Typpi
Typpi on maapallomme ilmakehän yleisin alkuaine ja se tällöin syrjii useimmiten happea, joka on ilmakehässämme vähemmistönä. Toisin kuin luullaan, sillä ei ole planeetallamme elämän kannalta mitään merkitystä kahdesta syystä. Ensinnäkään se ei halua muodostaa minkäänlaisia yhdisteitä kovinkaan helpolla ja kun se niitä vihdoin muodostaa, ne ovat melko usein haitallisia kaikelle elävälle. Ainoat elämän kannalta hyödylliset typen yhdisteet ovat proteiinit sekä dityppioksidi eli ilokaasu, sillä se lisää hilpeyttä vähentäen samalla masentuneisuutta ja näin ollen pienentää eliöiden itsemurhariskiä. Muut yhdisteet lähinnä edesauttavat hapanta sadetta ja kasvihuoneilmiön voimistumista.
Elintarvikkeissa olevia haitallisia typpiyhdisteitä on havaittu olevan erityisesti kaikissa eläinkunnan tuotteissa sekä hernekeitossa.
[muokkaa] Typpivedyt
- Pääartikkeli: Hikikirjasto:Orgaaninen kemia#Typpi
Typpivedyt ovat hiilivetyjen kaltaisia yhdisteitä, joiden molekyyliketjuissa on hiilen sijaan typpeä. Typpivetyjä on tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä. Typpivedyistä tunnetuimpia ovat metamiini eli ammoniakki, etamiini, 1-propamiini, butamiini, syklopropamiini, 2-propamiini ja sykloheksamiini eli bentsamiini. Tyydyttämättömät typpivedyt eroavat tyydyttyneistä siinä, että niiden typpiketjun typpiatomien välillä on vähintään yksi kaksoissidos. Mikäli kaksoissidoksia on vain yksi, kyseessä on kertatyydyttymätön typpivety. Jos taas niitä on useampia kuin yksi, kyseessä on monityydyttymätön typpivety.
