Anneli Auer

Hikipedia
Ohjattu sivulta Ulvilan surma
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.

Anneli Auer on Suomen oikeuslaitoksen kehittelemä ajatuskoe, joka yrittää kuvata kvanttimekaniikan, tai tässä tapauksessa Suomen oikeusjärjestelmän epätäydellisyyttä siirryttäessä eri syyttäjävirastojen ja käräjäoikeuksien välillä. Ajatuskoke on ollut esillä useaan otteeseen Suomen keltaisessa lehdistössä kuten Lehtilehdessä ja sen parodiaversiossa Iltalehdessä.

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Oikeuden jumalatar on kuvattu sokeana hahmona jolla on silmät sidottuna, vaaka ja miekka. "Oikeus on sokea" sen vuoksi että hän ei tee mittaustuloksia jotka romauttaisivat syyllisyyden aaltofunktion.
Ajatuskokeen sisältö on seuraava: ”Oikeussalissa on Anneli. Oikeussaliin on sijoitettu myös joukko laskuttavia juristeja ja tutkintaan osallistuneita virkamiehiä. Koe on järjestetty niin, että 50 prosentin todennäköisyydellä löytyy uusi virkarikos 1 vuoden sisällä. Jos virkarikos löytyy, systeemi lähettää signaalin, joka käynnistää laitteiston avaten loka-astian, jonka johdosta samaa tuttua kuraa valuu joka tuutista taas seuraavan vuoden Suomen mediassa. Jos virkarikosta ei löydy, niin sitä ei löydy. Annelin syyllisyys-tilanteeseen ei sen sijaan saada mitään selvyyttä. (Oikeusoppineiden mukaan ei-havainnoitua oikeusprosessia kuvaillaan syyllisen ja syyttömän Annelin superpositioksi.) Kuitenkin kun oikeussalin ovi sitten avataan, nähdään vain joko ”syytön Anneli” tai ”syyllinen Anneli”.

Kysymys kuuluu: milloin systeemi lakkaa olemasta näiden kahden tilan sekoitus ja muuttuu vain toiseksi niistä?

Kokeen tarkoituksena on osoittaa, että oikeusprosessi on epätäydellinen ilman sääntöjä, jotka kuvaavat, milloin hermojen aaltofunktio romahtaa ja Anneli todetaan syylliseksi tai syyttömäksi sen sijaan, että olisi kumpaakin.

Vastoin yleistä luuloa Suomen oikeuslaitos ei tarkoittanut tällä kokeella, että sen mielestä Anneli voisi olla sekä syyllinen että syytön samanaikaisesti. Oikeusoppineet ovat ennemminkin sitä mieltä, että oikeusprosessi on epätäydellinen, eikä pysty kuvaamaan todellisuutta tässä tapauksessa. Koska Annelin täytyy olla joko syyllinen tai syytön, saman pitää päteä myös korruptioon: joko sitä on tai sitten sitä ei perkele ole. Osa on kuitenkin uskomassa, että Anneli Auer edustaa jonkinlaista superpositiotilaa, joka avaa hallintaamme moniulotteisen maailman missä kaikki mahdolliset menneisyydet tapahtuvat samanaikaisesti.