Touhou
| ” | Ite tykkään myös Touhoun piirtämistä mangoista. Ne fanituotoksena tehdyt pelit on aika huonoja ja vaikeita. Hienoa kuitenkin et sarjakuvaa jaksetaan tehdä yhestä ainoasta flopanneesta animen pilottijaksosta. |
” |
Touhou tai Tōhō Prōjekti tai Touhotus-Homma on japanilainen lyhyeksi jäänyt animaatiosarja, joka on kuitenkin poikinut vahvan faniyhteisön. No ei vaineskaan. "Touhou" on läjä pelejä lentävistä pikkutytöistä, jotka ammuskelevat toisiaan mystisillä, ilmeisesti Jeesuksesta peräisin olevilla voimilla.
[muokkaa] Mitä? Missä? Kuinka? Kuka?
Touhou-ilmiö sai alkunsa, kun japanilainen pervo, joka haluaa (hyvästä syystä) tulla tunnetuksi ainoastaan nimimerkillä ZUN[1] päätti japanilaisen viihdeteollisuuden valikoimaan kyllästyttyään tehdä pelin, jota hän itse tykkäisi pelata. Tässä pelissä lentävä pikkutyttö, Reimu, huitoo yhtä lailla lentävää palloa ympäriinsä, tarkoituksenaan tehdä jotain. Tässä vaiheessa ZUN-henkilö tajusi menneensä metsään ja pahasti, sekä muutti myöhempien Touhou-pelien genren shoot 'em upiksi. Joissa on lentäviä pikkutyttöjä.
ZUN itse, vaikka pitääkin pikkutyttöjä (eritoten lentäviä) hieman liian lähellä sydäntään, on loppujen lopuksi melko rempseä heppu japanilaiseksi pervoksi. Hän ei pelkää mitään, minkä lisäksi hän on viileä tyyppi ja pitää oluesta. ZUNille tarjotaankin baareissa niin paljon olutta, että hän voisi hyvin olla Hikipedian ylläpitäjä. Toisaalta ZUN on usein nähty panemassa naisten kanssa, joten on luultavaa, että ZUN ei todella kykene arvostamaan suurimmassa osassa anniskelujuottoloita tarjottavia tukkumaltaisia.
ZUN tekee touhou-pelit yksin, joten hänen täytyy huolehtia sekä grafiikoista, musiikista, että ohjelmoinnista. Pelaajien onneksi hän on erittäin lahjakas musiikintekijä sekä varsin kykenevä ohjelmoija. Erään teorian mukaan ZUN ammentaa kaiken lahjakkuutensa juurikin musiikkiin. Joka tapauksessa ZUN ei osaa piirtää nimeksikään. Kieltämättä hänen piirroksensa ovat hieman korkeammalla tasolla kuin ns. "normaalien", mutta koska ZUN tunkee tekeleensä isolla rahalla myymiinsä peleihin, sivistyneet massat esittävät usein pyyntönsä tasokkaammin piirrettyjen pikkutyttöjen puolesta. Näille pyynnöille tZUN nauraa touhou-rahoilla rakentamastaan norsunluutornista, hörppien samalla tasokasta olutta.
[muokkaa] Pelit
Touhou-pelejä on tähän mennessä ilmestynyt kolmetoista kappaletta, jos mukaan ei lueta puolivirallisia tappelupelejä sekä muita tengutouhuja. Näistä viisi on tehty moderneja Windows-käyttöjärjestelmiä edeltäville mikroprosessorikokonaisuuksille, joten niistä ei monopoliaseman vuoksi tarvitse välittää. Loput seitsemän ovatkin erittäin rautaista pelattavaa, mikäli kärsit erinäisistä häiriöistä henkisessä kehityksessä. Peleissä on juonet, joiden pitäisi aueta ennen loppuvastustaisteluita käytävissä dadaistisista keskusteluista.
- Helakanpunaisen Paholaisen Ruumiillistuma
- Kuudes touhou-peli. Homman juoni on selvä; Punainen sumu on peittänyt mystisen Gensokyrön ja aiemmista osista tuttu Reimu Hakurei tekee sen, minkä parhaiten osaa: Lentelee ympäriinsä ja pieksee toisia pikkutyttöjä. Suurille etsiville ominaisella logiikalla Reimu tajuaa, että sumu johtuu jossain perä-Gensokyrössä asustavista vampyyreistä, kykeneväthän he muuttumaan sumuksi.[2] Matkalla Reimu pieksee sormettoman pikkutytön, Rukian (ZUNin suurin heikkous graafisesta näkökulmasta katsottuna on muuten juurikin sormien piirtäminen). Seuraavaksi Reimu pieksee tyhmähkön, mutta vahvan pikkujääkeijun, Kirnun. Koska pelissä on rajallisesti tasoja, piestyään kolmannen tason loppuvastuksen, tyhmän kiinalaistytön, Reimu saapuu viimeinkin sumun alkulähteelle, Helakanpunaiseen Kartanoon tai jonnekin. Siellä Reimu tapaa HNGHHH:attavan astmaatikko-kirjastotädin, Patchoulin. Koska Mudaxia ei ole mailla halmeillakaan, Reimun on pakko piestä tämäkin pikkutyttö. Tämän jälkeen vuorossa on Dio Brandolta nuorena vaikutteita saanut sisäkkötyttö, Sakuya. Reimu pahoinpitelee vielä kartanon emännän, Remilia Scarletin, pikkutyttövampyyrin, jonka jälkeen joulu on pelastettu tai jotakin. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa psykopaattivarasnoita, Marisa Kirisame, olisi suorittanut nämä murheteot.
- Reimu palaa kartanoon vielä kerran ja pahoinpitelee Patchoulin uudestaan vapauttaakseen Flandre Scarletin, pikkutyttövampyyrin, jonka Remilia vangitsi kellariin 495 vuotta ennen pelin tapahtumia silkkaa vittumaisuuttaan. Reimu pieksee Flandrenkin, ja elämä Gensokyrössä jatkuu normaalisti.
- Täydellinen Cerasus-kukinto
- Tässä pelisarjan seitsemännessä pelissä on kolme pelattavaa henkilöä. Reimu ja Marisa palaavat, kuten myös Sakuya. Sakuya tosin palaa kuolleista, koska Reimu tappoi hänet viime pelissä. Jos tämän detaljin jättää huomiotta, koko peli on samanlainen pahoinpitelyjen kierre kuin viime pelikin. Näyttää siltä, että joku on varastanut kevään, joten sotajalallehan siinä on ryhdyttävä. Osansa saavat muutama keiju, kissa, nukkenoita sekä joku nimetön statisti miekan kanssa. Joukko trumpetteja soittavia lunttuja, Prismriverin siskokset Lunasa, Lyrica ja Merlin saavat kokea rajua henkistä väkivaltaa, kun Marisa ryhtyy esittämään kappaletoivomuksia. Tämän jälkeen pelaajan hahmo yrittää tappaa erään isotissisen haamun, Yuyukon, ilmeisistä syistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Paljastuu, että Yuyuko varasti kevään herättääkseen jonkin pirun puun henkiin, ja ilmeisesti siinä sivussa myös itsensä. Päähenkilöä tämä ei liiemmin kiinnosta ja hän tekee haamulle sekä puulle kuten saamelaiset tekevät poroille.
- Tarina ei kuitenkaan lopu siihen. Kuolleen Yuyukon ystävä janoaa kostoa ja päähenkilö pääsee aivan liian vaikeissa lisätasoissa taistelemaan uudestaan sitä kissaa vastaan. Tämän jälkeen vuorossa on yllättävän äidillinen Ran. Koska ZUN on kieroutunut pervo, tämän ylivaikean tason kunnialla läpäisemällä avaa aivan uuden, vielä rutkasti vaikeamman lisätason. Pelaaja rökittää Ranin vielä kerran ja pääsee viimeinkin tarkastelemaan Yuyukon isorintaisen ystävän, Yukari Yakumon, povea. Tämä peli onkin hyvin suosittu aloittelijoiden keskuudessa, koska se sisältää terveitä aikuisia naisia sekä pikkutyttöjä ja dadaistista höpinää kaikkein parhaimmassa suhteessa.
|
Alla rakentamisen! Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi. |
- ↑ Tämän ZUN-toverin oikea nimi saattaa hyvinkin olla Junya Ōta, mutta tämä kannattaa ottaa suolajyväsen kanssa, koska informaatio on kaivettu *PTHYI* wikipediasta.
- ↑ On myös huomioitavaa, että Reimu lähtee retkelleen täysikuuta edeltävänä päivänä. Neljä viidesta vampyyrintappajasta on sitä mieltä, että jostain selittämättömästä syystä punaisena loistava täysikuu antaa vampyyreille boosteja STR- AGI- ja CON-kykyihin.
