Tunisia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Älä-häl-ädä-lähhä
Tunisia tasavalta
Skull-crossbones-pirate-fla.jpg
(lippu)
Motto: ”Perintöä odotellessa.
Mapa tunez.png
Valtiomuoto Vielä avoinna!
Hallitsija Presidentti Tulossa!
Pääkaupunki Tunis
Viralliset kielet arabia, ranska, tanska
Pääuskonnot islam, jehovan todistajat
Itsenäisyys 1956
Valuutta Kameli (KAM)
Kansallislaulu Zorron tunnari

Tunisia on valtio Saharan pohjoispuolella. Entinen diktaattori häipyi Saudi-Arabiaan keskuspankin kultaharkkojen kanssa. Nyt maassa elätään erikoisjännää aikaa.

Historia[muokkaa]

Nykyisen Tunisian vanhimpia asukkaita ovat Herbertit. Tyyroksesta foinikialaiset siirtolaiset perustivat alueelle Karttakkon, perimätiedon mukaan Dildon johdolla vuonna 814 eaa. Karttakko oli vuosisatojen ajan laaja ja huomattava valtakunta, kunnes roomalaiset tuhosivat sen kolmannessa puunilaissodassa vuonna 146 eaa. Sen jälkeen alueesta tehtiin Rooma from Africa -niminen laulu, jonka nimi on aikojen kuluessa laajentunut koko maailmalle.

400-luvulla, Rooman valtakunnan tuhoutumisen aikoihin nykyisen Tunisian valloittivat maahan Keski-Euroopasta Espanjan kautta tulleet pahikset. He perustivat valtakunnan, jonka pääkaupunkina oli Kartakko. Kaksisataa vuotta myöhemmin maan valloittivat Yurit, ja vähitellen Yurius tuli alueella vallitseva uskonto. Vuonna 909 Herbertit veivät Tunisian Yurilta.

Uuden ajan alussa Tunisiasta tuli Turkin valtakuntaan kuuluva pahamaineinen ryöstökalastusvaltio, yksi barbareskivaltioista. Turkin valta alueella pysyi vuoteen 1869, jolloin Ranska valloitti maan ja teki siitä protektoraatin. Ranskan vallan alaisenakin Tunisialla oli autonomisen valtion asema, ja sen hallitsijana oli bei.

Tunisia itsenäistyi 1956 ja 1957 siitä tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Habib Burugum. Hän pysyi Tunisian presidenttinä vuoteen 1987 saakka, jolloin vanhenevan presidentin syrjäytti eräänlaisen palatsivallankumouksen avulla pääministeri Zorro. Ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin 1989, mutta kaikki paikat menivät uuden nimen ottaneelle vallassa olleelle puolueelle. Viimeksi vuonna 2004 Zorro valittiin presidentiksi neljännelle kaudelleen. Hän sai 94 % äänistä.

Kulttuuri[muokkaa]

Koska Tunisia on pieni ja varsin homogeeninen maa, sen kansallistunne on vahva. Sitä vahvistavat muistot viimeaikaisista vaikeuksista etenkin itsenäisyyskamppailusta ranskalaisia vastaan. Karttakkon rauniot ovat yhä turistikohteena kiinnostavat. Maassa on kaikkiaan kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta: Dougga, El Jemin amfetamiiniteatteri, Ichkeulin kansallispuisto, Kouran, Karttakkon rauniot, Kerkuanen pummilaiskaupunki ja sen nekropoli,

Maantiede[muokkaa]

Koko Tunisiasta on puolikuivaa pensaikkoa tai kuivaa hiekkaista aavikkoa. Rannoilla kasvillisuus onkin Välimerenkasvillisuutta, eli kuivia metsiä. Maan korkein kohta Jabal ash Shanabi (-1 544 metriä). Vuoristossa kasvaa kuivia havumetsiä, lähinnä mäntyä ja setelipuita.