Usko

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"BÄÄ! BÄÄ!" sanoo lammas
Sheep-thumb.jpg
Katsele näitä telkkarista samalla kun liskot
pullottavat järvet ja sammuttavat auringon.

Ystävyys ja Rakkaus
Vapaus ja Urheus
Usko, Toivo ja Salatut elämät

Usko on Keskeinen normaalin ja älykkään ihmisen Ominaisuus, joka edellyttää uskoa Jeesukseen ja Jumalaan. Toisaalta niin ikään on olemassa uskoa huomiseen, mikä on harhaoppi, koska vain yksi usko on oikea, ja se on Kristus.

Uskon olemus[muokkaa]

Jos usko olisi materiaa, se olisi filosofi Platonin mukaan "vihreää, vetelää ja hieman pyöreää".

Mikä sitten on uskon koostumus? 50 % rakkautta, 24 % toivoa, 25,9 % hulluutta ja 0,1 nöyryyttä. Uskoon saatetaan tulla vaikka jonkin kaamean kokemuksen tai vaikka läheisen kuoleman kautta. Jotkut saavat myös salaisia viestejä Jumalalta.

Usko ja Tieto[muokkaa]

Uskon kohdalla kysymys on tiettyihin kannanottoihin luottamista. Jos joku kysyy, miksi pitäisi uskoa asioihin ja miten uskova tietää, että tämä asia todella on näin, uskova sanoo, että juuri tämän vuoksi tarvitaan uskoa. Koska se ei ole tietoa. Perimmiltään uskova näin sanoessaan kuitenkin tarkoittaa sitä, että hän luottaa omaan arvioonsa. Hän luottaa, että usko ei harhauta häntä epätotuuteen, joka perimmiltään ei tarkoita, että he uskovat esimerkiksi Jumalalta saamiinsa kokemuksiin, vaan siihen että he ovat arvioineet omat kokemuksensa oikein. Perimmiltään he kertovat luottavansa itseensä, ja luottavansa siihen, että he itse ovat niin viisaita ja älykkäitä, että he eivät voi erehtyä. Tätä kutsutaan nöyryydeksi ja se on erittäin kasvattava, lohdullinen ja muutoinkin hyvä asia. Ja jos joku kysyy, voivatko he todella tehdä tämänlaisen arvion, niin perimmiltään kyseenaalistaja loukkaa uskovan älykkyyttä ja fiksuina ihmisinä uskovat voivat ohittaa kaiken tämänlaatuisen.

Usko ja Toivo[muokkaa]

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Usko on hieman kuin optimismia - ainoastaan vielä hupsumpaa.

Usein uskon kohdalla ylikorostetaan epäonnistumisen ja erehtymisen mahdollisuutta. Tärkeintä on että usko antaa toivoa ja lohduttaa elämässä ja vaikeuksia. Näin usko on hyödyllistä silloinkin kun se on erehdys. Toki suurin osa uskonelämästä on sitä, että pitää esimerkiksi paastota, rukoilla, rytmittää elämää ja kulutustottumuksia ja syömisiä tietyllä tavalla. Lisäksi usko voi pakottaa tiettyihin mielipiteisiin joita joutuu puolustamaan "en minä ole tätä mieltä vaan Jumala" -tyylisillä puolustuksilla jotka paljastavat että uskonto luo riitaa ja hankaluutta elämään. Mutta tällöin on syytä miettiä lähinnä sitä onko uskova tehnyt väärän erehdyksen.

Uskon kehitys[muokkaa]

Usko voi tosin kehittyä elämän eri vaiheissa.

”Haluan kuolla, jotta pääsen taivaaseen.”
~Lapsen usko
”Usein epäilyttää, onko edes taivasta olemassa.”
~Aikuisen usko

Kaikkein korkeimmalle uskossa nousseet ovat valjastaneet sen omaan käyttöönsä.

”Onneksi saan heidät uskomaan, jotta he ovat valmiita kuolemaan puolestani.”
~Poliitikon usko