Uurainen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Minkkilä
Uuraisten vaakuna.gif Location of Uurainen in Finland.png
vaakuna sijainti
www.uurainen.fi
Lääni Euroopan Unioni
Maakunta Suomenselkä
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1868
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa
372,66 km²
349,5 km²
Väkiluku
- väestötiheys
3 264, joista suuri osa uteliaita 
9,3 as/km² 
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 19,00 % 
Kunnanjohtaja
Kunnanvaltuusto
paikkaa

Uurainen on pitäjä Keski-Suomessa. Vaikka sijainti on keskeinen, ovat nykykatsannossa kauhistuttavan pitkät etäisyydet naapurikuntiin aikaansaaneet sen, että kunta on säilynyt varsin omaleimaisena sekä väestön että faunan suhteen.

Uuraisten kylänraitilla on rauhallista

Väestö[muokkaa]

Kuten edellä todettiin, Uuraisten alkuperäinen väestö on säilyttänyt erityisen erinomaisesti omaleimaisuutensa. Koska pitäjä on asutettu aikoinaan lähes pelkästään Saarijärveltä käsin, ovat saarijärveläisten erityispiirteet suorastaan jalostuneet uuraislaisessa luonteenlaadussa. Uuraislainen on usein julkean utelias ja kykenee aidosti iloitsemaan ja nauttimaan lähimmäistään kohdanneiden vastoinkäymisten johdosta. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin ihailtavan hitaasti, joten vastaaja ehtii erinomaisen hyvin arvioida ennakkoon mitä tuleman pitää. Paikallisväestön uteliaisuutta tyydyttämään on hankittu erilaisia kurkistuspeilejä, jotta tilanteissa pysyttäisiin reaaliajassa mukana.

Elinkeinot[muokkaa]

Muuan paikallinen talollinen sanoi aikoinaan, että Uurainen elää metsässä. Tämä suuri viisaus on osoittautunut enemmän kuin todeksi ja paikkansapitäväksi. Uuraisten kantaväestö suosii erityisesti palvelujen hankkimista pitäjän rajojen ulkopuolelta. Näin kirkonkylän elämänmeno on ja pysyy verkkaisena. Kaikki oleelliset palvelut ovat kuitenkin Uuraisilla saatavissa; pizzeria ja anniskeluravintola ovat tästä kelpo esimerkkejä. Alkoholin kotipolttoa harrastetaan nykyisin varsin vähän ja se hoidetaan yhteistyössä multialaisten kanssa.

Paikallisjuna Kelloperän asemalla

Luonto[muokkaa]

Suurin osa Uuraisten pinta-alasta on sitkeää aarnimetsää. Erityisesti pitäjän länsilaidalla on aivan kirveenkäymättömiä aarnioita. Luontotutkijat etsivät sunnuntaiaamuisin sitkeästi uusia, pelkästään Uuraisilla tavattavia kasvi, -ja eläinlajeja. Kyynämöisjärvellä on tiettävästi kalastettu valaita. Erämaiden keskellä tapaa alkuasukkaita, jotka eivät ole koskaan käyneet ihmisten ilmoilla. Luonnossa liikkuminen tapahtuu Uuraisilla aina omalla vastuulla.

Majoitus ja ruokailu[muokkaa]

Uuraisten viihde-elämä on keskittynyt Kasinolle, jossa pidetään kerran kesässä salaiset nurkkatanssit. Tämä ajoittuu yleensä siihen ajankohtaan, jolloin kotiseutuintoilijat ovat muutoinkin aktiivisimmillaan. Muutoin paikallinen tanssiyleisö suosii Jyväskylän puolella sijaitsevaa Kuikan lavaa, koska siellä tanssitaan kahdesti viikossa. Majoituspalveluja Uuraisilla piti tarjoaman Hietasaareen suunnitellun korpihotellin, jonka toteutus tosin odottaa vielä alkamistaan. Tätä odotellessa seudun ovat miehittäneet SF-Karavaanarit valkoisilla hyökkäysvaunuillaan.

Uuraisten kasino herää eloon kerran vuodessa. Tanssin lisäksi kielletyt uhkapelit ovat tällöin suosittuja

Ajankohtaista[muokkaa]

Kuntaministeri Henna Virkkunen on ilmeisen näreissään Uuraisille siitä, että tämä on hoitanut taloutensa hyvin. Ministeri peilaa asiaa kotikaupunkinsa Jyväskylän suhteen. Virkkunen on siksi laitettu sanomaan, että Uuraisista pitää tehdä osa Jyväskylää. Kuntaministerille on annettu asiasta oikeutettua ja oikeansisältöistä palautetta.


Musiikkia[muokkaa]

Vierailtuaan Uuraisilla v. 1965 sanoittaja Juha Vainio laati Uuraisten kunniaksi seuraavan kappaleen ([http://www.youtube.com/watch?v=BuvUiY5NfNg)

Viitteet[muokkaa]