Venäjän vallankumous

Hikipedia

[muokkaa] Taustaa

[muokkaa] Tsaarin ongelmat

Kuva Leninistä. Paljon tärkeämpi heppu kuin Nikolai II.

Hieman ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän tsaari Nikolai II oli lievästi sanoen vinkeässä asemassa; Rahvas pullikoi maanjaosta, kommunistihihhulit vaativat vallan jakamista, Amerikan talous näytti keskisormea, Yuri oli tullut tulevaisuudesta anastamaan valtaa, Nikolai oli aamulla herätessään huomannut olevansa jättimäinen syöpäläinen eikä tiennyt ollako vai eikö olla, tappajatomaatit vaivasivat maaseutua, joku naulapäinen tyyppi kertoi hänen olevan helvetissä ja vaimo valitti päänsärkyä. Vallankumous oli siis ovella, eikä Nikolailla ollut minkäänlaisia keinoja vastata siihen.

[muokkaa] Sotaonnea(ko(han(kin(ko))))?

Ensimmäisen maailmansodan nostattama kansallismielisyys soi tsaarille hetken hengähdystauon, mutta ikävä kyllä Venäjän tsaari oli myös Venäjän armeijan ylin johtaja. Tsaarin SirPezzkumaiset manöveerit sekä omalaatuiset sotastrategiat ”Odotetaan, että ne kuolee vanhuuteen”, ”Rakennetaan kuolemantekokuu Sputnik”, ja ”Toivotaan parasta” saivat yhdessä armeijan ja sen johdon tympääntymään tsaariin.

[muokkaa] Tsaarin syrjäytys

Helmikuussa (tai maaliskuussa) äärioikeistolainen puolue Kokoomus syrjäytti armeijan tuen menettäneen tsaarin, otti vallan haltuunsa ja muodosti väliaikaishallituksen. Heti ensimmäiseksi pelkuriporvarit ilmoittivat Venäjän vetäytyvän sodasta. Kokoomuslaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet ottaa kantaa arkaan ”Saavatko maatyöläiset kaksi vai kolme perunaa viikossa?”-kysymykseen, koska he pelkäsivät kansan rektiota. Mokomatkin populistit.

[muokkaa] Itse vallankumous

[muokkaa] Sisällissota ja vallankumous

Lokakuussa (tai marraskuussa) herra nimeltä Lenin päätti työntää lusikkansa soppaan. Leninin johtama pieni, mutta pippurinen kommunistijoukko aloitti vallankaappauksen, joka muuttui sisällissodaksi. Sisällissodassa vastakkain olivat kommarit sekä väliaikaishallitus Kokoomus, jota tukivat ns. OMO-kenraalit sekä monet länsimaat. Jostain syystä (Ranskahan tuki väliaikaishallitusta?) Lenin onnistui vallankumouksessa, Venäjä hajosi ja Sosiaalinen Neuvostotasavaltojen Liitto oli syntynyt. Eläköön Neuvostoliitto!

[muokkaa] Vallankumouksen seuraukset

Tämä kuva liittyy läheisesti tähän artikkeliin, mutta en viitsi selittää tarkemmin, koska et kuitenkaan tajuaisi.

Päästyään valtaan Lenin pisti käyntiin koko joukon uudistuksia. Maatyöläisten asemaa uudistettiin ratkaisemalla perunakiista, ja perunakiista taas ratkaistiin antamalla talonpojille yksi peruna viikossa. Niin se politiikka toimii… Sairasta… Muihin uudistuksiin kuuluivat kommunismi, viisivuotissuunnitelma ja räikeä henkilöpalvonta. Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma koostui kuitenkin lähinnä raskaasta teollisuudesta, koska Lenin halusi päästä näyttämään Amerikan taloudelle keskisormea. Leninin ajamat uudistukset tekivät Neuvostoliitosta sellaisen kuin se oli.

[muokkaa] Jälkisanat

Vaan miten kävi tsaari Nikolai II:lle, tuolle vekkulille partasuulle, sekä hänen perheelleen? No, kuvainnollisesti sanoen koko porukka sai lyijynapin otsaan. The End.

[muokkaa] Aiheeseen liittyvää

• Kylmä sota
• Viileä sota
• Toinen maailmansota