Behaviorismi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ostetuimmat -ismit
TOP-10
  1. Kapitalismi
  2. Terrorismi
  3. Turismi
  4. Postmodernismi
  5. Kimilsungismi
  6. Imperialismi
  7. Kommunismi
  8. Ismismi
  9. Ateismi
  10. Piratismi
tahdon lisää

”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.”

~Ivan Pavlov

Behaviorismi oli 1900-luvun alussa vallinnut psykologian suuntaus, joka halusi tehdä psykologiasta täysin putipuhtaan luonnontieteen. Tätä lähtöperiaatetta toteutettiin selittämällä ihmisen käytöstä erinäisillä eläinkokeilla ja säikyttelemällä vauvoja. Kuuluisimpia behaviorismin puolestapuhujia olivat aatteen perustanut John Watson (ei se John Watson, senkin Sherlock) sekä eläinkokeiden puolestapuhujat Ivan Pavlov ja Frederick Skinner. 60-luvun loppupuolella behaviorismin korvasi kognitiivinen teoria, joka on vallalla edelleenkin. Behaviorismin kannattajat ovat tunnettuja objektiivisuudestaan, taantuvasta kyvystään empatiaan ja kiinnostuksestaan moraalittomiin kokeisiin.

Tahaton oppiminen[muokkaa]

Vaikka behaviorismi olisikin halunnut olla kokonaan oma psykologiatieteenalansa, on sen oppeja käytetty myöhemmin lähinnä koulutuksessa.

Klassinen ehdollistuminen[muokkaa]

Toisin kuin luulit, klassinen ehdollistuminen ei liity mitenkään klassiseen musiikkiin, vaikka sen avulla voikin opettaa vaikkapa lehtokurpan soittamaan yksinään Beethovenin viidennen sinfonian säkkipillillä, jos kouluttajilla vain on kylliksi aikaa ja namupaloja. Klassisessa ehdollistamisessa oppilas (tässä tapauksessa siis lehtokurppa) oppii säännönmukaisuudet. Se osaa muutaman namupalan jälkeen yhdistää namupalat c-molliin. Lopulta namupalojen antaminen lopetetaan ja oppilas osaa jo yhdistää oikeat soinnut namupalojen tuottamaan mielihyvään. Teorian isänä pidetään Ivan Pavlovia, joka kuitenkin itse oli niin ulkona, että luuli tutkineensa vain ruoansulatuselimistöä.

Pavlov sai tämän kuvan oton jälkeen palkinnoksi oikein ison ja mehevän ydinluun.

Pavlovin koirat[muokkaa]

Ivan Pavlov (1849 - 1936) tunnetaan hänen koirilla tehdyistä kokeistaan, joilla behavioristit selittivät ihmisten käyttäytymistä. Pavlovin koirakokeissa saatettiin esimerkiksi kilistää kelloa ja antaa sitten koiralle ruokakuppi. Näin koira oppi yhdistämään kellon kilinän ruokaan ja alkoi automaattisesti kuolaamaan kun kelloa kilistettiin. Koira oli siis ehdollistanut kellon. Pavlov oli varma, että hänen kokeitaan tullaan vielä käyttämään kouluopetuksessakin - ja oikeassa hän olikin! Nykyään kaikki luokan oppilaat alkavat kuolata heti kellon soiton yhteydessä. Pavlov onkin nykyaikaisen oppimisteorian kuuluisin nimi. Neuvostoliitossa häntä pidettiin aivopesun uranuurtajana.

John Watson[muokkaa]

John Watson (1878 - 1958) tunnetaan etenkin todella huonoista lapsenkasvatusmetodeistaan. Hän sanoi, että ihmisten olisi suotavaa tuoda hänelle satakunta vauvaa, niin hän kasvattaisi heistä minkä luontoisia ja minkä alan ammattilaisia tahansa. Tosiasiassa hän aiheuttikin vauvoille elinikäiset traumat paukuttelemalla tutkimusryhmänsä kanssa kongia aina kun vauva vilkaisikaan valkoiseen pölyhuiskuun päin. Näin Watson sai vauvan pelkäämään pölyhuiskuja ja ennen pitkää kaikkea valkoista tai karvaista [1]. Myöhemmin Watson sai tämmöisestä käytöksestä nuhteita ja hänen äitinsä antoi isomman limonadipullon Watsonin pikkusiskolle.

Väline-ehdollistuminen[muokkaa]

Väline-ehdollistumisessa opitaan niin sanotusti yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos lehtokurppa nyt soitti oikein, sai se edelleen namupalan, mutta väärän soinnun sattuessa saikin se vasaraniskun. Eli toivottu käytös palkitaan, mutta ei-toivotusta seuraa välitön rangaistus. Jos ei lehtokurppa nyt jo osaa soittaa, niin jo on kumma. Tätä tieteenalaa tutkineista tunnetuin oli tohtori B. F. Skinner (19041990)[2].

Mallioppiminen[muokkaa]

Mallioppimisessa opitaan matkimalla ja havainnoimalla. Nyt lehtokurpalle näytetäänkin videolta, kuinka ne lehtokurpat, jotka osaavat soittaa sinfonian säkkipillillä, saavat valtavan kasan namupaloja, mutta ne, jotka soittavat väärin tai vain lorvivat eivätkä edes koske säkkipilliin, pudotetaan kaivoon. Oppilas oppii näin, että jos soittaa väärin, putoaa kaivoon ja jos soittaa oikein, saa palkinnon. Se soittaa oikein, vaikka mitään palkintoa ei varsinaisesti seuraakaan [3]. Tätä periaatetta tutkineista tunnetuin Albert Bandura (1925 - ) ryhtyi myöhemmin loikkariksi ja pomppasi kognitiivisen psykologian piiriin. Myös "oikeaoppiset" behavioristit huomasivat, että mallioppiminen korostaa liiaksi yksilön omaa ajattelua ja he heittivät sillä kuvainnolisesti vesilintua.

Frederick Skinner[muokkaa]

Amerikkalainen Frederick Skinner (1904 - 1990) on tunnettu kiinnostuksestaan aivopesuun, palkkio-rangaistusoppimiseen sekä lastenkasvatukseen, ja hänen tunnetuin keksintönsä on ollut Skinner-häkki, jossa koe-eläin suljetaan eräänlaiseen vankilaan - olosuhteisiin, joita tutkija säätelee ja rajoittaa. Tämän valtasuhteen luomisesta ja kontrolloinnista behavioristisessa slangissa puhutaan vahvistamissuhteen hallintana. Skinneristä kertoo hyvin paljon se, että hän kasvatti molemmat tyttärensä Skinner-häkissä.

Behaviorismin ongelmat[muokkaa]

Behaviorismin isoin ongelma on siinä, että sen kautta ei voi oppia mitään todella uutta eikä luoda mitään uutta - sen kautta voidaan opettaa vain yksinkertaisia asioita, kuten että 2 + 2 = 5. Behavioristista oppimenetelmää kutsutaan toisella nimellä drilli, sillä sen avulla oppi kirjaimellisesti porataan otsaluuhun. Sellaiset humanistisen pedagogiikan ideat kuin luovuus, omatoimisuus, kriittisyys, ymmärrys, henkinen kasvu eivät olleet kovin korkeassa kurssissa muokattaessa Yhdysvaltain koululaitosta behaviorismin asettamusten mukaiseksi.

Behaviorismi on kautta aikojen ollut totalitarististen hallintojen suosiossa, sillä behaviorismin kautta ei kykene oppimaan ajattelemaan itsenäisesti ja se tuottaa selkäytimellään reagoivia robotteja. Behaviorismi oli pitkään suosiossa peruskoulussa, mutta nykypäivänä behavioristista oppimista tapaa lähinnä kamppailulajien harrastajien keskuudessa sekä armeijassa.

Vähemmän tunnettua Pavlovin kokeissa on myös se, että ehdollistetut refleksit häviävät itsestään ajan myötä, ellei niitä vahvisteta jatkuvasti. Samoin jos signaali on riittävän epäselvä, ehdollistettu eläin tai ihminen kokee hermoromahduksen ja pimahtaa sekä ryhtyy kapinoimaan. Kilistääkö Neukkulan kohtalo kenenkään kelloja?

Viitteet[muokkaa]

  1. Kuten Pavlovin naamaa.
  2. Kuten fiksuimmat nimestä arvasivat, oli hän varsin innostunut pienimuotoisesta kidutuksesta. Mitä muuta odottaisit "Skinner" (suomeksi nylkijä) -nimiseltä mieheltä?
  3. Ilmeisesti pelko rangaistuksesta motivoi lintua tarpeeksi...

Katso myös[muokkaa]