Viskisieppo

Hikipedia

Viskisieppo on iso epämiellyttävä otus, jonka ominaishajusta sen nimikin tulee. Lajin tarkasta synnystä ei ole tietoa, mutta evoluutiokehityksen on empiirisissä kokeissa laboratorio-olosuhteissa todistettu identtiseksi kännikalan kanssa. Kyse on siis uuden tiedon valossa samasta lajista. Kännikala on perinteisesti ollut moniruokaisempi kuin viskisieppo. Kuitenkin viskisieppoa on yhtä oikein kutsua kännikalaksi kuin kännikalaa viskisiepoksi.

Sisällysluettelo 1 Tuntomerkit 2 Elinympäristö ja lisääntyminen 3 Muutto 4 Muita outuja tapoja

[muokkaa] Tuntomerkit

Parhaiten viskisiepon tunnistaa sen hajusta. Haju on hieman eltaantunut ja voimakkaan eilisen viinainen.

Muita hyviä tunnistamiskeinoja on sen ääntely, joka kuulostaa: "tilituli, tilimeni" tai vastaavan variaatioita. On myös raportoitu "annamarkka" ja viimeaikoina "annaeuro" -lauluja. On kuitenkin huomattava, että koska viskisiepon äänijänteet eivät ole kovinkaan kehittyneet, kuulostaa se useimmiten pelkältä mongertelulta.

[muokkaa] Elinympäristö ja lisääntyminen

Viskisiepot ovat levinneet Suomeen Pohjanmaan kautta.

Luonnossa viskisieppoja tavataan puistoissa ja toreilla, mutta myöskin tanssiravintoloiden ja baarien edustalla. Viskisieppoja tavataan usein myös baareissa ja ravintoloissa sisällä, mutta nykyisen lintuinfluenssa tilanteen takia, ne yleensä poistetaan tiloista heti havaittaessa. Suhteellisen runsaista havainnoista huolimatta, ei vielä ole saatu selville miten viskisiepot lisääntyvät. Epäilläänkin, että koiraat kolkkaavat naaraat tajuttomiksi ja raahaavat ne pusikkoon tai muualle suojaisaan paikkaan, jossa yksi tai useampi koiras parittelee naaraan kanssa. Jostain syystä koiraat ovat kiinnostuneet eniten tipuista, joiden kanssa ne eivät voi lisääntyä, eikä pesiminenkään onnistu. Uskotaan, että koiraat yrittävät saada tipunaaraan pesämunan.

[muokkaa] Muutto

Joillakin koirailla on tapana muuttaa talveksi etelän aurinkorannoille, mutta paikallinen lintuväestö ei hyväksy heidän saapumistaan, koska viskisiepot yrittävät pesiä varattujen tipujen kanssa, joka johtaa sulkasatoon. Ja hävitettyään sievoisen pesämunansa, joutuvat ne yleensä muuttamaan takaisin, mutta jo ensi talvena viskisiepot muuttavat jälleen etelään, mikä on sangen merkillistä. Etelään muuttamista näkyy ympärivuotisesti myös pienemmässä mittakaavassa, kun viskisiepot muuttavat muutaman päivän ajaksi Viroon, mutta palaavat nopeasti takaisin Suomeen mukanaan sangen suuri määrä ravintoa

[muokkaa] Muita outuja tapoja

Vaikka viskisiepot ovat persoja monelle kiiltävälle esineelle, yleensä ne esineen tarkastettuaan jättävät sen taakseen. Poikkeuksena tästä ovat asuinmaan metalli- ja seteli rahat, joiden vuoksi ne käyvät vaikka veriseen taisteluun.