Twilight

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kumpi viehättää minua enemmän, furry vai nekrofilia?

~Twilight -saagan peruskysymys

Twilight -sarja teki trendikkääksi sen, että epäkuolleiden maskuliinisuus ja seksikkyys alettiin huomaamaan. Elokuvasarja onkin kohentanut nekrofilian hyväksymistä ja suosiota maailmanlaajuisesti, ja elokuva voidaankin nähdä olevan opetuskirjallisuutta jossa nuorisolle opetetaan seksuaaliterveyttä ja suvaitsevaisia arvoja, joka ajaa seksuaalisen tasa -arvon asiaa ja puolustaa hyljeksittyä seksuaalista vähemmistöä.
Twilight on suosittu, muodikas, trendikäs ja ihastuttava sarja, joka kertoo ihanan ja romanttisen tarinan ikuisesta rakkaudesta, hyveellisyydestä, seksuaalisesta pidättyväisyydestä sekä nekrofiliasta joka kestää ikuisesti. Se on tarina rakkaudesta jota ei mikään - paitsi ihastuttavaan petoeläimeensekaantumisvietti - voi estää tai häiritä. Se on tarina kuolleeseen vertaimevään vampyyripetoon suuntautuneesta rakkaudesta ja sen voimasta, joka voittaa kaikki vainot ja esteet.

Twilightin päähenkilönä on Bella Swan. Surullinen, yksinäinen ja seksuaalisesti kieroutumiseen asti turhautunut tavallisesta tyttö, joka lukee vakavasti otettavaa kirjallisuutta - ja on todennäköisesti mormoni. Kirjan lukijan on vain tajuttava että hänellä ei ole heikkouksia, koska muutoin kirjasarja ei olisi kiinnostava. Hän on siis virheetön ja täydellinen ja ihana. Mutta tavallinen. Pian Bella huomaakin runsaasti samanhenkisyyttä ja samanmielisyyttä kalpean ja kovasti kuolleen miehen kanssa. Ihastuksen kohde, Edward Cullen, on käytännössä epäkuollut miehen ruumis, ja siksi hän onkin erittäin soveliasta ja tervehenkistä seuraa tavallisille tytöille jotka lukevat vakavasti otettavaa kirjallisuutta. Pian hän huomasi haluavansa jakaa ikuisuuden tämän epäkuolleen adoniksen kanssa, adoniksen jonka vatsalihakset kiiltelevät auringossa. Tosin tätä halua vaikeutti kovasti viehättävä ja maskuliininen eläimiinsekaantumisvietti.

Myöhemmässä vaiheessa murhetta tuottaa se, että Bella vanhenee 18-vuotiaaksi, kun taas Edwardpysyy ikuisesti 17-vuotiaana. Samanaikaisesti henkinen puoli, se että 109-vuotias vampyyri on erityisen innostunut tunteellisesti vajavaisesta ja epäkypsästä teinistä, joka on likimain 90 vuotta nuorempi ei vaivaa ollenkaan, koska Bella lukee vakavasti otettavaa kirjallisuutta.

Kolmannessa kirjassa juoni kiertää sen ympärillä, että Bellaa stalkeroi ensimmäisestä kirjasta kummittelemaan jäänyt paha. Ja tämä irvokas tirkistely hoidetaan kuntoon sillä että Edward kaikesta huolimatta stalkeroi Bellaa. Tämä kirja keskittää huomionsa Bellan valintaan. Vastakkain ovat suuret peruskysymykset, sellaiset jotka ovat tuttuja kirjan lukijoille. Sellaiset, jossa tyttö käsketään valitsemaan kahden pitkän, hyvän näköisen ja sitoutuneen miehen kanssa joilla molemmilla on yliluonnollisia voimia. Sellaiset vaikeat valinnat, joissa on vastakkain kaikki kaunis ja hyvä sekä se olennainen valinta nekrofilian ja eläimiin sekaantumisen välillä.

Lopulta kaikki tiivistyy siihen olennaiseen. Siihen miten Bella yrittää saada nekrofiilista seksiä ja paljon vampyyrivauvoja. Loppu tarinasta onkin sitä, että Bella tulee raskaaksi. Tämä tarkoittaa veren oksentelua ja sitä että Bellan selkäranka repeää. Lopulta vampyyrivauva tunkeutuu Bellan mahan läpi pureskelevilla hampaillaan. Tämä on tietysti aivan normaalia ja tuttua jokaiselle vakavaa kirjallisuutta lukevalle normaalille tyttöselle ja siksi se onkin katsottu asialliseksi liittää tähän kirjaan, jonka lukijat samastuvat kovasti Bellaan ja kokevat olevansa normaaleja, vakavaa kirjallisuutta lukevia tyttöjä.

Näin Bella saa vauvan ja Bella päätyy lopulta ihanan kauniiksi vampyyriksi. Vampyyriksi muututtuaan Bella osoittaa vääriksi Culleneilla olleet pelot siitä että Bella muuttuisi kontrolloimattomaksi pedoksi joka tappaisi ja söisi ihmisiä. Mutta koska Bella on ihastuttavan täydellinen, hän osaa kontrolloida itseään paremmin kuin yksikään vampyyri ikinä missään. Sillä Bella on erikoislaatuinen lumihiutale, joka osoittaa että ollakseen kiinnostava, kirjan päähenkilöllä ei saa olla mitään heikkouksia tai huonoja puolia.

Tämän lopetuksen jälkeen tarvitaan luonnollisesti vain jatko-osa.