Tuuba

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä tyttö on tuubassa eli soittimensa sisällä.

Tuuba (engl. tube) on esikoululaisten suuressa suosiossa oleva vaskisoitin. Soittimen ääni muistuttaa hetkeä vessassa; sitä ei voi olla kuulematta, se on epämääräistä pörinää ja se kuulostaa muutenkin aivan paskalta. Yleensä tuubaa soittaessa soittaja muuttuu siniseksi tai punaiseksi ja lähtee lentoon. Jos soittajalla käy erittäin huonosti, pää räjähtää.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Käyttöohje

  • Jos soitat tuolilla, sido itsesi tuoliin kiinni.
  • Jotta tuoli ei lähde lentoon, naulaa se lattiaan kiinni.
  • Jos haluat tehdä modernin itsemurhan, sulje sieraimet, ja asenna itsellesi korvatulpat.
  • Puhalla tuubaan, kovaa.
  • Yritä pidätellä oksennusta.

[muokkaa] Soittimen historia

Tuuban on kehittänyt preussilainen Johann Max von Moritz. Vuonna 1835 Preussin kaupunginorkesterin kontrabasisti kuoli yllättäen sydänkohtaukseen, joten orkesteri tarvitsi kipeästi korvaavaa soittajaa. Kyseisen soittimen soittajien erittäin hitaan ja pitkän koulutusohjelman takia yhtään ammattitaitoista kontrabasistia ei ollut siihen aikaan saatavana, joten päätettiin kehittää korvaava soitin. Orkesterin trumpetisti von Moritz kehitti viisiventtiilisen bassotorven, joka myöhemmin nimettiin von Moritzin jatkuvan olotilan mukaan tuubaksi.

Suomessa tuuba määrättiin keisarillisella asetuksella Suomen armeijan soittimeksi 1861. Tuubansoiton opiskelu tuli kaikissa sotilassoittokunnissa pakolliseksi tuolloin ja oli pakollista aina 1970-luvulle saakka, jolloin Sousafoniliitto ry:n jäsenet keräsivät addressin armeijan pakkotuubasta. Addressi sai eduskunnan tuen, ja nykyään armeijassa soitetaan tuuban sijasta sousafonia.

[muokkaa] Venttiilikoneisto

Tuubassa on yleensä yhdestä seitsemään venttiiliä, jotka määrittelevät soittimen vireyden ja sävelmataluuden. Venttiilit ovat soitinkohtaisia ja auttavat pääasiassa vireen optimoinnissa.

[muokkaa] 1-venttiili eli F-venttiili

Tämä on AINA korkeimmalla oleva venttiili, joka muuttaa torven F-vireiseksi. Käytetään yleensä sooloissa, jotta tuubistin aivokapasiteetille mahdottomat äänet saadaan esiin kuuluvasti.

[muokkaa] 2-venttiili eli Eb-venttiili

Eb-venttiili on venttiilien yleishärpäke; se löytyy AINA joka tuubasta, vaikkei tuubassa venttiilejä olisikaan.

[muokkaa] 3-venttiili eli C-venttiili

Sinfoniaorkesterissa soittavan tuubistin välttämätön työkalu. Nuotit kirjoitetaan AINA C-vireiseksi, joten muita venttiileitä ei käytännössä juuri tarvita.

[muokkaa] 4-venttiili

Tämä bassoventtiili (Huom. ei pidä sekoittaa bassotuubaan) mahdollistaa alaäänien soittamisen Bb-vireessä, joten kaikki nuottia väärin lukevat trumpetistit pystyvät tarvittaessa vaihtamaan soitinta AINA tuubistin poissaollessa.

[muokkaa] Oktaaviventtiili

Oktaaviventtiili on hyödyllinen apuväline etenkin 4-venttiilin puuttuessa: sillä päästään pianon koskettimien alapuolelle infraääniin, joita ihmiskorva ei kykene kuulemaan.

[muokkaa] Vedenpoistoventtiili

"Räkäventtiilinä" myös tunnettu venttiili poistaa tuubistin elimistöstä turhan veden pois. Yleensä tuubistit ovat todella siivottomia ja tyhjentävät vedet AINA suoraan lattialle, mutta vähemmän toivottomat tapaukset tekevät näin nenäliinalle.

[muokkaa] Tuuletusventtiili

Usein tuubistin korvien välillä oleva tuuletuskanava, jonka tarkoituksena on ehkäistä kusipäisyyden syntymistä. Kehon sisäisen paineen noustessa liian korkeaksi (mm. kovaa soitettaessa) tuuletuskanava aukeutuu ja näin tasoittaa paineita.

[muokkaa] Variantteja

Bassotuuban synty.

[muokkaa] Venttiilitön tuuba

Nykyään muodissa on myös tuuba, josta on venttiilit poistettu. Tällaisella torvella ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaista virettä, ja siksi se soikin AINA erittäin falskisti.

[muokkaa] Bassotuuba

Bassotuuba on basistien käyttöön paremmin soveltuva tuuba. Bassotuuba kehitettiin, jotta orkesterin kontrabasisti pystyisi soittamaan tuuban stemmaa muuttamatta soittotekniikkaa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman basistin uudelleenkoulutusta, sillä tuubanuotti on kirjoitettu eri vireystasoille kuin bassotuubassa. Nykypäivän käytäntö onkin, että kirjoitetaan erikseen transponoitu bassotuubastemma, jolloin kontrabasisti pystyy soittamaan bassotuubaa aivan kuten soittaisi kontrabassoa.

Bassotuubassa on venttiilien tilalle viritetty kielet, niitä on tavanomaisesti neljä. Kielten vireystasot korkeimmasta matalimpaan ovat G - D - A - E.


[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä