Yliopisto
Hikipedia
Yliopisto on paikka, jossa ihmiset oppivat hyödyllisiä jokapäiväisiä taitoja. Näitä taitoja he kartuttavat harjoittamalla erityisesti käytännön töitä kuten tiskausta, siivousta, kengännauhojen solmimista, puutöitä ja seksin harrastamista.
Kirjoja tai teoreettista analyysia asioista ei yliopistossa pidetä kovin hyödyllisenä; tärkeintä on asian mahdollisimman nopea suoritus. Tällä järjestelyllä varmistetan, että fuksit tulevat sinne mukanaan tervettä järkeä ja poistuvat ilman sitä, jolloin tieto kiistattomasti kasautuu sinne.
Yliopistosta valmistuvat siirtyvät yleensä sujuvasti suoraan työelämään, eivätkä joudu useimmiten tekemään lainkaan pätkätöitä opiskelun aikana tai sen jälkeen. Yliopistosta valmistuneen on myös helppo saada omaa koulutustaan vastaavaa työtä, koska valinnanvaraa on runsaasti.
[muokkaa] Yliopistossa olevat akateemiset ihmiset
- Abi: Lukiosta valmistunut koululainen, joka luulee olevansa vuoden kuluttua fuksi.
- Fuksi: Ne harvat abeista, jotka todella ovat päässeet yliopistoon. Luulee olevansa vuoden kuluttua kandidaatti.
- Tutor: Sellainen vanhempi opiskelija, joka on ottanut elämän sisällökseen fuksien houkuttelun paheellisiin yliopistorientoihin. Luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
- Opettajatutor: Lehtori, joka yrittää saada opiskelijat paheellisista yliopistoriennoista tunneille.
- Kandidaatti: 5. vuoden opiskelija, joka luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
- Kurssiassistentti: Opiskelija, joka ei ole päässyt opettamastaan kurssista läpi.
- Maisteri: 10. vuoden opiskelija, joka on huomannut kuluttaneensa 9 vuotta paheellisiin yliopistorientoihin. On kirjoittanut "pro gradun", jossa hän on epäonnistuneesti yrittänyt ratkaista hänelle annettua oikeaa ongelmaa. Luulee pian saavansa koulutustaan vastaavan työn.
- Yliopistonlehtori: Tutkijana kyvytön, siis opettaja.
- Tutkimusapulainen: Opiskelija, joka toimii assistentin tai tohtorin orjana virtuaalista palkkaa vastaan.
- Assistentti: Jatko-opiskelija, joka kirjoittaa tieteelliset julkaisut. Professorit saavat kunnian ja assistentti nimensä mainituksi lähteisiin.
- Tutkija: joko...
- ...maisteri, jonka oppiaineyhdistelmä meriarkeologia-kotieläinjalostus ei poikinutkaan hyväpalkkaista työtä. Luulee olevansa neljän vuoden kuluttua tohtori.
- ...tai tohtori, jonka väitöskirja "Suomenlahden kustavilaisen ajan hylkyjen vaikutus naudanjalostuksen sytogenetiikkaan" ei poikinutkaan hyväpalkkaista työtä. Luulee olevan vuoden kuluttua jotakin.
- Akatemiatutkija: Tutkija, joka törmäsi ihmiseen vietettyään 8 vuotta arkistoissa väitöskirjansa kanssa. Suljettu järkytyksen vuoksi kammioonsa piiloon katseilta.
- Lisensiaatti: Tohtorinhatusta haaveileva, jolta väitöskirjaa tehdessä loppui ruuti, rahat tai puolison kärsivällisyys kesken. Erittäin harvinaisissa tapauksissa maisteri, joka oikeiden töiden pelossa paneutui graduunsa liian tosissaan ja teki siitä vahingossa lisensiaattityön. Lisensiaatintutkimuksen ongelma voi olla olemattomampi kuin väitöskirjassa, ja ratkaisu latteampi. Yliopistomaaimassa lisensiaatti on puolihylkiö, jota kohdellaan kuin hän olisi itestään liikoja luuleva, mutta älyltään ja kyvyiltään riittämättömäksi paljastunut. Mutta provinssien maistereiden keskuudessa, esimerkiksi lukion opettajana, voi olla isokin tähti. Luulee olevansa jo arvostettu.
- Tohtori: Maisteri, joka on ollut liian laiska mennäkseen oikeisiin töihin. On kirjoittanut väitöskirjan, joka on olemattomaan ongelmaan keksitty ratkaisu, jota kukaan ei onneksi ymmärrä. Tunnetaan kampuksella henkilönä, joka on kirjoittanut jotain merkittävää 15 vuotta sitten.
- Kunniatohtori: Henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen ilman tohtorintutkintoa tai edes abin pätevyystasoa. Kunniatohtori on tehnyt jotain "riittävän merkittävää" olemalla merkittävä poliitikko, muusikko, kirjailija tai vaikuttaja. Esimerkiksi musiikin kunniatohtori voi olla henkilö, joka on soittanut huippusuositussa bändissä osaamatta tavuakaan musiikin teoriaa. Toisaalta ainut joka on saanut arvonsa ansioilla aktuaalisen työn parissa. Luulee olevansa suosittu ja tekevänsä comebackin ihan pian.
- Dosentti: Tohtori, josta on tullut käsittämättömästä syysta kaikkien alojen asiantuntija. Dosentille ei makseta palkkaa eikä hänellä ylipäätään ole mitään velvollisuuksia. Juuri siksi kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt dosentteja yliopistolla. Päivystävän dosentin voi bongata uutisissa silloin, kun oikeita töitä tekeviä ei saada haastateltaviksi.
- Professori: Tohtori, joka ei ole päässyt hyväpalkkaisiin töihin. Huoneen tärkein kaluste on sohva, mutta älä kysy miksi. Kampuksella hänellä on legendaarinen maine henkilönä, joka on kuulemma kirjoittanut jotain merkittävää 30 vuotta sitten.
- Akatemiaprofessori: Professorien alalaji. Henkilö, joka on suorittanut muukalaislegioonan, pelastanut maapallon ja omistaa oman maailman. Yleensä myös elää itse sellaisessa.
- Emeritusprofessori: Eläköitynyt professori, joka usein on jäänyt omiin maailmoihinsa eikä siksi ymmärrä, että hän on vapaa. Käy joskus yliopistoriennoissa, joskus luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
- Amanuenssi: Tyyppi, joka tekee yliopistolla jotain käytännöllistä, esimerkiksi vastaa museon kokoelmista sen sijaan, että kuluttaisi aikaansa paheellisissa opiskelijariennoissa tai kiipisi akateemisessa valtahierarkiassa. = Huonosti palkattu akateemikko, joka tekee ammattikoululaisten töitä.
- Dekaani: Kymmenhiilinen suoraketjuinen alkaani, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön ja veteen liukenematon neste.
- Vahtimestari: Henkilö, joka varmistaa, että koko instituutio ylipäätään pysyy pystyssä. Käynnistää humanisteille videotykit ja tietokoneet, vaihtaa luonnontieteilijöille väitöskirjan fonttikoon oikeaksi, kertoo teologeille, mitä kirjaston oven vedä-teksti tarkoittaa, ja osoittaa käyttäytymistieteilijälle, miksi muistitikku on vaikea kytkeä pistorasiaan. Vahtimestarit pesivät usein aulojen lasikopeissa, joista he vastahakoisesti jakavat avaimia, kulkuoikeuksia ja pysäköintilupia. Luulee olevansa vuoden kuluttua töissä jossain muualla.
