Yhdysvaltain sisällissota

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.
Pohjoinen soluttautuja.

Yhdysvaltain sisällissota alkoi vuonna 1861, kun Abraham Lincoln julisti mustat orjat ihmisiksi, jolloin etelävaltioiden valkoiset nousivat kapinaan mukanaan mustat, jotka eivät halunneet ihmisyyttä. Ensimmäinen taistelu käytiin Delawaressa.

Sodan lähtökohdat[muokkaa]

Etelävaltiot (Konfederaatio) olivat alusta alkaen tappioasemassa joukkojen määrän ollessa yksi tuhatta vastaan. Myös materiaalinen ylivoima oli suotu pohjoisvaltioille (Unioni), joilla oli muun muassa oma laivasto ja jotka pitivät hallussaan 97 prosenttia maan aseteollisuudesta sekä 90 prosenttia teollisuudesta ylipäätään. Etelävaltioiden väestö, joka kuuli sanan "laiva" ensimmäistä kertaa vasta sodan puhjettua, luotti kuitenkin taitavaan sodanjohtoonsa, joka oli täynnä taktiikkataitureita, sellaisia kuin Robert Edward Lee. Taistelusta arveltiin siis tulevan varsin tasapuolinen.

Sodan alku[muokkaa]

Abraham Lincoln halusi vaikuttaa mukavalta mieheltä ja ilmoitti, ettei aloittaisi sotaa, ellei Konfederaatio iskisi ensin. Pohjoinen oli, kuten mainittua, ylivoimaisesti vahvempi osapuoli, joten diili oli varsin reilu. Etelässä mietittiin tätä hetki ja todettiin, että paras idea siinä tilanteessa olisi kaivaa väkisin verta nenästään ja aloittaa ehdoin tahdoin sota, jossa ei olisi juuri lainkaan mahdollisuuksia voittoon. Niinpä he päättivät hyökätä Fort Sumteriin, joka antautui seuraavana päivänä. Tästä innostuneina etelävaltiolaiset päättelivät, että sota oli sittenkin voitettavissa, jopa läpihuutojuttu.

Gettysburg[muokkaa]

Gettysburgin taistelu muodostui sodan käännekohdaksi, kun Konfederaatio päätti näyttää pohjoisen hienohelmoille, millainen on aito Etelän herrasmies. He totesivat sodanjohtotaitojensa olleen turhan ylivoimaisia ja antoivat vähän tasoitusta tekemällä muutaman kunnon virheen. Aluksi he rynnäköivät innoissaan aivan liian pitkälle Unionin alueelle ja Pennsylvanian Gettysburgin liepeillä päättivät hyökätä selvän miesylivoimaisen Pohjoisen osaston kimppuun. Aluksi he olivatkin kiinni voitossa ja ajoivat Pohjoisen joukot pakoon, jolloin kenraali Lee päätti antaa Pohjoisen levätä ja järjestäytyä yön yli. Pitkin seuraavaa päivää taisteltiin tasaväkisesti. Taistelun kolmantena päivänä Konfederaation kenraali George Pickett päätti antaa vielä vähän tasoitusta ja määräsi kolme divisioonaa miehiä aukealle pellolle Unionin asemien eteen maalitauluiksi. Unioni kiitti ja tappoi tunnissa viitisen tuhatta Konfederaation sotilasta. Tämä lopetti Konfederaation etenemisen Unionin alueella ja pakotti heidät vetäytymään, mutta eivätpä enää voineet Unionilaiset valittaa episjaoista kenraalien suhteen.

Lopputulos[muokkaa]

Etelävaltiot kestivät peräti neljä vuotta, minä aikana moni urhea amerikkalaissotilas revittiin kappaleiksi taistelukentällä, kunnes ne yksitellen antautuivat tajuttuaan tulleensa nöyryytetyiksi kunnolla. Osapuolten tappioista ei ole täyttä varmuutta, mutta yhteensä kolmisen prosenttia koko maan väestöstä menehtyi. Sodan seurauksena orjuus lakkautettiin ja kiellettiin suuren orjavähemmistön vastalauseista piittaamatta, mutta rasismin katsottiin kuuluvan olennaisena osana amerikkalaiseen kulttuuriin ja mielenlaatuun vielä sellaiset sata vuotta. Tätä perinnettä ylläpitämään perustettiin kansalaisjärjestö, joka tunnetaan nimellä Ku Klux Klan.

Katso myös[muokkaa]


P history-lightblue.png Tämä kaukaista tapahtumaa käsittelevä artikkeli uhkaa kadota historian hämäriin. Estä tämä lisäämällä historiallisia todisteita. Näin pelastat historioinnin maineen tieteenä.