Ukko Ylijumala

Hikipedia
Ohjattu sivulta Ukko ylijumala
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thor-Mjollnir.jpg
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Ukko Ylijumalasta.


Ukko Ylijumala eli Perkele, (skandinaaveille Thor ja balttilaisille Perkons), on miespuolinen ukkosen jumala, joka on jumalista suurin. Ukkosilma johtuu siitä, että Ukko iskee kirveellään tai vasarallaan salamoita, jyristelee kärryillään pilvessä, tai kyntää kivistä peltoa. Joskus salamanisku on myös Ukon orgasmi. Ukko heittää myös ukonvaajoja, joita toisinaan löytyy maasta sateen jälkeen.

Ukon palvonta[muokkaa]

Suomalaiset juovat oluella tai simalla täytetyn Ukon maljan aina juhannusaattona. Agricola (1594) kertoo rituaalista:

Siihen Ukon calja tuotin
jätti sarwi pöydäle!
Waan caikki maahan caadettiin,
ja cuului cirous: Percelle!
siihen kaikki ryntäs cylän wäki
rahin alta caliaa iuomaan
iuopu cucco, iuopu cäci
caikki metsän elimet
Sitte palio häpie tehctin
niicu secä cuultin että nächtin
itseki Argricolaki palio pilluu sai
eikä nähny cylän wanhin
kun sen euccoo nain.
Waan onnexi tämä maa-rahwas ei lukea osa
niin eiwät saa tietä tästä
ja minä sen näin waikeaselcoisella kiria-cielellä wielä warmistan!

Ukolle viedään uhrilahjaksi ensimmäisen sadon viljaa ja lehmän ensimmäiset maitotilkat. Vain uhraamalla voi kalevalainen kansa varmistaa ukon suosiollisuuden. Ei ole suositeltua jättää uhritoimitusta väliin. Jos et asu maaseudulla, voit uhrata myös vertasi. Varsinkin jos olet neitsyt. Tosin kaupunkilaiset ovat yleensä puhki nussittuja.

Ukko ja vasarakirveet[muokkaa]

Entisajan ihmiset tarvitsivat Ukon apua vasarakirveiden valmistuksessa. Kiviesine hiottiin sopivaan, venettä ja pillua muistuttavaan muotoon. Aseeseen tarvittiin kuitenkin vielä reikä, josta se oltaisiin voitu kiinnittää varteen. Tämä kunniatehtävä annettiin Ukolle. Esine vietiin mäelle odottamaan ukkosta. Hyvällä onnella Ukko huomasi korkealla kalliolla pillunmuotoisen esineen. Koska siitä puuttui reikä, hän näki siinä neitsyen. Ukko kiihottui tästä, ja puhkaisi miehisyytensä voimalla kiven, syösten salamansa sen lävitse. Näin aseeseen syntyi reikä, ja ukonilman jälkeen valmis vasarakirves voitiin hakea.

Vasarakirves suojaa kantajaansa salamaniskuilta, koska ylijumalan arvonsa tunteva Ukko ei milloinkaan työnny jo korkattuun reikään, ja pitää siis salamansa erossa esineestä. Samasta syystä vasarakirveitä laitettiin myöhemmin talojen perustuksiin suojaamaan taloa ukkoselta.

Tieteellinen tutkimus[muokkaa]

Ukkoa on tutkittu tieteellisesti vuodesta 2003. Tutkimus perustui herkkiin kipukiviin, jotka aistivat jumalolentojen värähtelyjä ja muuttavat ne ääniaalloiksi. Alustavien tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että Ukon mahti on kaikkia muita jumalia suurempi. Nykytieteen mukaan edes ukon päävihollinen valkokristus ei ylitä ukon mahtia. Puolueettomat, Ukon yliopistolla järjestetyt tutkimukset on rahoittanut Ukon Kirkko.

On kuitenkin todennäköistä, että Ukon voimat eivät ulotu maan ilmakehän ulkopuolelle. Asiaa ei olla tutkittu, mutta saman on havaittu koskevan eräitä muita maanpiirin jumalia. Ukon ja revontulten suhde on niin ikää selvittämättä. Mahdollisesti revontulet saa aikaan lappalaisjumala Giellagas.

Kysymys avaruuden jumalista ja näiden suhteesta maanpiirin jumaliin on vielä avoin.

Ukon ja ristin kiesuksen yhteenotto[muokkaa]

Pääartikkeli: Suomen kristillistyminen

Marjatta söi puolukan, josta tuli raskaaksi. Marjatta synnytti saunassa Valkokristuksen eli ristin Kiesuksen, Jahve-jumalan pojan. 1020-luvulta lähtien Kiesuksen lähettiläät ja sotajuokot alkoivat hyökkäillä Ukon ja pakanajumalten kimppuun, mutta heidät lyötiin verissä päin takaisin.

Tappioidensa jälkeen Kiesus vaihtoi strategiaa. Hän tajusi, ettei hänen tarvinnut lyödä Ukkoa taistelussa, vaan riitti, että hän riisti tältä kannattajat. Kannattajiltaanhan jumalat nimittäin viime kädessä saivat suuren osan mahtiaan. Kiesus alkoi luvata häneen uskoville ikuisen nautinnon taivaassa ja uhata hänet kieltäviä ikuisella tuskalla helvetissä. Lisäksi hän vaati kaikkien muiden jumalien kieltämistä. Todellisuudessa Kiesus oli kuitenkin vielä heiveröinen ja nuori jumaluus, jolla ei juuri ollut sananvaltaa Tuonelan asioihin tai muuhunkaan tuonpuoleiseen. Tuohon aikaan ei vielä edes ollut helvettiä (joka syntyi 1900-luvulla Tunguskan räjähdyksessä Siperian alle). Kiesuksen herättämät pelot ja houkutukset veivät kuitenkin ihmisissä voiton, ja Ukon usko väistyi.

Ukolle jäi vain muutamia tuhansia kannattajia, ja lisäksi joidenkin uskonnollisuus oli sekoitus uutta ja vanhaa uskoa. Joidenkin tutkijoiden mukaan Kiesus onkin levittänyt Pohjoisiin maihin lähinnä vain mainettaan, mutta ei todellista valtaansa. Tosin maine on usein valtaa jumalillekin, ja jumalten suurin valta on usein siinä, mitä ne saavat kannattajansa tekemään.

Kaikki ihmiset joutuvat edelleen kuoltuaan samaan Tuonelaan, eikä kiesus ole edes pyrkinyt tätä käytäntöä muuttamaan. Ukko ylijumala edelleen mahtavin jumalista, mutta hän puuttuu nykyisin suhteellisen vähän asioiden kulkuun. Tämä ei johdu voimien puutteesta vaan siitä, että häntä palvotaan melko vähän. Auttaakseen ihmisiä jumalat nimittäin edellyttävät palvontaa. Ukko purkaa silti usein raivoaan ukkosmyrskyissä, joissa saattaa vapautua enegriaa ison kaupungin vuosikulutuksen verran. Ukko voi myös toisinaan heittää kirkkoja ukonvaajoilla tai puhaltaa hautakiviä nurin. Ukon vankoilla tukialueilla, jossa häntä palvotaan usein, kuten Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa Ukko on selvästi aktiivisempi jumalhahmo. Esimerkiksi Pohjois-Karjala ja Hiidenlinnan seutu ovat tämän vuoksi saaneet nauttia hyvistä säistä paljon muita paikkakuntia useammin.