Vietnam

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.
Äärivasemmistolaisten sissien on havaittu hiiviskelevän erityisesti tässä artikkelissa!
5451.jpg.gif
Artikkelin lähellä olemista ei suositella kenellekään eikä todellakaan Roope Ankalle.
5451.jpg.gif

Tämähän ei tietenkään koske Punaisen armeijakunnan jäseniä, Jaakko Laaksoa tai Käyttäjä:Bassmania.
Vietnam Picturesin tunnus, yksi kultainen tähti, kuvastaa yhtiön elokuvien saamia arvosanoja.

Tuotantoyhtiö Vietnam Pictures Limited eli lyhyesti Vietnam on nykyään sosialistisessa omistuksessa oleva elokuvayhtiö. Yhtiön päämaja sijaitsee Kaakkois-Aasiassa tuotantoalueella, jossa on kuvattu yhdysvaltalaisen elokuvan klassisen kauden hankalimpia kohtauksia. Tuotantoalue on sijoitettu aasialaisen tietotaidon ja luovuuden tyyssijaan, sillä sen naapureina ovat Kambodža, Laos ja Kiina. Yhteisomistuksessa oleva Vietnam on historian aikana ollut myös eurooppalaisten tarinankertojien hallussa.

Tuotantoyhtiön kulta-aika[muokkaa]

Elokuvan historia on noin sadan vuoden mittainen ajanjakso, mutta Vietnamissa sen historian voidaan katsoa alkaneen todenteolla 1800-luvun lopulla, kun eurooppalaiset sijoittajat saapuivat Aasiaan tekemään maanosasta pörssikelpoista. Vietnamin alue joutui Kiinalta Ranskan haltuun 1884, mikä merkitsi paikallisille työntekijöille orientoitumista länsimaisiin tuotantotapoihin. Kiinalainen Dynastia-elokuvasarja hyllytettiin ja tilalla alettiin tuottaa ranskalaista patsastelevaa pukudraamaa.

Toisen maailmansodan aikana Japanin efektivelhot käyttivät tuotantoaluetta omiin tarpeisiinsa. Näiden virheistä sai oppinsa legendaarinen mestarituottaja Hồ Chí Minh, joka ajoi täysin uudenlaista, kansalaisrahoitteista elokuvatuotantoa. Yhdysvaltain tukema pääjohtaja Ngô Đình Diệm ei kuitenkaan suostunut Minhin suunnitelmiin kuvata kaikki elokuvat punaiselle filmille.

Suurproduktio ja -floppi Vietnamin sota[muokkaa]

Pääartikkeli: Kháng chiến chống Mỹ

Tuotantoalue jaettiin vuonna 1954 ns. Geneven sopimuksella kahtia: korkeasti koulutettu ja motivoitunut Diệmin käsikirjoitusosasto siirrettiin etelään ja pohjoiseen jäi Minhin työväki eli kirvesmiehet, lavastajat, kameramiehet ja muut laiskat ja kouluttamattomat duunarit. Kun Etelä-Vietnamin luovan työn osasto lupasi Richard Nixonille pääroolin pian filmattavassa Rambo-suurelokuvassa, Yhdysvallat siirtyi tukemaan etelää. Tämä johti rajuihin taiteellisiin ristiriitoihin uuden suurelokuvan tuotannosta, sillä pohjoinen puoli halusi nimeksi ytimekkäästi Vastarintataistelu Yhdysvaltoja vastaan. Kompromissina elokuvaa alettiin kuvata riitaisissa tunnelmissa nimellä Vietnamin sota.

Kuvausryhmää pelästyneet linnut pöllähtivät lentoon tiikkipuista.
Suurtuotanto vaati noin kaksi miljoonaa näyttelijää ja stunt-henkilöä. Aseelliseksi muuttuneissa kuvauksissa lähes neljä miljoonaa työntekijää irtisanoutui elämästään, ja vaurioituneen tuotantoalueen jälleenrakentaminen ei ole oikein onnistunut. Myös Yhdysvallat osallistui projektiin etelän toimihenkilöiden puolesta, sillä Neuvostoliitossa ja Kiinassa käyttöön otettua punaista filmiä ei missään tapauksessa haluttu vietnamilaiseen tuotokseen. Kompromissia haettiin muun muassa Agent Orange -hankkeella, joka pyrki taivuttelemaan Minhin käyttämään edes vähän keltasävyisempää filmiä. Riita auttoi Yhdysvaltoja hahmottamaan, että sodankäynnissä on kyse muustakin kuin nuorten ihmisten elämän ja verorahojen hukkaamisesta. Tai siis pitäisi olla.

Vietnamin sotaa kuvattiin yksitoista vuotta 1964–1975. Kuvaukset lopetettiin, kun yhdysvaltalaiset rahoittajat vetäytyivät noloina Vietnamista ja alkoivat panostaa uuteen Moskovan ja Washingtonin radioaktiiviseen yhteisproduktioon. Pian tämän jälkeen Etelä-Vietnamin käsikirjoittajapuoli joutui taipumaan neuvotteluissa ja sosialistinen tuotantomalli, jossa käsikirjoitus oli (periaatteessa) kaikkien kirjoitettavissa, otettiin laajalti käyttöön. Vietnamilainen elokuva ei olekaan tämän jälkeen tuottanut tippaakaan voittoa.

Roolit[muokkaa]

Pääosissa

  • Hồ Chí Minh – hyvis, lastenlaulun mukava setä[1]
  • Richard Nixon – kiero rambo
  • Vietkongpahikset voittajat

Sivuosissa

  • Pol Pot – ärsyttävä pyrkyri, joka käyttää omassa tuotannossaan häikäilemättä hyväkseen pääjuonen väkivaltaisuutta
  • Neuvostoliitto ja Kiina – Hồ Chí Minhin hengelliset vanhemmat
  • Agentti Appelsiini – herrasmiesvakooja, joka jättää viattomat kylät ja luontokappaleet rauhaan taistellessaan vapauden ja demokratianTM puolesta

Avustajat

  • merijalkaväki – tykinruokana
  • hipit – viidakkorummun takojina

Vastaanotto[muokkaa]

Käsikirjoituksellinen nerokkuus ei juuri näkynyt ensi-illasta palaavien ilmeissä.

Vietnamin sota tyrmättiin laajalti mediassa, ja tästä alkoi tuotantoyhtiön alamäki. Osa yhdysvaltalaisista jopa väittää, ettei koko elokuvaa ole edes olemassa. 1970- ja 80-luvuilla tehdyt Vietnamin sodan teosta kertovat Hollywood-versiot ovat muokanneet länsimaisen katsojan käsitystä Vietnamin elokuvatuotannosta. Niiden kuvaamassa Vietnamissa elämällä ei ole arvoa ja kuolema väijyy jokaisen studionkulman takana, jossa köyhä työläinen ojentaa toisella kädellä ruokaa ja toisella antaa merkkejä vihollisjoukolle ja jossa nuoret kesätyöläistytöt myyvät ruumistaan olutpullon hinnalla. Kerrankin Hollywoodin kuvaus vastasi todellisuutta.

Työtilat ja tekijät[muokkaa]

Vietnamin tuotantoalue rajoittuu pohjoisessa vuoristojonoon, joka estää kiinalaisten ideavarkaiden pääsyn alueelle. Toisaalta alueen viisuminhakuprosessi on niin mutkikas, että sen aiheuttama päänsärky pitää kenet tahansa ulkopuolisen kaukana, olipa tällä halua tulla Vietnamiin tai ei. Maata peittää tiheä viidakko, joka auttoi pohjoisen teknikkoja merkittävästi kuvauksissa. Tiheään lehvästöön oli helppo piilottaa mikrofoneja, valaisimia, kuiskaajia ja muita sissikuvauksissa tarpeellisia välineitä. Vähäinen infrastruktuuri on pääosin kunnossa; vettäkin tulee Hanoista.

Valtaosa työntekijöistä on entisten työntekijöiden lapsia, sillä on kunnia-asia työskennellä Vietnamin tuotantoalueella ja lähes mahdottomuus päästä sieltä pois. Sisäsiittoisuudesta on aiheutunut ongelmia: palkanlaskua vaikeuttaa, että jokaisen työntekijän sukunimi on ”Nguyen”, ja työterveyshuolto tuskailee, kun Vietnamin johtoryhmän mielestä sosialismin pitää riittää lääkkeeksi kaikkiin perinnöllisiin sairauksiin. ”Emme me mikään Kuuba ole”, kerrotaan lääkäreiden päivitelleen. Vietnamilaisen työntekijän tunnistaa hassusta heinähatusta ja siitä, että hän ääntää angloamerikkalaiset pop-lyriikat päin palmua. Vietnamilaista työtöntä ei tunnista, koska heitä ei ole.[2] Myöskään vartiointipalveluista vastaavan Vietkongin edustajaa ei tunnista – paitsi vasta viime hetkellä ennen kuin hän käy riisipellon syvyyksistä luvattoman vierailijan kimppuun.

Palkintoja[muokkaa]

Vietnam Pictures ltd. on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja, joista tunnetuimmat ovat vähintään Iskelmä-Finlandian tasoa uskottavuudessa, tunnettuudessa ja pienipiirisyydessä.

  • Kiinan kansantasavallan elokuvapalkinto kalastajien elämän romantisoinnista
  • Neuvostoliiton liikkuvain kuvain palkinto kommunistisen propagandan peittelemättömyyden peittelemisestä
  • Kuuban Kultainen sikari -palkinto dokumenttielokuvasta Näin voitat sotasi USAa vastaan
  • Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun Vuoden 1969 paras uutinen Castron kuolemaa odotellessa -palkinto (setä-Minh kuoli sattumalta samana vuonna)

Viitteet[muokkaa]

  1. http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#13
  2. Vietnamin sosialistisen tasavallan uutistoimisto 1975: Työttömyys voitettu, inflaatio voitettu, kapitalismi voitettu. Hanoi: Vietnam publishing.

Katso myös[muokkaa]