Valitus

Hikipedia
Ohjattu sivulta Valistus
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thumb.png
 Tämä on lupaava sivu.
Valitusajan arkea

Valitus oli 1600-luvulla alkanut ideologinen liike, joka jatkui läpi 1700-luvun. Valituksella oli useita kannattajia aina rikkaista köyhiin. Valituksen projektina oli tehdä maailmasta parempi valittamalla, napisemalla ja itkemällä erilaisista epäoikeuden- ja epäjohdonmukaisuuksista. On epäselvää ja keskustelun alaista, tuliko maailmasta parempaa, mutta valituskulttuuri on lyönyt itsensä läpi kaikkialla maailmassa, ja valituksella on ollut valtava vaikutus moderniin yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin.

Valitus alkoi, kun Thomas Hobbes kehtasi osua naulan kantaan väittämällä, että ihmiset ovat pahoja ja ahneita. John Locke pahoitti mielensä ja vetäisi argumentoinninharjoituskorttipakasta kortin ja huusi täyttä kurkkua, että kaikilla on oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Naiivina vasemmistolaisena Locke vaati hallituksen takaavan nämä oikeudet. Viisaana mienhenä Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni läimäisi Lockelta ilmat pihalle ja teki selväksi, ettei hallitukseen voi luottaa. Jean-Jacques Rousseau läimäisi Charles-Louis de Secondatilta, La Brèden ja Montesquieun paronilta ilmat pihalle ja teki selväksi, että kyllä voi, mutta jos ei voi, hallitus pitää vaihtaa. Näiden neljän miehen välinen kissatappelu on kestänyt isältä pojalle ja jatkuu vieläkin erinäisinä liberalismin ja sosiaalidemokratian muotoina.

Tämä valituskilpailu inspiroi myös muita valittamaan. Muuan satanisti Voltaire oli kyllästynyt siihen paskaan, mitä hän sai niskaansa päivittäin ja itki, kunnes kirkko ja hallitus erotettiin toisistaan. Voltairen innoittamina monet muutkin valittivat kaikesta, kuten siitä kun paaston aikana ei saa syödä sitä ja sitä ja miten kuningas on ilkeä ja miten verot pitää suorittaa ilman edustusta parlamentissa ym. ym.

Valitusajattelijat alkoivat kokoontua kahviloissa, jotka ovat siitä lähtien pysyneet nurisijoiden ja murjottajien lattekulttuurin tyyssijoina. Joissain maissa valitus meni niin hyvin perille, että niissä oli jopa valtaistuimella valitusajattelijoita tai sellaisina esiintyviä, jotka paremman puutteessa valittivat vaikka säästä ja siitä, että kruunu ei pidä sadetta. Tällaisia valitushallitsijoita olivat esim. Preussin Fredrik Suuri, Venäjän Katariina Suuri ja Ruotsin Kustaa Keskisuuri.

Kuuluisia valittajia[muokkaa]

Hikipedia ja valitusajan ihanteet[muokkaa]