Vaarallinen romanssi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaarallinen romanssi on Teuvo Tulion vuonna 1959 ohjaama kansainvälistä huomiota herättänyt elokuva, jossa seikkailevat Kari Grandi sekä salaperäinen Eeva, lopulta kuitenkaan toisiaan löytämättä. Elokuva on ensimmäinen suomalainen cinemascope-filmatisointi. Raaka-aineen, värifilmin, elokuvan tekemiseen luovutti Neuvostoliitto ohjaaja Alexandr Puskinin hyväsydämisellä myötävaikutuksella.

Varoitus: Seuraava kirjoitus saattaa paljastaa yksityiskohtia juonesta, kuten sen, että ihmemies MacGyverin etunimi on Angus.

Elokuvan alussa Kari Grandia erehtyvät viidennen kolonnan miehet luulemaan vallan eri ihmiseksi kuin mitä todellisuus loppujen lopuksi oli. He kidnappaavat Grandin ja vievät tämän vehkeilyllä anastetun EU-diplomaatti Ala-Lähettilän kartanoon. Ala-Lähettilän vaimolla oli harrastuksena maanpetos, erityisesti miehensä sitä tietämättä, ja koska mies oli komennuksella Brysselissä, oli vaimon helppoa hankkia kartanoon hengenheimolaisiaan esittämään muka isäntäväkeä. Kidnappaajat vievät kartanoon saavuttuaan Sysimustan suoraan suureen kirjastohuoneeseen, jossa kidnappaukseen ensin humoristisesti ja sittemmin suuttuneena suhtautunutta Grandia ruvetaan aivan kidnappaajien omaksi huviksi juottamaan humalaan, jotta tämä lavertelisi mitä tietäisi. Kari Grandi ei luonnollisesti tietänyt mitään kidnappaajiensa haluamista asioista, ja tästä turhautuneena he päättivät laittaa Grandin suoraan autonrattiin ja ajattaa hänet suoraan jyrkänteen reunalle, josta juopuneen Grandin olisi helppoa omin neuvoin ajaa suoraan alas.

Humalaisen tuurilla Grandi vältti varman tuhon ja kidnappaajat joutuivat siten turvautumaan kovempiin keinoihin. Grandin pelasti kuitenkin poliisi, joka puolestaan pidätti hänet ja otti säilöön todennäköisin syin rattijuopumuksesta epäiltynä.

Grandin asianajaja lunasti päämiehensä vapaaksi, mutta vapautta kesti vain vähän aikaa. Kari Grandi huomasi pian, etteivät kidnappaajat olleetkaan pelkällä huumorimielellä liikkeellä, vaan halusivat toden teolla päästä hänestä eroon. Grandi halusi tiedustella EU-parlamentissa itseltään Ala-Lähettiläältä, miksi hänen kotiväkensä oli halunnut kidnapata itsensä Grandin, mutta samanaikaisesti tämän keskustelun käydessä sarjamurhaaja tyhjensi konekiväärilippaallisen patruunoita Ala-Lähettilään selkään ja valppaat paparazzit osoittivat Grandin asiaan oitis syylliseksi.

Seurasi hurja pakomatka. Grandi sai peräänsä koko EU:n poliisikoneiston, eri maiden tiedustelupalvelut ja innokkaat dokumenttielokuvien tekijät. Grandin pakoa ei helpottanut, että piileskellessään junassa hänet vamppasi kuvankaunis Eeva Keinonen(nimi muutettu). Eeva halusi kiihkeästi sukupuolista kanssakäymistä Grandin kanssa, mihin tämä arvioidessaan sen oman turvallisuutensa kannalta välttämättömäksi suostuikin. Naisen kosketuksesta kiimaantunut Grandi halusi oitis naimisiin Eeva Keinosen kanssa, mutta nainen ottikin yhtäkkiä etäisyyttä ja käski Grandin menemään lännelle keskelle maissipeltoa odottamaan matalalta ylilentävää lentokonetta, joka yrittäisi ampua Grandin hengiltä. Kari Grandi, joka oli naisensa vuoksi valmis vaikka mihin, ei epäröinyt matkustaa keskelle maissipeltoa ammuttavaksi. Lukuisten ohiampumisten lisäksi Grandi sai niskaansa tonnin hyönteismyrkkyä, joka hääti hänet pellolta tielle suoraan ohi ajaneen linja-auton alle.
Kari Grandi viittoo kameran etäisyydeltä lähestyvää linja-autoa pysähtymään.
Linja-auto toimitti vahingoitumattoman Grandin kaupunkiin, jossa tämä bongasi muuan halpahintaisen hostellin respassa oitis katalan naisystävänsä. Kari Grandi lyöttäytyi muina miehinä Eeva Keinäsen kanssa hotellihuoneeseen, jossa hässittiin oikein kunnolla ja lähdettiin porukalla taidehuutokauppaan. Kidnappaajat tähtäilivät taidehuutokaupassa Grandia vähän joka puolelta mm. käsiaseilla, eikä tämä jäänyt Grandilta huomaamatta. Grandi järjesti joukkotappelun ja poliisit noutivat miehen talteen. Matkalla poliisilaitokselle Grandi tunnusti ampuneensa Ala-Lähettilän ja sai viettää poliisiasemalla hetken turvassa, kunnes salaisen palvelun yhdysmies haki hänet ja käski puolestaan varjostaa kidnappaajiaan. Siinä vaiheessa Grandin isoratas pyörähti tyhjää pahemman kerran ja hän pakeni Rushmore-vuorille tuijottamaan kallioon hakattujen presidenttien päitä. Eevasta hän ei enää koskaan kuullut mitään, eikä mistään muustakaan.