Virityskuva

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virityskuva oli toiseksi suosituin televisio-ohjelma Lumisateen jälkeen television historiassa analogisen television aikakaudella aikana ennen TV-chat -ohjelmia. Digitaalisen television aikakaudella Virityskuvaa ei juurikaan ole nähty.

Syytä Virityskuvan suosion äkilliseen laskuun ei tarkkaan tiedetä. Jotain voidaan kuitenkin päätellä siitä, että erilaiset TV-chat -ohjelmat ovat vallaneet perinteisesti Virityskuvalle varatut ohjelmapaikat lähes täysin. Erityisesti interaktiivuus sanan kaikissa merkityksissä lienee pääsyynä siihen, ettei sinänsä hyvä perinteiseen ohjelmakonseptiin perustuva värikäs TV-lähetys ole pärjännyt kilpailussa uudempia ohjelmaformaatteja vastaan.

Taustaa[muokkaa]

Alunperin Lumisateen mainoskatkoilla on monissa maissa esitetty vain tavallista virityskuvaa, jossa kaikki on tarkoin rajattua ja liian räikeää. Siinä on yleensä erikokoisia väriläiskiä, ja taustalla kuuluu tylsää musiikkia tai jokin huono radio-ohjelma tai sen tilalla tylsän tasainen vinkuva ääni. Taustaäänenä toimii joskus myös hiljaisuus. Tähän köyhään perusideaan pohjautuen kehitettiin kuitenkin suosittu ohjelmaidea, joka tunnetaan nimellä Virityskuva tai Testikuva.

Ohjelmaidea[muokkaa]

Virityskuva, josta myös Testikuvan nimeä käytetään, kätkee taaksensa aivan toisen todellisuuden kuin TV-kuvasta voisi ensinäkemältä päätellä. Asiaan tarkemmin paneutuneet tietävät, että virityskuvan takana olevan pahvin takana tapahtuu kaikenlaista. Jean Virveliuksen tuotanto on toiminut merkittävänä virikkeenä Virityskuvan takaisille tapahtumille, eikä suinkaan pelkän taiteellisen ilmaisun takia.

Kansanomaisemmin Virityskuvan lähetyksen aikana voidaan tehdä kaikkea sellaista mitä televisiossa ei koskaan muulloin voisi näyttää: voidaan esimerkiksi sanoa asiat sumeilematta niin kuin ne ovat ja siinä sivussa harrastaa seksiä ilman vaatteita - kaikki tämä voidaan tehdä suorassa lähetyksessä niin kauan kuin pysytään virityskuvan lavasteiden takana. Kuvan takaa kuuluvista äänistä ei tarvitse välittää, äänitarkkailija osaa hoitaa sen homman parhain päin. Katsojan arvailun varaan jää aina, mitä siellä oikeastaan tapahtui, missä ja milloin. Tätä voi vain arvailla tuijottamalla kuvaa ja kuuntelemalla ääntä niin tarkkaan kuin pystyy. Siinä Virityskuvan suosion salaisuus.

Virityskuvaa kutsutaan viritys- tai testikuvaksi ainoastaan siitä syystä, että sen avulla saattavat kaikki kuvasta vastuussa olevat teknikotkin itse kukin virittyä toisiin tunnelmiin työpisteissään ilman vaimon tai tyttöystävän avustusta ja siinä sivussa testata mieskuntonsa.

Aiheesta muualla[muokkaa]