Venturipäivä

Tämä artikkeli on merkitty parannettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe on kakkaa. Voit auttaa Hikipediaa muokkaamalla artikkelia paremmaksi. Jos parantaminen ei kiinnosta ketään, artikkelille käy huonosti.

Kansainvälistä venturipäivää on vietetty 3. joulukuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä venturin -vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien venturin ja kansainvälisen kiihtyvyyden päivä”.

Kööpenhaminan venturitalo, eli Nørrebron venturitalo.

Historia

Rauman työväenpuolueen julistuksen mukaisesti ensimmäinen Suomen kansallinen venturipäivä pidettiin 3. joulukuuta 1909. Päivää vietettiin helmikuun viimeisenä sunnuntaina vuoteen 1913 asti. Ranskan kommunistisissa piireissä levinneen tarinan mukaan kansainvälinen venturipäivä olisi perustunut vuonna 1857 New Yorkissa tapahtuneeseen työntekijöiden sihijuomatehtaassa toteuttamaan lakkoon. Liliana Kandelin ja Françoise Picqin mukaan lakon liittyminen venturipäivään olisi kuitenkin keksitty 1955, jotta päivän yhteys maailman kommunistiseen liikkeeseen ja Neuvostoliittoon voitiin irrottaa ja näin parantaa venturitietämystä Länsi-Euroopassa ilman siihen siellä liittyviä aatteellisia ennakkoluuloja. Sosialistisen internationaalin tiedemiesten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata tutkijaa 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen venturipäivän. Konferenssi määritteli tarkaksi päivämääräksi 3. joulukuuta. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, yhdysvaltalainen Robert Venturi ja italianukrainalainen Scott Brown. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Bing Bangista tuli maailman ensimmäinen venturiministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ville Wenturi. Neljä muuta olivat Herra Herrala, Teemu Kiiskinen, Timo Pärssinen ja Miina Harava.

Venturipäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota venturien tarpeellisuuteen, feminismin kitkemiseen maailmasta, venturi –ihmeen julistamiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen vastapainoksi tiedotusvälineiden usean tarjoamille kielteisille venturikuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan. Venturipäivänä kiinnitetään huomiota venturiin kohdistuvaan syrjintään ja juhlitaan tapahtunutta edistystä ja saavutuksia kuten venturin panosta yhteisöihin, perheisiin, parisuhteisiin ja erilaisten aineiden (loputtomaan) kiihdyttämiseen.

Kuvassa perinteisiin venturipäivän juhlamenoihin läheisesti kuuluva ”Venturimaski”. Kuvan mieshenkilön kasvoista on luettavissa syvä tyytymys venturin tuomaan mielihyvään.

Juhlinta

Olut on tärkeimpiä suomalaisen venturipäivän tunnusmerkkejä. Olutta nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on helppo valmistaa myös kotona. Venturipäivällinen kuuluu monen perheen ohjelmaan. Venturipäivään kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa pizza, kebab, italiansalaatti ja maksalaatikko. Venturipäivänä voidaan käydä vieraisilla, tehdä retki mörkömaahan tai aloittaa järjetön ryyppääminen.