseen osallistuneet ylläpitäjät kahta lukuun ottamatta kannattivat Thitä ylläpitäjäksi vuonna 2008. Perusteluissa toistuvat Thin asiallinen käytös, aktiivisuus ja se, että ei oikeuksista ainakaan mitään haittaa olisi.

Hartikainen mesenaattina[muokkaa]

Vaikka Erkki Hartikainen on kantakirjademari vuodesta 1973,[19][45] hän on tukenut kansallismyönteisiä tahoja silloin, kun on katsonut näillä olevan jumalattomuusliikkeen tai henkilökohtaisten riitojensa kanssa yhtenevät intressit. Hän on esimerkiksi julkaissut Jumalattomassa kulttuurilehdessä Mikko Ellilän, blogosfäärissä tunnetun näennäistieteellisen rotuteoreetikon, kirjoituksen Miten afrikkalaiset maahanmuuttajat rikastuttavat Euroopan kulttuuria. Ellilä oli nimittäin bännätty Vapaa-ajattelijain liiton keskustelulistalta hänen tungettuaan sinne Euroopan islamisoitumista todellisena pitävien aateveljiensä agendaa, ja syytti tämän takia Vapaa-ajattelijoiden vertautuvan suoraan taistolaisiin[46] – ja sekös Ekille kelpasi. Jumalaton kulttuurilehti on myös protestoinut tamperelaisen sananvapaussarjarikollisen ja kroonisen sikailijan, hakaristejäkin vaalimainonnassaan käyttäneen Seppo Lehdon saamia rangaistuksia. Törkeiden kunnianloukkausten yms. joukossa oli nimittäin yksi uskonrauhan rikkomistuomio Muhammadin pilkkaamisesta.[47] Jumalattoman kulttuurilehden mukaan jo Lehdon pidätys oli uskonnottomien syrjintää, koska Tampereen poliisi ei aikoinaan pidättänyt myös Adolf Hitleriä, vaan tätä kohdeltiin Suomessa valtiovieraana.[48] Hartikaisen äärioikeistosuopeutta ei tule pitää ideologisena; vuonna 2011 hän syytti Jussi Halla-ahoa jumaliseksi soluttautujaksi ”kirkollisasiain valiokuntaan” (eduskunnan hallintovaliokunta), sillä ateisti Halla-aho kannatti Suvivirren koululaulua todennäköisesti ihan vain eurooppalaisen perinteen suojavallina islamilaiselle kulttuuripiirivyörylle.[49] Ruukinmatruunalle Hartikainenkin on onnistunut vittuilemaan tehokkaasti.[50]

Hartikainen on myös antanut julkaisualustan nimettömäksi jäävälle Internet-taiteilijalle käyttäessään kulttuurilehtensä kuvituksena valokuvamuokkauksia, joissa Päivi Räsänen ja Sari Essayah ovat yhdynnässä.[51]

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Erkki Hartikainen. Suomen ateistiyhdistys.
  2. Hartikainen, Erkki: ”Richard Dawkins on jo vanha ukonrähjäke”. 27.3.2008. Jumalaton kulttuurilehti 26, maaliskuu 2008.
  3. Hartikainen, Erkki: ”Wittgensteinin Tractatus kirjoitetaan uudestaan”. 18.7.2006. Jumalaton kulttuurilehti 7, heinäkuu 2006.

    ”Mitkään Wittgensteinin tekijänoikeudet eivät sido minua, koska teos on Erkki Hartikainen: Tractatus Logico-Philosophicus. Tämä teos käsittelee täsmälleen samat asiat kuin Wittgensteinin Tractatus mutta nykyisen loogisen empirismin mukaisesti. Erot alkuperäisen teoksen ja uuden teoksen välillä ovat todella suuret.”
    — Hartikainen

  4. 4,0 4,1 Hartikainen, Erkki: ”Jumalankatsomustieto, elämänkatsomustieto ja elämänkäsitystieto”. 2.12.2010. Jumalaton kulttuurilehti 57, joulukuu 2010.
  5. Erkki Hartikainen. Suomen ateistiyhdistys.
  6. Sundström, Kimmo: Luetteloita. Pääkaupunkiseudun ateistit ry, 1.7.2007. Päivitetty 25.9.2011.
  7. Elo, Pekka & Linnankivi, Pekka: ”Et-opetuksen historiasta: Oikeuden ja kohtuuden tiellä”. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto, 2.8.2006.
  8. Hartikainen, Erkki: ”Mitä tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittiselle ohjelmalle?” 4.7.2010. Jumalaton kulttuurilehti 52, heinäkuu 2010.
  9. Hartikainen, Erkki: ”Kulttuuripoliittinen ohjelma vuodelta 1978”. Jumalaton kulttuurilehti 52, heinäkuu 2010.
  10. Hartikainen, Erkki: Pääkirjoitus. 11.12.2005. Jumalaton kulttuurilehti 1, tammikuu 2006.
  11. Hartikainen, Erkki: ”Sängystä putoamisen taito”. 14.7.2010. Jumalaton kulttuurilehti 52, heinäkuu 2010.
  12. Hartikainen, Erkki: ”Posthumanismi”. Jyväskylässä 16.2.2004 pidetyn esitelmän tiivistelmä. Päivitetty 22.2.2009.
  13. 13,0 13,1 13,2 Hartikainen, Erkki: ”Totuus”. Vapaa Ajattelija 6/2003.
  14. Hartikainen, Erkki: ”Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?”. Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. ”Tätä on julkistettu” 21.5.2011.
  15. Hartikainen, Erkki: ”Vieläkö tämä vanha tunkio haisee?” 23.7.2008. Jumalaton kulttuurilehti 30, heinä-syyskuu 2008.
  16. Hartikainen, Erkki: ”Vähä-älyisiävastaväitteitä”. 25.7.2008. Jumalaton kulttuurilehti 30, heinä-syyskuu 2008.
  17. Hartikainen, Erkki: ”Filosofia on tieteen loinen”. 12.3.2010. Jumalaton kulttuurilehti 60, maaliskuu 2011.
  18. 18,0 18,1 18,2 Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista 30.10.2003.
  19. 19,0 19,1 19,2 Hartikainen, Erkki: ”Sami Pihlstöm, kirkon uusi sotaratsu ja Urpo Harvan seuraaja?” 13.4.2006. Jumalaton kulttuurilehti 4, huhtikuu 2006.
  20. Hartikainen, Erkki: ”Tohtori Pertti Lindfors: Moraalifilosofia on mielipidekirjallisuutta”. Jumalaton kulttuurilehti 20, syyskuu 2007.
  21. Hartikainen, Erkki: ”Aamupiereskelyn suorittaminen”. Jumalaton kulttuurilehti 20, syyskuu 2007.
  22. Hartikainen, Erkki: ”Analyyttinen looginen empirismi”. 28.11.2010. Jumalaton kulttuurilehti 56, marraskuu 2010.
  23. Hartikainen, Erkki: ”Loogisen empirismin puolesta”. 24.11.2010. Jumalaton kulttuurilehti 56, marraskuu 2010.
  24. Hartikainen, Erkki: Erkki Hartikainen: Arviointi artikkelista G. H. von Wright: ”Tieteen filosofian kaksi perinnettä”. Uudelleenjulkaistu Jumalattomassa kulttuurilehdessä 4, huhtikuu 2006. Luku ”Freudilainen valetiede” kokonaisuudessaan:

    ”Psykologiassa ’ymmärtäminen’ [ihmistieteissä, erotukseksi luonnontieteellisestä ’selittämisestä’, von Wrightin termejä, toim. huom.] on johtanut freudilaiseen valetieteeseen, jota populaaritieteenfilo­sofeista voimakkaimmin on arvostellut Sir Karl Popper (Popper, 1980, s.20). Psykoanalyysin totuuden kriteereiksi ovat lopulta muodostuneet taloudelliset tekijät. Yhteiskunta ei enää halua kustantaa hoitoja, joiden tehosta ei ole kyllin hyvää näyttöä.

    Toisaalta yhteiskunta kyllä rahoittaa valtionkirkkojen välityksellä ’sielunhoitoa’, jonka vahingollisuus on varmojen muistikuvieni mukaan (kirjallisen selvityksen etsimiseen minulla ei ole omalla kustannuksella kirjoittavana rahaa) todettu useissa psykiatrikongresseissa.

    Toisenlaista sielunhoitoa harrastavat ne ortodoksipapit, jotka juovat ehtoollisviinit ja hyväksikäyttävät lähimmäistensä vaimoja. Kaupungilla liikkuu huhuja, että erityisen suosittuja olisivat entisiin taistolaisiin kuuluvat rouvat.”

  25. Pihlström, Sami: ”Monitieteinen ja monitasoinen kokoelma”. Tieteessä tapahtuu 3/2006.
  26. 26,0 26,1 Hartikainen, Erkki: ”Erkki Hartikaisen kommentit Pihlströmin artikkelin johdosta”. Jumalaton kulttuurilehti 4, huhtikuu 2006.
  27. Tontti, Jarkko: ”Tiedeuskovainen ripittäytyy”. Pertti ’Lande’ Lindforsin muistelmien Seikkailuni tieteen, viinan, naisten ja politiikan parissa (toim. Veli-Pekka Leppänen, 2003) arvostelu. niin & näin 2/2004.
  28. Hartikainen, Erkki: Todellisuuskäsitys (Maailmankuva): Lukion elämänkatsomustieto 2. Viimeksi muutettu 27.7.2011.
  29. Filosofia ja elämänkatsomustieto. Last update 25.09.2015. Yleistietoa, opetussuunnitelmia, oppikirjoja ja linkkejä.
  30. Myös ainakin yhdessä Jumalattoman kulttuurilehden numerossa on ollut tyylikäs kalenterityttö. Jumalaton kulttuurilehti 94, tammikuu 2014.
  31. Hartikainen, Erkki: ”Onko jumalatodistusten kumoaminen ateismia?” 12.11.2010. Jumalaton kulttuurilehti 56, marraskuu 2010.
  32. Hartikainen, Erkki: ”Miksi elämänkatsomustiedon opiskelijamäärää ei pidä pyrkiä lisäämään”. 26.4.2011. Jumalaton kulttuurilehti 61, huhtikuu 2011.
  33. Hartikainen, Erkki: ”Ihmisen hymni”. 8.7.2010. Jumalaton kulttuurilehti 52, heinäkuu 2010.
  34. 34,0 34,1 Sivun ”Luokka:Ateismi” ensimmäinen versio, 21. syyskuuta 2005 kello 05.33. Hartikainen arvioi, että ”[a]teisteja on varmaan ollut myös ennen kirjoitustaidon keksimistä. On sanottu, että kaikkein alkeellisimmilla kirjoitustyyleillä ateismia ei voitu ilmaista. Joka tapauksessa esimerkiksi Kungfutsen (551-479 eaa.) seuraajissa oli kiinalaisen historiankirjoituksen mukaan ateisteja, vaikka kiinan kieltä kirjoitetaan yksinkertaisella merkkikielellä. On epäilyksetöntä, että nykyisessä Kiinassa on ateisteja.” Sadan koulukunnan aikainen kiina käykin erinomaisesta esimerkistä primitiivisestä kielestä.
  35. Ero sivun ”Usko” versioiden välillä kello 20. syyskuuta 2005 kello 21.28–21.34.
  36. Ero sivun ”Keskustelu käyttäjästä:Tbone” versioiden välillä 21. syyskuuta 2005 kello 07.24–07.39.
  37. Ero sivun ”Keskustelu käyttäjästä:Samulili” versioiden välillä 20. syyskuuta 2005 kello 19.02 – 21. syyskuuta 2005 kello 06.44
  38. Hartikainen, Erkki: ”Wikipedia ateisteja vastaan”.
  39. Hartikainen, Erkki: ”Wikipedia väärentää käsitettä ateismi, Wikipedia on vahvasti sensuroitu”. 9.9.2005, mutta sehän on mahdotonta. Jumalaton kulttuurilehti 9, syyskuu 2006.
  40. Hartikainen, Erkki: ”Älä tue Wikipediaa missään muodossa”. Jumalaton kulttuurilehti 9, syyskuu 2006. ”Ei ole mitään heikkoa tai vahvaa ateismia niin kuin Wikipedian jumaluusoppineet väittävät. Tietysti voi olla painonnostaja-ateisteja tai sängyssä lojuvia ateisteja.”
  41. Käyttäjä:Thi. Taltioitu 1.11.2020.
  42. Wikipedia:Luettelo Wikipedian käyttäjistä muokkausmäärän mukaan. Taltioitu 19.6.2013.
  43. Artikkelin ”Erkki Hartikainen” keskustelusivu.
  44. Ero sivun ”Maailmankuva” versioiden välillä 9. heinäkuuta 2010 kello 14.54 – 13. heinäkuuta 2010 kello 17.29 .
  45. Hartikainen, Erkki: ”Kapitalismi jyrää”. 30.8.2015. Jumalaton kulttuurilehti 112, elokuu 2015.
  46. Ellilä, Mikko: ”“Vapaa-ajattelijain liitto” kieltää islamin kritisoinnin”. 12.10.2006. Jumalaton kulttuurilehti 12, joulukuu 2006.
  47. Internet-kirjoittelu vie tamperelaismiehen vankilaan”. Helsingin Sanomat, 30.5.2008. Kopioitu Jumalattomaan kulttuurilehteen 28, toukokuu 2008.
  48. Hartikainen, Erkki: ”Miksi Suomen poliisi ei pidättänyt Adolf Hitleriä”. Jumalaton kulttuurilehti 31, lokakuu 2008.
  49. Hartikainen, Erkki: ”"Kirkollisasiain valiokunnan" puheenjohtaja kannattaa Suvivirren veisaamista”. 27.4.2011. Jumalaton kulttuurilehti 61, huhtikuu 2011.
  50. Hartikainen, Erkki: ”Agnostikko, joka vihaa ateisteja”. 27.9.2007. Jumalaton kulttuurilehti 20, syyskuu 2007.
  51. Jumaluusoppineiden keksinnöt varjostaa, linkkiä ei anneta.