Uurainen

Hikipedia

Pimeä pitäjä
vaakuna sijainti
www.uurainen.fi
Lääni	Euroopan Unioni
Maakunta	Suomenselkä
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta	[[]]
Perustamisvuosi	1868
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa	372,66 km² 349,5 km²
Väkiluku - väestötiheys	3 264, joista suuri osa apinoita  9,3 as/km²
Työttömyysaste	%
Kunnallisvero	19,00 %
Kunnanjohtaja
Kunnanvaltuusto	paikkaa

FAKTOJA NÄKYVISSÄ!

Joku erehtyi puhumaan totta tässä artikkelissa. Hajaantukaa! Wikipedia on tuollapäin.

”On tyhmää jättää Uurainen näkemättä”

~Tumppi Varonen

”En ole vielä perillä pienen kunnan ympyröistä”

~Matti Paanala (os. Nykänen), Uuraisten oikeasti arvostetuin kunnanvaltuutettu v. 1996

Uurainen keksittiin vahingossa aikakaudella, jolloin valtakunnassa yleisesti vallitsi huonojen teiden ja hyvien hevosten aikakausi. Heti alkuräjähdyksen jälkeen Uurainen oli osana Rautalammin järjettömän suurta pitäjää, mutta asialla ei kai ollut sen enempää vaikutuksia koska Uuraisilla ei tuolloin ollut yhtään mitään - ja kehitys mikäli sitä sellaiseksi voidaan kutsua - on pyrkinyt pitämään kunnan vakaassa ei edistystä ylläpitävässä tilassa. Vähitellen kunnat pilkkoutuivat pienemmiksi ja lopulta Uurainen itsenäistyi pois Saarijärven alaisuudesta. Siitä ei ole kuitenkaan kulunut vielä(kään) riittävän kauan, koska saarijärveläiset erityispiirteet rasittavat edelleen Uuraisten henkistä ilmapiiriä. Pitäjän nuorempi väestö on kyllä pyrkinyt seuraamaan elettävää aikaa syyllistyen erilaisiin rötöstelyihin ja rikoksiin siinä missä suurtenkin paikkakuntien nuoriso. Uuraisilla selviytyäkseen ei katsota haitaksi, mikäli omaa esiintymiskykyä hihhuloinnin suuntaan. Tabuja ovat myös Keskustapuolueen arvosteleminen tai edes sellaisen ajatteleminen.

[muokkaa] Tunnettuja kuntalaisia

• Hiihtäjä Mirja Lehtonen, pyöräili hopeaa 1964 lumimyrskyssä Zimbabwessa
• Esimerkkihenkilö, mallikansalainen ja kiivas alkoholin sekä väkivallan vastustaja Matti Nykänen.
• Maankuulu sääprofeetta Matti Huutonen.
• Miehet, joiden alta tuolit viedään.

[muokkaa] Kotiseutujuhla ja siihen rinnastettavat asiat

Uuraisten alkuräjähdys toistuu melkein vuosittain jäätävätunnelmaisessa Uuraisten kotiseutujuhlassa, josta kai onneksi ollaan edes vähitellen luopumassa. Juhlan demoversion voi silti hankkia vanhana kunnon VHS-kasettina ja katsoa vanhasta kunnon kotivideonauhurista. Kotiseutujuhlaa riittää puolinopeudella aina kahdeksan tuntia kerrallaan ja on täysin samantekevää, onko nauha toistotilassa, eteen ,-tai taaksepäinkelauksella. Samantekevää myöskin on, vaikkei nauhuri edes toimisi. Uuraisten kotiseutujuhla onkin korvattu erilaisilla pershyppely-kyläiltatapahtumilla, joissa kaksinaismoralistisen viattomasti käsitellään valtakunnallisesti ajankohtaisia aiheita paikallisen tajunnan äärirajoilla. Väliajalla juodaan toki kahvit ja lopuksi on tunti tanssia.

[muokkaa] Kaiken alku

Nimi Uurainen on Ukrainan kieltä ja on siten jonkinlainen esihistoriallinen nimijäänne. Volgan mutkasta pakoon lähteneet suomalais-ugrilaiset saivat oitis kannoilleen suomalais-uuraislaiset, jotka eivät suinkaan uineet Anculysjärven yli Räävelistä Helsingin paikalle, vaan tallustivat kuivin jaloin Karjalankannasta pitkin kohti uutta kotiaan. Asuinpaikakseen he valitsivat todistettavasti Hietasaaren esihistoriallisen leirintäalueen, jonka Museovirasto asetti kesän 2010 puiden ja asuntovaunujen kannalta tuhoisan myrskyn seurauksena toimenpidekieltoon.

Seurakunta eli kirkko kohotettiin ensimmäiseksi maamerkiksi vuonna 1805, josta ajanlasku tienoolla virallisesti käynnistyi. Laskenta jatkui matemaattisten säännösten mukaan aina vuoteen 1970, jolloin oraakkelimaisesti ajantaju ja -kulku käännettiin väheneväksi.

[muokkaa] Arjen arkeologiaa

Uurainen haluaa olla museokeskittymä, jossa on mahdollisuus aistia, koskettaa ja jopa maistaa kaikkea vanhaa. Pitäjässä on enemmän vanhoja, joskin toimimattomia putkiradioita kuin missään muussa pohjoismaisessa kunnassa edes väkilukuun suhteuttamatta. Samoin pitäjässä on kosolti vanhaa ajoneuvomateriaalia, jotka rahdataan töllisteltäväksi vähäisimpienkin paikallisten kissanristiäisten verukkeella. Uuraisilla murehditaan kestopäällystettyjä maanteitä toivoen samalla museovirastolta rahaa teiden muuttamiseksi jälleen vanhoiksi kunnon sorateiksi. Samoin kaavaillaan, että niillä autoilla, moottoripyörillä ja traktoreilla, joiden vuosimalli on uudempi kuin 1970, rakennettaisiin parkkipaikat pitäjän neljän pääsisäänkäynnin ääreen. Itse pitäjässä liikkuminen konevoimalla olisi sallittua vain kulkuneuvoille, joiden vuosimalli on 1970 tai sitä vanhempi. Täten myös moniasteöljyjen käyttö määriteltäisiin rikolliseksi toiminnaksi. Jalkapuuta eli häpeäpaalua kaavaillaan myös talkootyönä kotiseutumuseon liepeille pystytettäväksi; puutetta jalkapuuhun laitettavista ei Uuraisilla tulisi olemaan...

Uuraisten Kasino. Alun perin Kasino oli vaatimaton työväenyhdistyksen ylläpitämä nurkkatanssilava, mutta erinäiset päivitykset ja kasvojenpesut ovat kohottaneet sen kirkonkylän maamerkiksi. Kerran vuodessa täällä edelleenkin soitetaan ja tuoksutaan vanhalta tanssimusiikilta. Pitäjän taantumuksellisempi aines sekä yläluokka - mikäli Uuraisten kohdalla sellaisesta voidaan puhua - on aina suhtautunut varauksellisesti kasinoon. Joskus paikalle on järjestetty mm. polttopullo-iskuja (eri lähettäjän nimellä, huomaamattomasti kirjekuorissa), joiden teho on kuitenkin jäänyt vaatimattomaksi.

[muokkaa] Rajoitetut tai kokonaan kielletyt asiat

• Paavo Väyrysen arvosteleminen tai edes sellaisen ajatteleminen
• Mauri Pekkarisen arvosteleminen tai edes sellaisen ajatteleminen
• Keskustapuolueesta kielteisesti ajatteleminen
• Maaseudun Tulevaisuuden tai Suomenmaa-lehden kestotilauksen lopettaminen, mikä tulkitaan samalla mielenosoitukseksi keskustalaisia arvoja vastaan

ja lisää kieltoja on tulossa

[muokkaa] Uuraislainen peruskeljumaisuus

Uuraisilla ajan- ja tajunnanvirtaan suhtaudutaan aina ja kaikessa mitä suurimmin varauksin.

Uuraisilla vieras merkitsee vihollista aina ja korostetusti silloin, kun hänellä voisi olla paikkakunnalle jotakin myönteistä annettavaa. Erityisesti pitäjän hengellisten menojen ylläpitäjät ovat tämän perinteen ylläpitämisestä ehdottoman tarkkoja. Uuraisilla on selvitetty mahdollisuuksia mm. ajan pysäyttämiseksi pitäjän rajojen sisällä ja kaiken toiminnan museoimista pysyväksi olotilaksi. Uuraisilla vanhojen esineiden kunnostaminen ja jatkuva esillä pitäminen ovatkin eräs osoitus asukkaiden tahdosta pysyä menneessä ajassa, jolloin rasismia ei tarvinnut sanan varsinaisessa merkityksessä eikä ilmenemismuodoissa ylläpitää.

Kantauuraislaista sukuperää oleva menestyjä noudattaa tinkimättömästi äidinmaidosta tiristettyä käskyä siitä, että peruskateutta ja luontaista uuraislaisesta maaperästä kumpuavaa ilkeyttä tulee aina ja kaikessa tinkimättömästi vaalia. Asiaan ei vaikuta vähääkään se, toimiiko menestyjä Uuraisten pitäjänrajojen sisäpuolella tai vaikkapa läheisessä Jyväskylän kaupungissa. Uuraislainen perusmentaliteetti näkyy ynseytenä, töykeytenä, mykkäkouluna ja tiuskimisena. Tämä tapahtumaketju toteutuu Suomessa usein erittäin onnistuneesti ja vielä uuraislaisella erityisosaamisella toteutettuna ylläpitää pahoinvointikulttuurin hyvinvointia esimerkillisellä tavalla. Kantauuraislaisessa perimässä saarijärveläisyys näkyy ikävällä tavalla vielä tänäkin päivänä ylettömänä ja perusteettomana uteliaisuutena; arkitoimien keskeyttämisen perusteeksi riittää ohikulkeva henkilö, ajoneuvo tai tuulenpuhuri. Kaikesta pitää perusuuraislaisen yrittää ottaa selvää lähdemateriaaliksi mahdolliselle juttutuokiolle nk. lähimmäisen kanssa. Näissä keskustelutuokioissa ei sanottavammin objektiivisuutta esiinny. Uuraislaiset suosivat naapurikuntien yrittäjiä erinomaisen uskollisesti sen huolenaiheen käskyttämänä, että oman kylän yrittäjä saattaisi muutoin pärjätä!

[muokkaa] Uuraisten ky(y)lät

Haukimäki

Viimeinen etuvartio pitäjän luoteiskulmalla. Rajan takana häämöttää ylimielinen Saarijärvi, jonne tätä kautta on onneksi pitkä matka ja huono tie. Haukimäen kylä tunnetaan jo aikoja sitten lakkautetusta kansakoulustaan ja kyläkaupastaan. Mahdollisuus kohdata rattijuoppoja varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin on huomattava.

Kelloperä

Tunnettiin aiemmin Vitjaperänä, mutta hivenen tuhmankuuloinen nimi oikaistiin Helsinkiin osoitetun riitalähetystön vaatimuksesta Kelloperäksi, mihin täällä suostuttiinkin lähes ehdoitta. Kelloperän asema on kuuluisa siitä, että sinne junat pysähtyvät pysyvästi. Edellämainitun Haukimäen lähin naapuri matkalla alaspäin...

Kyynämöinen

Uuraisten vanhin kyläkunta, sisältää lähinnä kuutamoöitä ja metsätöitä. Maapilamatkailu on suosittua ja sivistystä tuovat lähinnä Hietasaaren vallanneet karavaanarit. Raju ukonilma yritti häätää karavaanarit Hietasaaresta pysyvästi elokuussa 2010 muinaisasutuksen tieltä, mutta vastoin museoviraston ja useiden pitäjäläisten toiveista huolimatta ei saanut tahtoaan läpi ja karavaanarit nousivat yllättäen maihin vielä saman vuoden syksyllä. Kiivaiden taisteluiden jälkeen karavaanarit nousivat hiekasta - jälleen kerran - voittajina ja asuntovaunut -ja autot ovat nyt ankkuroidut pysyvästi Hietasaaren esihistorialliseen perustukseen. Kyynämöiskylän ja jäljempänä mainittavan Höytiän erottaa toisistaan matala vesijättömaa, Kyynämöisjärvi.

Kotaperä

Kotaperä on Uuraisten kylistä ylivoimaisesti miellyttävin. Siellä alkavat laajat ja loputtomat erämaat. Alkuperäinen pontikanhajukin on pysytellyt ilmoilla aina meidän päiviimme saakka. Asutusta on äärimmäisen vähän ja luonto on pitänyt tilastaan itsepintaisesti kiinni. Joskus näissä selkosissa tavataan ohikulkevia susia ja rosvoja, mutta pääosin meno on rentoa ja vapautunutta.

Höytiä

Höytiä on vaatimatonta mäkitupalaisseutua. Kylä sijaitsee kuitenkin korkealla ja Riihimäeltä voi utelias kulkija suunnata haukankatseensa melkein pitäjän joka kolkkaan. Höytiään löyhästi liittyvät Hepomäen ja Tehlon kylät muodostavat laaja-alaisen erämaakolkan pitäjän lounaisreunalla. Tehlonkylä on erityisen kuuluisa siitä, että sen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset. Myös Höytiällä viinanhaju leijuu ilmoilla usein, joskin vastavoimatkin esiintyvät terhakoina ja voitontahtoa uhkuvina.

Jokihaara

Jokihaara on Uuraisten ensimmäinen etuvartio ja mielikuvan antaja muualta tuleville. Pakotie Uuraisilta kulkee juuri Jokihaaran lävitse. Kylä on houkutellut viime vuosina runsaasti elintasopakolaisia Jyväskylästä ja järjestystä valvoo armeijan tutka-asema aivan Jyväskylän rajan välittömässä läheisyydessä. Jokihaaraan ja Jokihaarasta on helppoa loikata. Jokihaaran "lähiöt" ovat niin vähäpätöisiä, ettei niistä sen enempää.

Kangashäkki

Kangashäkki on teollistunutta hiekkakangasta pitäjän itälaidalla. Seutukunta on poliittisesti aktiivista ja kiljua valmistetaan edelleen omiksi tarpeiksi. Öiseen aikaan nopeaa pihaanajoa on syytä välttää, sillä se saattaa säikyttää talon tai mökin asukkaat. Pilkkikisoissa eräänä ohjelmanumerona on raa'an ahvenen nieleminen kokonaisena. Läheisen Hirvaskankaan viinakauppa on otettu täällä iloiten ja antaumuksella vastaan, joskin omintakeisia perinteitä halutaan vakaasti ja vankasti kunnioittaa.

Uurainen (kirkonkylä)

Kyläkuntien jonkilaisessa keskiössä Saarijärven rajan välittömässä läheisyydessä sijaitsee kirkonkylä. Kylän keskustan hallitseva maamerkki pitkään oli suunnattoman ruma kaasubetoniharkoista muurattu kerrostalo. Neuvostoarkkitehtuurilla on ollut ilmeinen sanansa sanottavana, kun tuota maamerkkiä joskus 1960-luvun alussa on ryhdytty kyhäämään. Sittemmin pitäjän edistysmielisen aineksen rakentama kasino on noussut kunnan varsinaiseksi symboliksi. Uuraisten kirkonkylä on nykyisin omituinen sekoitus muualta muuttaneita siirtolaisia sekä kyynisiä vanhakantaisia kantauuraislaisia töllistelijöitä. Nenänkaivaminen julkisella paikalla oikeastaan on varmin tapa erottaa kantauuraislainen muukalaisista.

[muokkaa] Uuraislaista kulttuuria

[muokkaa] Maailmankirjallisuutta

• Luonnollisen kääpäytymisen Uurainen. (Teos sisältää voimakkaita kohtauksia, eikä sitä suositella alle 15-vuotiaille)
• Pimeän pitäjän hävitys (Uuraisten kotiseutuyhdistys)
• Me ollaan meitä ja muut on muita (Uuraisten kyräilijät r.y)
• Uuraisten pitäjämatrikkelin tasavallan presidentille osoitettu erikoispainos, joka on sittemmin itsensä presidentin toimesta luokiteltu ärein ja solvaavin sanakääntein "turhaksi representaatioksi".

[muokkaa] Musiikkia

• Juha Vainion mainoskappale Uuraisilta ([1])