Väinämöisen veneenjälki
Väinämöisen veneenjäljeksi kutsutaan hieman laajennettua valkamaa. Sitä ei pidä sekoittaa myyttiseen loveen, joka on aukko maaemossa. Biologisessa mielessä puhutaan kukinnon poistamisesta (lat. defloration). Veneenjäljen voi nykyisin korjauttaa kirurgisesti, mikäli aikoo naimisiin muslimin kanssa.
Syntykertomuksen mukaan ensimmäisen veneenjäljen teki tietäjä Väinämöinen, ja tästä on tullut nimityskin. Väinämöinen oli matkalla Pohjolaan. Hän kilpaili Ilmarisen kanssa siitä kumpi saapuu ensin tälle koskemattomalle maaperälle. Ilmarinen ratsasti tulta sylkevällä suonikkaalla oriilla, Väinämöinen taas meloi kookkaalla, rauta-mastoisella sotapurrella. Väinämöinen ehti ensin, ja veti veneensä Pohjolan hetteiselle rannalle. Ilmarinen jäi toiseksi, mutta pian hänen suonikkaansa jo astui Pohjolan hedelmällistä maaperää, jota Väinämöisen vene oli vain hieman töytäissyt. Väinämöinen matkasi jo kotiinsa, mutta Ilmarinen kynti Pohjolan pohjiaan myöten, saaden sen kukoistamaan ja kantamaan hedelmää. Tavallaan Väinämöinen voitti vedon, mutta Ilmarinen teki myös miehen työn, mikä Väinämöiseltä oli jäänyt tekemättä. Nykyihmiset ovatkin tarinan mukaan juuri Ilmarisen jälkeläisiä.
Tarinan opetuksena on, että neitsyyden vieminen naiselta ei tee vielä miehestä tosiurhoa. Tosimies on se joka hedelmöittää naisen, saa lapsia ja tekee näin myyttisen Ilmarisen oriinjäljen. Oriinjälkeä ei voi enää korjauttaa kirurgisesti.
[muokkaa] Lähteet
- Martti Haavio: Väinämöinen (1950)
