Viron kieli

Hikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viron kieli on Suomen alapuolella olevassa Virossa puhuttava mongerrus. Sen opettelu on erittäin hankalaa ellei jopa mahdotonta. Suurin osa viroa puhuvista tahtoo pilkata suomen kieltä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Viron kieli syntyi, kun normaalit suomalaiset huomasivat, että Turussa alettiin puhua omaa kieltä. Tästähän ei pidetty, joten heidät lähetettiin nykyisen Viron alueelle. Lopullinen kieli on muotoutunut, kun joukkoon laitettiin myös norjalaiset viinaturistit, jotka yrittivät puhua suomea, mutteivät sitä selvästikään osanneet.

[muokkaa] Nykytilanne ja puhujat

Viroa puhuu arviolta noin 100 000 taskuvarasta. He asuvat pääasiassa Tallinnassa. Viro luokitellaan kasvavaksi kieleksi.

[muokkaa] Viron ja suomen pienet yhtäläisyydet

"Eesti keeli midä sä luuli ümmärdavas."

Vaikka suomen ja viron välillä voidaan todeta joitain yhtäläisyyksiä, ei voida sanoa, että suomalainen esim. Tallinnassa käydessään voisi ymmärtää paikallista "kieltä". Esim:

Tämä lause ei tarkoita sitä, mitä sen luulisi ensimmäisenä tarkoittavan ('Kättelen sinua, sinä suomalainen olet minun ystäväni'). Oikeasti se tarkoittaa 'Vien sinun kännykkäsi, sinä suomalainen paskiainen'.
Tämäkään lause ei tarkoita sitä, mitä luulet sen ensimmäisenä tarkoittavan. Sen oikeaoppinen suomennos kuuluu: 'Varastan rahasi ennen kuin huomaatkaan; lompakkosi lähtee kohta kävelemään'.

Tällaisilla lauseilla on huijattu monia suomalaisia, kun he luulivat ymmärtävänsä viroa kaljanhakureissullaan.

[muokkaa] Esimerkki

Viron kieli kuulostaa seuraavalta

 Eesti keel (varasem nimetus: maakeel) on soome-ugri keelte
 läänemeresoome lõunarühma kuuluv keel. Selle lähemad sugulased on
 läänemeresoome keeled vadja ja liivi keel. Eesti keelt räägib  
 emakeelena umbes 1,1 miljonit inimest, kellest enamik 
 (umbes 950 000) elab Eestis, kus see on riigikeel. Eesti keelt
 eristab paljudest teistest keeltest kolm erinevat hääliku  
 pikkusastet - lühike, pikk ja ülipikk. Vastav pikkusaste annab
 sõnale erineva tähenduse - näiteks /linn/, /linˑa/ (omastav kääne)
 ja /lin:a/ (sisseütlev kääne); või /vala/ (käskiv kõneviis sõnast 
 valama), /vala/ (omastav kääne sõnast vaal) ja /vaːla/ (osastav 
 kääne sõnast vaal). on pornograafiline ja neil põhinevad
 arvutimängud. (Laiemas mõttes võidakse Eesti keel rääki all mõista
 mis tahes pornojoonisfilmi.)

[muokkaa] Kielioppi

Toisin kuin suomella, viron kielellä ei ole kielioppia. Esim. "isä" taipuu viron kielessä seuraavasti isa (nom.), isa (gen.), isa (part.) jne. Viron kielessä sanat ovat usein lyhyempiä kuin suomessa. Se lisäks ä,ö,ü:tä ei ole teisel tavul. Täma lisaks ö ja o on monast korvadnu õ:lla. Verb eestis usein vast viimesna lõütuu.


Viron kielestä puuttuvat myös kaikki muut sivistyneelle kielelle tyypilliset ominaisuudet, kuten possessiifisuffeksit, affrikaatta, postpositio, kongruenssi ja labilaalistuminen!

[muokkaa] Lyhyt sanakirja

viro: Midä moonad sä visst halajad süüa?
viro: Teie roogad/moonad/sõõmad on täss!
viro: Pallimere lapsile
viro: Rüssad on pakk kunnitelda
viro: Abu!Hull tallinlane mees!
viro: Hüad krabulad/paisted/julled/sammud
viro: Kannaabis ku tuleb lailiseks ni mä vedä sida soone sissä
viro: Mä räägi ja määgi hoonost soome
viro: Olge hüad, siin on teie pirt/tuba/slumm
viro: Ei paljo maksa, ku nüd vahetad soome lantist, eesti lantti
viro: Tema rand on hirve/kaahe/paljo/tõel kaanis
viro: Tallinn on kaanis kaapugi
viro: Süntetisaatori jütked, DJ:i hütked on tunnetuid ajaveedutavoid eestis
viro: Ota nüd soome poeg nagid!
viro: Täss on Mustamäe torjad ja Mustamäe orjad
viro: Nähta veel!


[muokkaa] Yksittäisiä sanoja

suomi: Haukka
suomi: Se
suomi: Henki
suomi: Aloittaa
suomi: Ampua, antaa, sallia
suomi: Ehkäisyväline
suomi: Sisältö
suomi: Mylly
suomi: Ulkoinen
suomi: Home
suomi: Tuhlama
suomi: Oikeustalo

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut