Väinämöisen kiellot

Jos aiot rikkoa Väinämöisen kieltoja, tee se pilvisellä säällä. Muuten hän näkee. (Kuvassa tosin on Väinämöisen veneenjälki)

Itämerensuomalaisen kansan suurimman tietäjän ja kantaisän Väinämöisen kerrotaan kieltäneen jälkipolviltaan pahoja asioita. Kiellot muistettiin suullisena kansanperinteenä sellaisenaan tai osana pitempiä kertomuksia. Kertomuksissa kielto esitettiin yleensä koko tarinan opetuksena.

Esimerkkejä Väinämöisen kielloista

Kielsi vanha Väinämöinen, epäsi Suvantolainen:

• nuorta miestä mieletöntä kullille kumartamasta; immet kullia imevät, huorat letkua lipovat, eivät oikeat urohot
• vanhan nuorta ottamasta, kaunista käkeämästä haaremista Väinämöisen
• kristittyä säästämästä, vaikka siskonsa lupaisi henkensä hyvittimeksi
• miekkaansa nimeämästä, kirvestänsä kutsumasta oman äitinsä nimellä.
• peikkoja pesiyttämästä, mörköjä majoittamasta suloisessa Suomessamme, kansakuntamme kodissa?
• tamponia tunkemasta immenkalvosta lävitse. Hääyönä hätä tulevi kalvottoman kohtaloksi; aukon tutkivi anoppi, toisen aukon appiukko.

Katso myös

• Kalevala