Tuhat ja yksi yötä

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Tuhannesta ja yhdestä yöstä.


Naiset pitävät miehiä otteessaan tässä arabimaailmassa.

Tuhat ja yksi yötä (tunnettu myös nimellä Tuhatyksi yötä ja lapsille painotetulla nimellä Tuhannen ja yhden yön sadut) on arabialainen eepos, joka on erinäisten ihmisten käsissä muotoutunut nykyisenkaltaisiksi vuosina 900–1400 jKr.

Nimestään huolimatta Tuhat ja yksi yötä ei ole varsinainen kokoelma pornografisia kertomuksia, joita esimerkiksi kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti. Sen sijaan se sisältää viihdyttäviä ja kauniitakin satuja, joissa tapahtumapaikkana on julma muslimimaailma Lähi-idästä aina Kiinassa asuvaan muslimiin Aladdiniin saakka.

[muokkaa] Kuvaus

Tuhat ja yksi yötä on massiivinen kokoelma sisäkkäisiä ja jopa päällekkäisiä satuja ja tarinoita, joissa asiat monesti myös sanotaan yksitoikkoisen toistavasti kuten esimerkiksi Raamatussa.

Päähenkilöt ovat idyllisiä, sankarillisia ja yleensä hyvinkin oikeamielisiä. He liikkuvat erittäin arvaamattomassa ympäristössä erilaisten henkiolentojen, aarteitten, lampun henkien ja vääräuskoisten ihmisten keskellä. Satujen maailmassa kaikki on mustavalkoista ja vähän vinksahtanutta; Allahin tahto on, että päähenkilö, jos on siis mies, valitsee vaimonsa kertakäynnin perusteella ja kuin esineen, sitten rakastaa tätä syvällisesti ja palvoen, mutta ehkä silti hitusen esineellistäen, ja vaimolla on tämän palvonnan kautta rajaton valta mieheensä. Sitten vaimo joutuu jostain syystä pussaamaan jonkinlaista kauppiasta, ja vaikka rakkaus onkin ennen leiskunut ehdottomana, nyt se katkeaa ja mies melkein katkaisee vaimonsa kaulan. Onneksi tämä ei näköjään olekaan Allahin tahto, ja nainen saa surmaamisensa sijaan ylleen jonkin kirouksen, jolla selitetään sitten sitä, miksi tämä nainen on näyttäytynyt koiraeläimenä protagonistille, jolle tämä kauppiasta-kohtalokkaasti-suudellut-nainen on kertonut tarinaansa. Protagonisti lähtee ja tapaa taistelevia käärmeitä, joista pienempää auttamalla saa jonkin hengen suojeluksen.

Runoilijan sanoin;

Kuin Hornan porteilta kaikuu huuto, kidutettujen sielujen.
Ei tylsempää missään voi olla, edes koulussa tai työssä.
Mikki Hiiri siellä, näyttelijä polyesterpuvussaan.
Inhottavaa, ällöttävää, hyvä etten ökää.

Ei kun siis tuota... Jotakin sen runoilijan piti jonkun naisen kauneudesta tai jostain vastaavasta höpistä.


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut