Valas

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maavalaita lepäämässä.

Valaseläimet ovat suurikokoisia, paljon rasvaa sisältäviä nisäkkäitä. Valaiden lahko jakaantuu kahteen pääheimoon: maavalaisiin ja vesivalaisiin. Maavalaiden kanta on kasvanut runsaasti aina teollisesta vallankumouksesta alkaen, kun taas vesivalaiden kanta on taantunut. Maavalaat ja vesivalaat voi erottaa toisistaan helposti: maavalaat elävät maalla ja vesivalaat vedessä. Lisäksi voidaan tarkastella valaita saalistavia petoja: vesivalaita jahtaavat harppuunoineen japanilaiset, kun taas maavalaisiin harppuunoitaan tunkevat maahanmuuttajat. Molempiin heimoihin kuuluu lukuisia alalajeja. Valaat ovat kehittyneet alunperin ihmisen alkeellisesta muodosta ja siirtyneet vasta myöhemmin elämään veteen.

Maavalaat

Maavalaat ovat valaiden lahkon kehittymättömimpiä jäseniä. Ne painavat noin 100-400 kiloa ja liikkuvat rymissä metsästäen pääravintoaan etanolia. Maavalaspopulaatio koostuu lähes yksinomaan naaraista.

Pääartikkeli: Siiderivalas

Vesivalaat

Vesivalaat ovat maavalaiden suurikokoisempi ja kehittyneempi muoto. Nimensä mukaisesti ne elävät pääosin vedessä, etupäässä valtamerissä. Vesivalailla menee heikosti, koska kasvava maavalaiden populaatio aiheuttaa ongelmia merille. Maavalaiden ostamien halpisglittervaatteiden mikromuovit tukkivat vesivalaiden hetulat, maavalaiden pohjattomien kitojen ruokkimiseksi kalastetaan meret tyhjiksi ja maavalaiden risteilyillä renkuttama musiikki saa vesivalaiden aivot sulamaan. Tämän vuoksi vesivalailla on aina kasvoillaan surumielinen ilme.

Evoluutiohistoria

Vesi- ja maavalaiden viimeinen yhteinen kantamuoto eli Somalian rannikolla 100000 vuotta sitten. Se keräili rannoilta ravinnokseen käyneitä hedelmiä, josta se sai tarvitsemansa makean, sokerisen etanolin. Tämän kantamuodon ongelmana oli paino: painavimmat yksilöt romahtivat usein kasaan murtaen luunsa. Lisäksi läskin jatkuva kannattelu söi vähiä energiavarastoja. Tästä syystä moni alkuvalas oleskeli usein pitkiä aikoja painoa ilmaa paremmin kannattelevassa vedessä. Osa valaista alkoi viettää yhä pidempiä aikoja meressä kasvaen yhä suuremmiksi kun taas toinen osa populaatiosta jäi rannalle ja panosti (suhteellisesti) ripeämpään liikkumiseen ja kevyempään rakenteeseen. Näin lajit eriytyivät toisistaan.

Kreationistinen näkemys

Vesivalas luonnollisessa elinympäristössään.

Uskossaan vahvat henkilöt ovat esittäneet toisenlaisia näkemyksiä valaiden lahkojen välisille eroille. Raamatun mukaan vesivalaat syntyivät vedenpaisumuksessa. Ennen vedenpaisumusta maavalaat elivät synnissä ja irstaudessa. Jumalan viha kasvoi yhä suuremmaksi, kun miljoonat miehet kääntyivät homouteen maavalaiden fyysisten ominaisuuksien takia. Ensialkuun Jumala mäiski muutaman kaupungin maan tasalle tulella ja tulikivellä, mutta tämä ei valaita hätkäyttänyt. Lopulta Jumala päätti hoitaa homman kerralla kuntoon ja hukutti koko maailman vedenpaisumuksella. Jumala ei valitettavasti ollut ottanut huomioon sitä, että rasvaiset maavalaat kelluvat varsin hyvin. Maavalaat naureskelivat makeasti ja herkuttelivat ohi ajelehtivien viiniruukkujen sisällöllä ja kookospähkinöillä, kunnes veden pinta laski. Tästä vielä enemmän vihastuneena Jumala kirosi maavalaat: Hän tuomitsi maavalaat kasvamaan niin suuriksi, etteivät ne enää ikinä voisi vaeltaa maan päällä, jalat ja kädet surkastuivat pois ja tilalle kasvoivat evät. Pahimpana rangaistuksena Jumala tuomitsi maavalaat vaeltamaan ikuisesti vettä niellen, pisarakaan alkoholia ei enää koskettaisi valaiden huulia merissä. Näin syntyivät vesivalaat.

Fysiologia ja käytös

Vesivalaat painavat yleensä useita tonneja. Ne ovat yleensä maavalaita pitkulaisempia ja virtaviivaisempia. Ravinnokseen vesivalaat käyttävät mitä tahansa, mitä meressä vastaan sattuu kellumaan. Ne uiskentelevat ympäriinsä suu auki niellen kaiken mikä kohdalle osuu. Vesivalaiden ääntely on surumielistä ja kaunista kuultavaa. Äänistä kuuluu kaipuu menneitä parempia aikoja kohtaan ja harras toive kömpiä takaisin maalle kotibileiden, yökerhojen, nakkikioskien ja vaatekauppojen keskuuteen. Usein vesivalaat uivatkin takaisin maata kohti ja jäävät jumiin rannalle. (Ei pidä sekoittaa rannalla aurinkoa ottavaan maavalaaseen.)

Lisääntyminen

Toisin kuin maavalailla, vesivalaiden populaatioon kuuluu myös koiraspuolisia yksilöitä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta tutkijoiden mukaan kyseessä voi olla spontaani transseksuaalisuus. Kun vesivalailta oli kaikki muut nautinnot riistetty, päättivät jotkin yksilöt silkalla tahdonvoimalla kasvattaa itselleen peniksen. Näin vesivalaillakin olisi edes jotain hauskaa tekemistä syömisen lisäksi. Vesivalaskoiraat kasvattivatkin mahtavat vehkeet[1], jotka ovatkin tarpeen naarasvalaiden ihrakerroksen läpi tunkeutumisessa. Valaiden poikaset ovat pulleita vanhempiensa pienoiskuvia, jotka pian plösähtävät täysiin mittoihin.

Katso myös

Lähteet