Vaasa

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fenno-swede-flag.jpg Denna artikel innehåller för lite material på det andra inhemska språket!
Hjälp SFP genom att fylla i mer!
Vaasa
Vaasa Coat of arms.jpg Vaasan sijainti kartalla.png
vaakuna sijainti
www.waasalandia.fi
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi Ajalla ennen sivilisaatiota.
Kuntaliitokset Ei meinaa onnistua!
Pinta-ala
- maa
- meri
Vaivaiset 5 km²
Mitättömät 2 km²
Vähäiset 3 km²
Väkiluku
- väestötiheys
59 000 (v.1920)
29500 as/km² 
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 30 % 
Kunnanjohtaja Make L.
Kunnanvaltuusto
Bättre Än Folket-partiet
 • Aatelistopuolue
 • Duunarit
 • SKP
 • Muut tyhjäntoimittajat
2786 ½ paikkaa
927
658 ½
522
442
237
Vaasan kaupunki päätti uusia ilmettään vuodelle 2010 mm. uudella logolla. Tässä tulos.

Vaasa (ruots. Vasa tai Wasa), (ven. Николайстад tai Вааса) on käpykylä Peräjäämeren rannikolla Pohjanmaalla, joskin jälkimmäistä sijainnin määritelmää eivät paikkakuntalaiset itse ole vielä tunnustaneet. Paikka on Suomen kartan aurinkoisin kärpäsenpaska, jos ei sada. Alue on tunnettu kuolleesta ilmapiiristä, etäisestä sijainnistaan ja jatkuvista tietöistä keskustassa. Vaasalaiset itse kokevat kuitenkin elävänsä vilkkaassa ja kosmopoliittisessa metropolissa ja yrittävät hartaasti puhua stadin slangia korostaakseen paikkakunnan city-henkeä ja omaa epämaalaisuuttaan. Vaasassa kulminoituu suomenruotsalainen työmieskulttuuri ja pohjanmaalainen puukkorunkkariperinne

Vaasan kaupunkia ympäröi umpiruotsalaisten kuntien armeija, jotka omalla toiminnallaan ovat vaikeuttaneet palvelujen suomenkielistä saatavuutta. Vaasan tilanne on kriittinen. Suomalaisilla on pieniä salaseuroja viemäreissä, joissa saa puhua suomea ilman, että ylimieliset ruotsalaisjohtajat kuulisivat. Tämäkään ei toki tahdo onnistua kun pohojalaaset ovat tuppisuita, ja jos puhuvat niin uhoavat toisensa kumoon.

Ruotsalaiset painavat Vaasan suomenkieliset mereen vähin äänin, tuppisuita kun ovat. Uusi asuntoalue joudutaan rakentamaan meren mutaan Suvilahteen. Kovaa rakennusmaata olisi ruotsalaisen kyläpäällikön kotitanhuvilla 4 km päässä Vaasan torilta Sepänkylässä mutta sitä ei finntuppien anneta miehittää. Mustasaaren kunta ympäröi Vaasan kaupunkia ja luotettavat tahot ovatkin verranneet Mustasaarta Vaasaa puristavaksi sulkijalihakseksi, jolloin Vaasa on itse...

Johto[muokkaa]

Vaasan perusrehellisenä kaupunginjohtajana toimi Markku Lumio, jonka suurimpana julkisena saavutuksena voidaan mainita kävely Tallinnan keskustassa Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan rahoilla. Lumion poikkeuksellisia saavutuksia on muitakin. Hän lienee ainoa kaupunginjohtaja, joka on oikeudessa joutunut sekä esittelemään Tallinnan-tuomisten kuitteja että kieltämään olleensa Tallinnassa maksullisten naisten talossa Maxissa. Kenkää tuli Markulle kenkäostoksista Italiassa. Taisi siellä olla muitkain ostoksia ja kavereille on jaettu omin päin jopa rahapalkkioita. Kyllä Lumio osaa. Terijokelaisen huvilankin osti suit sait sukkelaan puolihöperöltä mummolta. Oli kaavoituspuoli vinkannut. Lähti sentään sukkelaan lätkimään kaupungista, kun ei onnistunut muiden sumuttaminen.

Lumion parhaimmat kaverit ovat Heikit (Vehkaoja, Kouhi ja Lonka). Heidät on nähty liikkuvan kolmistaan osuuskaupan helikopterikyydillä myös Lapin ruskatuntureilla. Vaasan käräjäoikeus luonnollisesti vapautti perusrehellisen Lumion lahjusrikkomussyytteistä (taas). Kummallisuutta herätti eläkkeellä olevan tiejohtaja Salosen tuomio. Rikos todettu, mutta ei tuomita, kun on eläkkeellä. Viva Suomen oikeuslaitos.

Muita vaasalaisia vekkuleita on ollut esimerkiksi kaupungin kehitysjohtaja J.J. Pitkämäki, (Jorma) joka tunnetaan paremmin lempinimellä Zei Zei. Zei Zei on saavuttanut mainetta muun muassa muuttamalla omakotitalonsa tonttia kaupungin kaavoittamalle alueelle siirtelemällä kiviaitaa ja laitattamalla tontilleen tienpätkän puistikoksi kaavoitetun alueen lävitse. Nyttemmin Jorma on siirtynyt kaupungin hommista kiertelemään maakuntaa aluehallintoviraston Volvolla tavoitteena uusi kotimaan päivärahaennätys. Vaasan kaupungin kehitysjohtajana Jorma palkittiin useana vuonna aktiivisimpana täysin turhien ja kalliiden ulkoisten konsulttipalveluiden ostajana. Jorman aikana Vaasan kaavoitustahti ei ollut järin nopea ja kaupungin kaavoitusosasto niitti jatkuvasti mainetta lehtien palstoilla ja sisäisen tarkastajan raporteissa. Vaasalaisen elinkeinoelämän piirissä Jorma opittiin tuntemaan myös nimellä Jarru-Jorma, johtuen "inokkaasta" ja "ripeästä" toiminnasta kaupungin viimeiseen asti trimmatussa organisaatiossa. Zei Zei on tietysti myös harras kristitty, ja ihmisenä hieno väriläiskä kaupungin harmaassa virkamiesmassassa.

Kiinnostava vaasalainen on myös pääkaavoittaja Tapio Ivakko. Ivakon karaktäärin määrittelemiseksi riittänee, että paikallisella foorumilla kerrottiin Ivakon usein käyvän syömässä paikallisen suurgrynderin kanssa ilmaisia lounaita. Grynderin valkoinen mersu odottelee Ivakkoa aivan Hallintotalon nurkan takana.

Kaupungin luottamusmiehistä merkittävin on demareiden Raimo Rauhala. Rauhalan tuntomerkkinä on punainen Chevrolet Camaro (amisnappulat vain puuttuvat), jonka hän kuittasi hyvistä palveluistaan kaavamuutoksissa. Rauhalasta on sanottu, että häneen ei osuisi edes kirnussa kirnunvarrella; sen verran kiertoa miehestä löytyy. Kuppaamisen mestarikin Rauhala on – kuppasi oman alansa yhdistyksen rahat omakotitalonsa rakentamiseen...

Ylläolevista nimistä huomaa senkin seikan että alussa mainitut ylimieliset ruotsalaisjohtajat ovat oikeastaan suomalaisia jolla luistaa sana, ja sen takia pohojalaanen perusposse ei tunnista heitä suomalaisiksi vaikka periaatteessa puhuvat samaa kieltä. Lukuisat reissut ulkopaikkakuntalaisille pitäjille muiden rahoilla ovat luultavasti antaneet johtajille kyvyn puhua monta eri tyyppistä suomea, kuten kieroa savon kieltä. Tämä muistuttaa pohojalaasten korvissa ruotsia.

Kaupungin Territoriot[muokkaa]

Teeriniemi kesäkuussa 2010

Asevelikylä[muokkaa]

Asevelikylässä on Hevon paskan taidetta. Liikenneympyräänkin saatiin yksi Hevonkuva. Hevon paskan polulla on peltiromusta kyhättyjä otuksia. On yks homssuinen Tarja Halonenkin. Pyssykylässä on koulu jepa jee ja yksi piruntorjunta bunkkeri. Terveyskeskus on naapurissa Hutskilla – minne joutavatkin kaikki pyssykyläläiset. Pyssykylässä asuu valkoisia – toisin kuin Neekerikylässä. Alkuun pyssykyläläiset olivat rintamajermuja, mutta nykyään alueella asuu kaiken maailman hienoperseitä. Minkkiturkkiset ämmät patseeraa Jukolan aukiolla päivittäin. Nuoriso kokoontuu omaan Jukoböksyynsä, kun auki ja muulloin pihalla räkimässä ohikulkijoiden päälle. Piruntorjunta bunkkerin naapuriin ollaan kaavoittamassa moskeijaa vastapainoksi. Moskeija sijoitetaan sähkömuuntamon ja vesilaitoksen viemärivesien pumppaamon välimaastoon – sähköhoitoa ja suitsuketta omasta takaa... Kaavoitus etenee hyvää vauhtia Ivakon johdolla.

Ristinummi (Ghetto)[muokkaa]

Ristinummen rakennus aloitettiin vuonna 1971. Kaupunki päätti perustaa alueen köyhemmille asukkaille. Äkkiä saatiin aikaan rumia kerrostaloja ja harmaata betoniseinää, sekä alueelle tungettiin kaikki joita ei haluttu tavallisten ihmisten naapureihin. Ristinummi on nykyisin yksi maailman vaarallisimmista lähiöistä, ja siellä huumebisnes rehottaa eniten koko maailmassa. Ristinummella sijaitsee monia Coffee Shoppeja, huoraklubi Sniper (joka meni konkkaan), sekä mm. räkälä Ristikka joka on etenkin teinien suosiossa. Myös kuuluisa hengari Samu vierailee usein Ristinummella, ja nauttii asukkaiden isosta arvostuksesta. On myös huhuttu että kuuluisa rap-artisti "Trikki" olisi paljasjalkainen ristinummelainen, mutta hän kiisti väitteet sanoen "En juo". Ristinummea on myös sanottu mediassa Nistinummeksi sekä vaasalaisten toimesta Ristislummiksi, Slumminummeksi tai Pumminummeksi.

Västervik[muokkaa]

Västevikin rakennus on aloitettu jo 1997 [? ei varmaa].Västervikissä ei ole yhtään elämää, aluetta ei ole tutkittu edes kunnolla koska tutkimusmatkailijat ovat aina kuolleet liian kovaan lasten huutoon tai ovat muuttaneet itse sinne. Västervikissä uskotaan elävän enemmän ihmisiä kuin Minimanin omistaja. Ehkä ihmiset eivät koskaan saa tietää Västervikin henkilömäärää tai mitä Västervikissä tapahtuu...

Hoviska[muokkaa]

"...haluutsä turpaan?!..." -joku "...s11z viDDu mä 00n gÄnn1zzÄ!" -teini Näitä sanoja kuulet kun menet hovioikeuden rantaan. Paikkaa kutsutaan hoviskaksi koska parempaa ei olla saatu aikaan. Hoviskalla kannattaa käydä vappuna, koulujen päättäjäisinä, juhannuksena, muuten vaan ja huvilakauden päättäjäisinä.

Keskusta[muokkaa]

Se missä kaikki jonnet ostelee nuuskaa ja tupakkaa ja missä kaikki laittomuudet siirtyy aikuisilta nuoremmille. Ja kai siellä joku ostaakin jotain.

Huutoniemi[muokkaa]

Huutoniemen yöelämää

Huutoniemi (Tunnetaan myös nimellä Hutski) on yksi vaasan ainoista mielenkiintoisista alueista. Sielä sijaitsee mm. R-kioski ja mielisairaala.

Hullujen ansiosta Huutoniemellä huudetaan suurin osa ajasta, ja alueella järjestetäänkin vuoden aikana lukuisia huutokilpailuja.

Huutoniemeltä on lyhyt matka Ristinummelle, josta suurin osa mielisairaalan asukeista on peräisin. Hutskin yöelämä on sangen monipuolista, sillä alueella sijaitsee lähekkäin 2 räkälää. Toisen nimi ei ole tiedossa (vaikkakin kaikki sitä kutsuvat Lattusen baariksi tai Lattuseksi), mutta toinen on nimeltään Neste Hukka. Huutoniemen yöelämä onkin maailmalla hyvässä maineessa ja vetää vertoja mm. New Yorkin, Lontoon, Tokion ja Pariisin yöelämälle kahdella räkälällään, jotka ovat etenkin keski-ikäistyvien myöhäisteinien suosiossa (45v-65v).

Huutoniemellä sijaitsee myös kaupungiosa nimeltä "Kiilapalsta". Alue on tunnettu siitä, että sielä kiilaaminen on sallittua. Liikenne onkin vaarallista alueella, koska onnettomuuksia sattuu päivittäin, sillä kiilaamisen uhrit ajavat yleensä ojaan ja loukkaantuvat.

Olympia[muokkaa]

Olympia on tunnetusti Vaasan varakkaimpien elitistien asuinalue. Lukuisat viiden tähden ravintolat pitävät vuorineuvosten navat täysinä. Lisäksi iltaisin voi nauttia kaupungin korkeatasoisten yökerhojen tarjoamista aktiviteeteista.

"Marika Fingeroos myy kaljaa alaikäisille"-kioskia ei enää ole, mutta räkälästä homobaariksi asiakaskuntaansa uudistanut kuppila löytyy yhä.

Palosaari[muokkaa]

Palosaari tuli tunnetuksi Vaasalaisen huippuräppärin, Kimberlandin, ansiosta.[1] Räppärin syntymä aiheutti massamuuton pois Palosaarelta.

Wasalandia[muokkaa]

Wasalandia (suom. Vaasalandia) on Vaasan maaseudulla sijaitseva huvipuisto, joka oli pystytetty sinne jo vuonna 1988[2]. Tätä hanketta oli vastaan yllättävän moni, koska alueella, jonne Vaasalandia aijottiin sijoitettaa, sisälsi laajan uraani-esiintymän. Mielenosoituksista huolimatta Vaasalandia pystytettiin, vedoten tietenkin Vaasan narkkaroiviin nuoriin ja lapsiin. Nykyisin Wasalandia-ketjun omistaa espanjalainen yritys nimeltä Aspro Ocio, S.A. jolle oli Puuhamaa Oyj myynyt sen halpaan hintaan. Huvipuistotoiminnan päättymisen jälkeen alue on palvellut lähinnä aloittelevia nuorisorikollisia murtovarkauksien harjoittelukohteena.

Nähtävyyksiä[muokkaa]

Vaasan katoton kirkko

Triviaa[muokkaa]

Naziflag.gif
Natsit rakastavat tätä artikkelia.
Naziflag.gif
Jalot germaanit rakastavat tätä artikkelia.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kimberlandin näkemys Palosaaresta
  2. Vaasalandian mainos