Vihtori Kosola

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Vihtori Kosola.


Vihtori Iisakki Kosola oli taitava naamanvääntelijä

Vihtori Iisakki Kosola (s. 13. huhtikuuta 1897 - k. 1. kesäkuuta 2002) oli suomalaisen puolueen ja kuljetusfirman Lapuanliikkeen perustaja. Hän oli ns. isänmaallinen ja puolifasisti.

Vihtori-poika[muokkaa]

Nuorena Kosola ihaili poikia, jotka lähtivät jääkärikoulutukseen Saksaan ja piti yllä maataloa, jossa kävi paljon ryssiä. Kosola oli hyvä ryssien ystävä, vaikka vihasikin heitä. Kosola oli kova maanviljelijä ja voitti Suomen Himomaanviljely-kilpailun vuosina 1919 ja 1922. On kuintenkin uskottu, että Kosola olisi petkuttanut vuoden 1922 kisoissa, sillä myöhemmin on tullut väitteitä, että Kosola olisi nauttinut virkistäviä aineita ja sen voimalla voittanut. Väitteelle ei kuintenkaan saatu tarpeeksi perusteita, mutta vuonna 2002 ilmestyneen Kosola, saatanan kusettaja-kirjan hankkima todistusaineisto on tullut moneen tulokseen, että Kosola oli huijannut. Kirjan kirjoitti noin muutamasata henkilöä. Tieto huijasiko Kosola vai ei, on erittäin ristiriitainen ja voi olla, että koskaan ei tule varmaa tietoa ihmiskunnalle. Eräiden salaliittoteorioiden mukaan Kosola oli saanut aineet mafialta, mutta kukaan ei voi todistaa sitä varmaksi.

Kansalaissota[muokkaa]

HikiNews
Hikinewsissä on uutinen

Kansalaissodassa Vihtori oli lentäjä ja hän lensi amerikkalaisvalmisteista Huey-helikopteria. Hän haavoittui kansalaissodan puolivälissä, kun punaisten ampuman ohjuksen räjähti kopterin vieressä. Helikopteri ei kärsinyt paljon vahinkoa, mutta Vihtori menetti kaksi sormeaan räjähdyksessä, mutta Vihtori osti sodan jälkeen uudet sormet lähikaupasta.

Kuljetusfirma ja puolue, Lapuanliike[muokkaa]

Vuonna 1929 Italian fasistijohtaja Benito Mussolini kävi salaa Suomessa ja hän kävi salaisia neuvotteluja Vihtorin kanssa. Heidän aiheensa koski kommunismin vastaista puoluetta, ja siitä syntyi puolue, sekä kuljetusliike. Liikkeen tehtävä oli kuljettaa kommunisteja Neuvostoliittoon. Liikkeen puheenjohtaja oli Vihtori itse. Varapuheenjohtajana toimi Benito Mussolini ja puoluesihteerinä toimi Adolf Hitler.

Kovaa kilpailua kuljetusalalla[muokkaa]

Lapuan liike koki kovaa kilpailua rankalla kuljetusalalla vuosina 1930-1932. Vihtorin liike kuintenkin voitti suuren kuljetuskilvan. Lapuan merkittävimpiin saavutuksiin kuuluu Kaarlo Juho Stålbergin kuljetus, joka ratkaisikin Kosolan eduksi suuren kuljetuskilvan.

Kosolan loppu ja kuolema[muokkaa]

Kosolan kohtaloksi koitui kyydin tarjoaminen presidentti P. E. Svinhufvudille. Tämä johti tragediaan, Svinhufvudin raivostuttua tarjouksesta, sillä hänellä oli oma limusiini. 14. toukokuuta 1932 raivostunut P. E. Svinhufvud ajoi Kosolan päälle ja Kosola joutui sairaalaan. Kosola ei loukkaantunut kovin pahasti, vaan selvisi murtuneella jalalla ja kylkiluulla. Tästä tapahtumasta Kosola kirjoitti itse muistelmateoksessaan ´Viimeistä piirtoa myöten´. Tämän jälkeen Lapualla ei ole sitten enää piirrelty. Tämä ei silti riittänyt, sillä Neuvostoliitto oli suuttunut Kosolalle kuljetusliikkeestään. 1. kesäkuuta KGB:n agentti soluttautui sairaalaan, jossa Kosola oli. Agentti ampui Thompson-konepistoolilla n. 78 laukausta Kosolan päähän. Ampumisen jälkeen agentti kuoli myös, sillä agentti pakeni laukauksia ikkunasta, eikä huomannut olevansa 4. kerroksessa. Agentin nimeksi paljastui Juri Massatenko, joka oli ilmeisemmin ryssä ja KGB-agentti. (Myöhemmin tekijä paljastui Vihtori Kosolan vähäjärkiseksi pojan pojaksi. Toim. huom.) Kosolan päässä oli siis 78 osumaa, ja 34 luotia lävisti Kosolan pään. Lääkärit katselivat useamman tunnin Kosolan ruumista, jolloin he lopulta tajusivat, että Kosola oli kuollut. Suomi vaati Neuvostoliitolta selitystä tappamiseen, mutta Neuvostoliitto kertoi erehtyneensä henkilöstä. Kosolan kuoleman jälkeen presidentti P. E. Svinhufvud julisti Lapuan liikkeen laittomaksi ja se määrättiin lakkautettavaksi.

Vuonna 1998 avattiin KGB:n arkisto vuodelta 1932, jossa saatiin selville, että Kosola oli todella ollut iskun kohde, ja ampuminen ei ollut erehdys.

Vihtori Kosolan hautajaisiin 1932 osallistui n. 750 kommunisminvihaajaa, ja Kosola haudattiin kuljetusliikkeiden perustajien hautuumaalle.

Katso myös[muokkaa]