Type O Negative

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"Mitäs se sinne survookaan?" Teräs tuuraa lopenuupuneita bändikavereitaan.
”Functionless art is simply tolerated vandalism, we are the vandals.”
~Petteri Teräs tuli tutuksi rehellisyydestään.

Type O Negative (suom. Pellen Positiivi) on Vinlandin teknokraattisesta tasavallasta saapuva hilpeä Goottimetalliyhtye. Se perustettiin Brooklynissa yhdysvalloissa ja tuli tunnetuksi muunmuassa epäonnistuneista, ilomielisistä rakkauslauluista kuten Suspended in Dusk.

Historiaa[muokkaa]

Bändi perustettiin 1989 Brooklynissa, johon silloin liitettiin levy-yhtiö Maantienkiitäjän toimesta bassoon Suomenkatolilaisnarkoleptisen Petteri Teräksen, joka sai tehtäväkseen myös hoitaa lauluosuuksia/kiimaisia goottimimmejä. Tämä otti mitäänsanomattoman ja musiikillisesti täysin kokemattoman, entisen inkvisition jäsenen Josh Silverin soittamaan koskettimia/lisäämään musiikkiin toinen toistaan hilpeämpiä taustaelementtejä. Kitaristiksi ja jonkinsorttiseksi rääkyjäksi pestattiin seksivirtuoosi, alkoholisti ja naistennöyryyttäjä Kenny Hickey. Vastahakoisena jäsenenä yhtyeeseen liittyi The Beatlesin entinen imagokonsultti Sal Abruscato.

Musiikillisesti yhtye otti eritoten vaikutteita uraauurtavilta paikallisilta keski-ikäisiltä heroiiniaddikteilta, Michael Jacksonilta ja The 69 Eyesilta. Debyyttilevyn tekoaikoihin yhtye olikin saanut väsättyä joukon metallimaailmassa merkittävinä pidettyjä metalliralleja, jolloin ukot kasvattivat itselleen pitkät tukat ja värjäsivät arjalaisenvaaleat tukkansa pikimustiksi. Myöhemmin herra Teräs on tosin tunnustanut, että suunä tähän heviraivoamiseen oli vain ja ainoastaan ongelmat halvan äänentoistolaitteiston kanssa, joten helposti lähestyttäviä popkappaleita ei saatu yliohjauksen takia tekemälläkään. Kitaristi Kenny kommentoi myös jonkun ääliön hankkineen hänelle väärän kitaravahvistimen paikalle. "Marshallin kevytkaappejen sijaan paikalle oltiin tuotu jokin pörisevä hevikepitin. Mesa Boogien Triaxis, tai jotain."

Debyytti[muokkaa]

Debyytti, Slow Deep and Hard (Suom. Kuutamossa rakastellen) on yhtyeen jäsenten rehellisen lausunnon mukaan täysi farssi. Kavereilla oli halpa äänentoisto, jolla he yrittivät tehdä nopeaa humppalevyä täynnä helppoja kappaleita petollisista teinitytöistä. Ongelmaksi koitui jatkuvasti säröytyvät kitarat ja bassot, mikä pakotti pojat soittamaan raskassointista ja tummasävytteistä moshpittimusaa Suomenkin tanssilavoilla. Tunnetuimpana näistä Tuska ja Sauna Open Air. Vittuuntuneina tähän äijät lisäsivät piiloviittauksia Maantienkiitäjä OY AB KY:n ahneuteen liittyviä viittauksia, mitkä suurin osa kuuntelijoista virheellisesti sekoittavat rääkyheviksi, joka käsittelee entisiä tyttöystäviä ja sun muita naishuolia.

Kakkosalbumin äänityssessioilta Tavastian vessassa.

Funktiotonta taidetta, tyhjänaikuinen kakkoslätty[muokkaa]

Kakkosalbumi The Origin of the Feces (suom. Jamien keittiössä) sisälsi kokkausteemaisia biisejä, kun Petteri oli hakenut Ammattiopisto Luovin kokkauslinjalle Oulussa. Muunmuassa Pain käsittelee kipua, kun Teräs poltti sormensa kattilaan. Kappaleet saivat todella tummasävytteisen ja aggressiivisen metallisoundin näihin raskauttaviin aiheisiin liittyen. Albumi äänitettiin Tavastia Klubin vessassa instrumentti kerrallaan, ja soundi onkin sen mukainen. Välillä levyllä on kuultavissa myös buuausta. Kysymyksessä taitaa olla ammattiosaajia.

Goottimuodilla saadaan pillua, kolmas levy ja naisellinen läpimurto[muokkaa]

Bloody Kisses (Suom. Lesboavioliitto Transilvaniassa) oli kasvanut tyylillisesti. Maantienkiitäjä records olikin kaivanut esille etenemissuunnitelman, jolla jäsenet saisivat enemmän tuohta yhtiön kassaan. Taiteilijarentuille kustannettiin yhtiön omasta kassasta suihkutteluvälineet ja purkkitolkulla mustaa hiusväriä, kuten myös kajalia. Tämä levy olisi tarkoitukseltaan ollut Beatles-henkinen melodinen popalbumi, mutta rahat menivät edellämainittuihin elintarvikkeisiin ja halpojen soittokamojen tuottama tuska pakotti miekkoset taas kerran soittamaan mursuntappoheviä festarivolyymillä. Albumi heidän harmikseen myi kaiken kukkuraksi platinaa, joka sai levy-yhtiöt kiinnostumaan goottimetallista... No, saivatpahan jätkät ainakin helvetisti naista.

Petteri Teräs kavereineen tuli tutuksi kompromissihaluisista neuvottelumetodeistaan. Kuvassa yhtyeen entinen manageri, joka oli kaikenkukkuraksi Juutalainen.

Naistennauratus tuskasäröllä jatkuu, neljäs albumi ja kaupallinen läpimurto[muokkaa]

October Rust (Suom. Helmikuun aurinko) Kolme vuotta naissotkuja ja kokaiinisekoilua sai muusikot ymmärtämään, että he tekivät jotain ansaitakseen rahat tähän elämäntyyliin. Tällä välille ilmeisesti luunsahausmetalliin vittuuntunut ex-rumpali ja Beatlesdiggari Abruscato oli ehtinytkin jo luikkia tiehensä ja tuuraajaksi pestattiin röökiä ja viinaa savustava/läträävä Joonas Hytönen. Jätkät ottivat yhteyttä tuolloin Playboytähti Linda Lampeniuksen kanssa paneskelleeseen Petteriin, joka vastahakoisesti kirjoitti imeliä rakkauslauluja kymmenisen kipaletta. Lampeniuksen mukaan vietti vessassa viisitoista minuuttia, joista viisi kului oikeasti biisejen kirjoittamiseen. Tuolla hetkellä bändi vietti suurimmat kissanpäivänsä hyvännäköisten goottimimmien ja kokaiinidiilereiden keskellä.

Lampenius tuli raskaaksi, niin myös musa[muokkaa]

Womb Coming Down (Suom. Kohtu itkee verta) Vuonna 1999 vahingossa Linda paksuksi nainut Petteri masentui vakavasti ja teki ensimmäistä kertaa vakavaa musiikkia. Soundi räjähti taas räkäiseksi metallimurinaksi ja ihan tarkoituksella. Kaikki olikin ylivedettyä turinaa ja tehty puolivillaisesti. Biisit olivat naurettavan hitaita ja sanoitukset ankeita. Raskaudesta eritoten kertookin oikein kuvaavasti Who Will Save the Sane? Tämän levyn teossa väitettiin kaksi kiloa kokaiinia olevan lievä ilmaisu.

Hiljaiselo ja Sex is Killing Me[muokkaa]

Sex is Killing Me (Suom. Viagran yliannostus) sisältää huumoripunkkia kertoen Teräksen aivan uskomattomasta jormasta. Albumin oli tarkoitus olla alunperin Suomiseksiä 2003, mutta Gunnar Chickel and the Sperminators sai kunnian olla siitä vastaavana artistina, kun Type O Negative jäi tekemään itse sitäkin räävittömämpää lättyä. Kappale I don't Wanna be Me käsitteleekin Petterin erektiohäiriöitä.

...Kunnes Kuolema Meidät Erottaa[muokkaa]

Yhtyeen viimeiseksi lätyksi jäikin Dead Again (Suom. Elän ikuisesti) sisälsi paljon teemoja toisesta maailmansodasta ja sen kauneudesta. Mielenterveys/alkoholi/päihdeongelmista kärsivä Teräs laittoi albumin täyteen humppavaikutteista Rockabillya. Kappaleet olivat yleiseltä tasolta äärimmäisen positiivisia ja sisälsivät paljon kommunismisävytteitä. Muunmuassa Trimming A Blind Man viittaa humoristisesti edellisen albumin seksikimaraan ja hail and Farewell to Britain on kommunistinen ilosanoma. Rundilla albumin jälkeen yhtyeen päätähti Petteri Teräs todennäköisesti nai itsensä hengiltä.

Skandaaleja[muokkaa]

  • Petteri Teräs oli kova naistenmies, silti äijää pidettiin natsina, kommunistina ja naistenhakkaajana. Ainoa syy, miksi miestä ei piestykään hengiltä oli tämän lipputankomainen koko... Myös siellä alaosoitteessa.
  • Type O Negativea pidettiin pitkään natsiyhtyeenä, kunnes miehet tekivätkin poliittisen täyskäännöksen.
  • Kuten kaikki kovat heviyhtyeet, Type O Negativenkaan äijät eivät olleet päivääkään selvinpäin.
  • Joku kehtasi väittää yhtyeen olevan vaikutusvaltainen Gootti -ja Doom metal-genreille.

Albumit, kokoelmalevyt, livetallenteet ja painovirheet[muokkaa]

  • Irstailun ABC (Demo) (1989)
  • Rockmusiikin keskeiset kirosanat (EP) (1990)
  • Slow, Deep and Hard (Debyytti) (1991)
  • Origin of the Feces (Jatkoalbumi) (1992)
  • Bloody Kisses (Läpimurtolevy) (1993)
  • Type O Negative: Anthology and fuck loads of nude pics of Petteri and the crew (Kapitalistinen painovirhe) (1994)
  • Satanic verses: Order of the BLACK (Kokoelma, jolla satanistisena pidetty Haunted-kappale esiintyy) (1995)
  • October Rust (Suosionkylvetystä) (1996)
  • World Coming Down (Romahduspiste) (1999)
  • Least worst of Type O Negative (Anteeksipyyntökokoelma) (2000)
  • Live After Dark (Livetallenne) (2002)
  • Sex is Killing Me (Paluulätty) (2003)
  • Pinkkejä säveliä ja hilpeitä lastenlauluja (Lastenlaulukokoelma, johon esimerkillinen I Don't Wanna Be Me virheellisesti päätyi) (2004)
  • Symphony for the Devil (Livetallenne ja törkeä painovirhe) (2006)
  • The Best of Type O Negative (Kokoelmalevy ja törkeä kapitalistinen painovirhe) (2006)
  • Dead Again (Viimeinen lätty) (2007)
  • Sisters - Soundtrack (Suomalaisen Sisters-pornoelokuvan Soundtrackille päätyi My Girlfriend's Girlfriend) (2007)
  • Uivelot - Soundtrack (Suomalaisen Uivelot-pornoelokuvan Soundtrackille päätyi Kill You Tonight) (2008)
  • Type O Negative, koko vitun tuotanto oheistuotteineen (Postuumisti julkaistu törkeä kapitalistinen painovirhe) (2010)
  • Live at the Technocratic People's Republic of Vinnland (Postuumisti julkaistu Livetaltiointi) (2011)
  • The Anthologia of Pellen Positiivi (Suomenamerikkalainen postuumi kapitalistinen painovirhe) (2012)
  • Type O Negative live at Hornankuusi festival 2007 , Hevonvittu (Postuumisti julkaistu, lähesrehellinen taltiointi) (2013)
  • Live after maailmanloppu (Nostradamustribuutti täynnä turmiometallia) (2013)
  • Live at Muumilaakso, Yksinäisten vuorten Metal Festival 2003 (Livetaltiointi) (2014)