Vilhelm II

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png Vilhelm II on julistettu idiootiksi Yhdistyneiden kansakuntien
Ole oma itsesi, ja se riittää” -julistuksen liian kirjaimellisen noudattamisen vuoksi.
Antaisitko sinä tämän miehen päättää sodasta ja rauhasta?

Keisari Vilhelm II (Wilhelm Viktor Albert von Hohenzollern, 18571941) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas 18881918. Hänet tunnettiin maailman pahansisuisimpana saksalaisena, ja se on jotakin se. Keisari Vilhelmin persoonallisuus oli hyvin erikoinen, ajoittain jopa mahdoton, ja onkin yleisesti arveltu, ettei hän ollut ihan täysillä matkassa. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä hänen isoäitinsä oli Englannin kuningatar Viktoria ja isänsä keisari Fredrik III. Vilhelm II oli näin ollen pitkän eurooppalaisen sisäsiittoisen monarkismin hienoimpia tuotoksia. Ylhäisen syntyperän seurauksena hän sai hieman epämuodostuneen oikean käden ja lukuisia mielenterveydellisiä ongelmia. Edellistä ei juuri huomaa valokuvista tai maalauksista, mutta jälkimmäiset tulevat erittäin hyvin esille keisarin käytöksessä. Ehkä karmein esimerkki kuninkaallisesta sisäsiittoisuudesta ovat kuitenkin keisarin viikset. Vilhelm II teki enemmän kuin kukaan toinen, Gavrilo Principiä ehkä lukuun ottamatta, aloittaakseen ensimmäisen maailmansodan. Hän myös kehitti saksalaiseen tapaan sittemmin tunnetuksi tulleen oman Vilhelmi-makkaran.

Elämä[muokkaa]

Sukulaissuhteet[muokkaa]

Vilhelm syntyi Berliinissä kultalusikka suussa ja aivot pantteessa Hohenzollernin hallitsijasukuun vuonna 1857. Koska Euroopassa oli 1800-luvulla paljon vähemmän valtioita, oli kuninkaallisilla verraten vähän valinnanvaraa. Vilhelminkin äiti, kuningatar Viktorian tytär, oli Venäjän keisari Nikolai II:n puolison, keisarinna Aleksandran täti ja Englannin kuninkaan Edvard VII:n sisar. Kreikan kuningas Yrjö I taas oli Vilhelmin sisaren isosetä ja täten Nikolai II:n vävyn serkku, mikä puolestaan teki Nikolaista Bulgarian Aleksanteri I:n langon. Espanjan Alfonso XII oli puolestaan Vilhelmin puolison kälyn sisarenpoika, mikä johti siihen, että Vilhelm II oli itsensä ainoa pikkuserkku, mikäli Portugalin Pedro V:ä ei lasketa. Eikä kukaan häntä laskenutkaan.

Valtakausi[muokkaa]

Vilhelm kruunattiin Saksan keisariksi 1888. Ensi töikseen hän erotti kansleri Otto von Bismarckin, joka oli junaillut Saksan yhdistymisen 1871. Tämä ilmaisi selvää välirikkoa aiempaan politiikkaan. Bismarck oli aina 1950-luvulle asti ainut saksalainen valtiomies, joka oli käyttänyt sodan ohella diplomatiaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi (enimmäkseen tosin sotaa, mutta kuitenkin). Bismarck totesi keisarille jättäessään kansliansa:

Katsotaanpa vain, sinä nulikka ryssit vielä koko Saksan viemäriin! Sitä paitsi Teidän Majesteettinne viikset ovat aivan typerät!

Bismarck oli tapansa mukaan oikeassa, joskin viiksiargumentissaan hän on jäävi arvostelemaan keisaria, koska oli itsekin kasvattanut järjettömän tursun nenänsä alle.

Sota ja romahdus[muokkaa]

Dramaattinen väliotsikko, vai mitä?

Vilhelm ei ollut sovittelevaa laatua, vaan oli tottunut aina saamaan haluamansa, olipa kyse sitten uudesta pienoisrautatiestä tai suurista osista Sleesiaa. Vilhelm ei kuitenkaan pärjännyt politiikassa, turhautui, ja käänsi huomionsa sotaan, sillä kuka tahansa idiootti osaa pukeutua univormuun ja saattaa jopa näyttää komealta (ellei kypärän laella ole naurettavaa kullattua kotkaa). Tunteakseen itsensä tärkeäksi Vilhelm II pani kenraalinsa laatimaan suurta sotasuunnitelmaa "ihan vain varmuuden vuoksi". Suunnitelman tulisi käsittää Belgian, Ranskan, Alankomaiden nopea valtaus, jonka jälkeen armeija hoitelisi Venäjän ja sen ärsyttävän Nikolai II -serkun, joka yritti aina kuningassuvun yhteisvalokuvassa tunkea eturiviin Vilhelmin ohi. Sotasuunnitelma alkoi viattomana ajanvietteenä, mutta keisarin mielestä se oli liian hyvä, jotta se voitaisiin jättää käyttämättä. Siksi hän tarttui heti hienoon tilaisuuteen, joka tarjoutui, kun joku nuori tolvana leikki aseella Itävallan kruununperillisen vieraillessa Bosniassa. Vilhelm oli innoissaan suursodan syttymisestä 1914. Hän osallistui itsekin urhoollisesti taistelutapahtumiin kiikaroimalla rintamaa kukkulalta, jonne ranskalaisten tykkituli ei yltänyt.

Miten hienoa, että nuo urheat sotilaamme sietävät vuodesta toiseen vilua, kylmää, nälkää ja viheliäisiä sairauksia täysin liikkumattomalla rintamalla ranskalaisten konekiväärien silvottavana! Voisinpa olla täällä heidän kanssaan! No, pitää mennä, minulla on päivällinen Sanssoucin linnassa kreivi von der Goltzin kanssa seitsemältä.

~Vilhelm II vieraillessaan länsirintamalla

Kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviäisi sodan, monet kääntyivät keisaria vastaan. Hänelle tarjottiin ystävällisesti mahdollisuutta muuttaa ulkomaille. Vilhelm kieltäytyi. Häntä kehotettiin muuttamaan ulkomaille. Vilhelm kieltäytyi. Häntä käskettiin lähtemään ulkomaille. Vilhelm ilmoitti, ettei ota vastaan käskyjä alemmiltaan (hän oli kolminkertainen ylikenraali, koska oli osunut kiväärillä maalitauluun 10 metrin etäisyydeltä 1893). Lopulta keisarille ilmoitettiin, että ellei hän piruvie häivy Hollantiin ja vie naurettavaa vaatekerrastoaan mukanaan, hänet luovutetaan aseistautuneiden, kaduilla riehuvien antirojalististen kommunistikumouksellisten käsiin. Keisari ilmoitti luopuvansa kruunustaan Saksan kansan hyväksi ja lähtevänsä vapaaehtoiseen maanpakoon Alankomaihin.

Elämä maanpaossa ja kuolema[muokkaa]

Vilhelm II asettui makkaramestariksi Doornin kaupunkiin. 1930-luvulla hän yritti hienovaraisesti ehdottaa Adolf Hitlerille monarkian palauttamista Saksaan, mutta Hitlerkin oli kyllin tasapainoinen kieltäytyäkseen. Tai ehkä hän oli vain kateellinen keisarin muhkeista viiksistä verrattuna omaan nysäänsä.

Vilhelm II kuoli 4. kesäkuuta 1941 Doornissa pudottuaan vahingossa naurettavan piikkikypäränsä päälle.

Triviaa ja muuta hassunhauskaa[muokkaa]

  • Vilhelm oli viimeinen henkilö, joka tapasi kuningatar Viktorian elossa tämän kuolinvuoteella 1901. Tarinan mukaan Vilhelm kertoi isoäidilleen melko uskaliaan vitsin, jonka jälkeen Viktoria totesi viimeisinä sanoinaan: "Emme ole huvittuneita!"
  • Vilhelmillä oli valtava kokoelma asuja ja univormuja. Hän käytti jokaista asua vain kerran, ja vaihtoi päivässä pukukokonaisuutensa puolen tunnin välein.
  • Vilhelm piti Richard Wagnerin musiikista, ja asennutti ensimmäiseen keisarilliseen automobiiliinsa torven, joka töräytti erästä Wagnerin säveltämää teemaa. Wagnerin perikunta haastoi keisarin oikeuteen.
  • Vilhelm piti hallussaan hapankaalin syönnin maailmanennätystä vuoteen 2005, jolloin Angela Merkel rikkoi sen.