Viskisieppo

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viskisieppo on iso epämiellyttävä otus, jonka ainoa ravinnonlähde on eräs kahden hiiliatomin, kuuden vetyatomin ja yhden happiatomin muodostama hiilivety. Lajin tarkasta synnystä ei ole tietoa, mutta laboratorio-olosuhteissa toteutetuissa empiirisissä kokeissa sen evoluutiokehitys on todistettu identtiseksi kännikalan kanssa. Kyse on siis uuden tiedon valossa samasta lajista. Kännikala on kuitenkin perinteisesti ollut moniruokaisempi kuin viskisieppo. Viskisieppoa on kuitenkin yhtä oikein kutsua kännikalaksi kuin kännikalaa viskisiepoksi.

Tuntomerkit

Parhaiten viskisiepon tunnistaa sen hajusta. Haju on hieman eltaantunut ja voimakkaan eilisen viinainen.

Muita hyviä tunnistamiskeinoja on sen ääntely, joka kuulostaa: "tilituli, tilimeni" tai vastaavan variaatioita. Sen on myös raportoitu laulaneen "annamarkka" ja viimeaikoina "annaeuro" -lauluja. On kuitenkin huomattava, että koska viskisiepon äänijänteet eivät ole kovinkaan kehittyneet, kuulostaa se useimmiten pelkältä mongertelulta.

Elinympäristö ja lisääntyminen

Viskisiepot ovat levinneet Suomeen Pohjanmaan kautta.

Luonnossa viskisieppoja tavataan puistoissa ja toreilla, mutta myöskin tanssiravintoloiden ja baarien edustalla. Viskisieppoja tavataan usein myös baareissa ja ravintoloissa sisälläkin, mutta nykyisen lintuinfluenssa tilanteen vuoksi ne yleensä poistetaan tiloista heti havaittaessa. Suhteellisen runsaista havainnoista huolimatta ei vielä ole saatu selville miten viskisiepot lisääntyvät. Epäilläänkin, että koiraat kolkkaavat naaraat tajuttomiksi ja raahaavat ne pusikkoon tai muualle suojaisaan paikkaan, jossa yksi tai useampi koiras parittelee naaraan kanssa. Jostain syystä koiraat ovat kiinnostuneet eniten tipuista, joiden kanssa ne eivät voi lisääntyä, eikä pesiminenkään onnistu. Uskotaan, että koiraat yrittävätkin vain saada tipunaaraan pesämunan.

Muutto

Joillakin koirailla on tapana muuttaa talveksi etelän aurinkorannoille. Paikallinen lintuväestö ei hyväksy tätä, koska viskisiepot yrittävät pesiä varattujen tipujen kanssa, joka johtaa sulkasatoon. Hävitettyään sievoisen pesämunansa, joutuvat viskisiepot yleensä muuttamaan takaisin, mutta jo ensi talvena viskisiepot muuttavat jälleen etelään, mikä on sangen merkillistä. Etelään muuttamista näkyy ympärivuotisesti myös pienemmässä mittakaavassa, kun viskisiepot muuttavat muutaman päivän ajaksi Viroon, mutta palaavat nopeasti takaisin Suomeen mukanaan sangen suuri määrä ravintoa

Muita tapoja

Vaikka viskisiepot ovat persoja monenlaisille kiiltäville esineille, yleensä ne esineen tarkastettuaan jättävät sen taakseen. Poikkeuksena tästä ovat asuinmaan metalli- ja setelirahat, joiden vuoksi ne ovat valmiit käymään verisenkin taistelun.

Lemony snicket food.gif Tämä ruokaan liittyvä artikkeli on aivan mauton.
Mausta siitä parempaa lisäämällä suolaa.
Bee.svg Tämä eläinlaji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laajentamalla kantaa saat sen ehkä selviytymään.