Touho Ankka

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Touho Ankka jakaa pamfletteja maailmanrauhasta ja ajatusenergialla kasvatetuista pavuista 1960-luvun lopulla.

Touho Ankka (1942-?) oli vaikutusvaltainen disneylandilainen toisinajattelija ja poliittinen aktivisti, joka katosi amiraali Aku Ankan vuonna 1970 masinoiman sotilasvallankaappauksen yhteydessä. Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, ovat vaatineet Disneylandin viranomaisilta tietoja Touho Ankan kohtalosta tuloksetta. Hänen otaksutaan joko kuolleen Disneylandin turvallisuusjoukkojen käsissä tai viruvan yhä jossakin maan salaisista vankiloista.

Elämä ja poliittinen aktivismi[muokkaa]

Touho Ankka syntyi vuonna 1942 keskiluokkaiseen perheeseen: hänen vanhempansa olivat kirjanpitäjä Unto Ankka ja tämän kuuluisa virkkaajavaimo Aino. Perhe ei ollut koskaan mukana maan poliittisessa, sotilaallisessa tai talouselämässä, vaikka olikin sukua Disneylandin eliitille: amiraali Aku Ankka on Touhon serkku.

Mukaan opiskelijapolitiikkaan[muokkaa]

Touho Ankka koki poliittisen heräämisen aloittaessaan vuonna 1960 kansatieteen opinnot Disneylandin yliopistossa. Professori Taavi Ankan loputtomien luentojen ohella kampusalueella tapahtui näet muutakin. Opiskelijapiireissä liikkui paljon poliittiseen vasemmistoon kallellaan olevaa ainesta. Poliittinen toiminta oli kuitenkin hyvin epävirallista johtuen Disneylandin johtajan Mikki Hiiren ankaran antikommunistisesta linjasta. 1960-luvulla Disneylandiin vaikutti syvällisesti Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan uusi poliittinen suunta; erityisesti vaikutteita antoi Yhdysvaltojen kansalaisoikeustaistelu. Touho Ankka liittyi vuonna 1961 Disneylandin yliopiston demokraattis-sosialistiseen opiskelijajärjestöön (DYDSO). Liike oli poliittisesti vasemmistolainen, mutta myös lähellä epäpoliittisempaa hippiliikettä ja erilaisia homeopaattisia hörhökonklaaveja. Ankka valittiin järjestön puheenjohtajaksi vuonna 1962, kun hänen edeltäjänsä oli saanut surmansa Roope Ankan Sellun jättiläispunapuumetsien hakkuuhankkeita vastustaneessa mielenosoituksessa. Kuolemantapauksesta syytettiin puolisotilaallista Sudenpennut-nuorisojärjestöä, joka oli jo aiemmin murtanut lakkoja Ankka-Yhtymän tuotantolaitoksissa. Disneylandin poliisiylijohtaja Simo Sisu julisti tapauksen yksityiskohdat salaisiksi sisäministeri Polle Koninkauluksen painostuksesta.

Opiskelijajohtaja[muokkaa]

DYDSOn puheenjohtajana Touho Ankka nosti liikkeen yleiseen tietoisuuteen. Häntä ei pidetty suurena organisaattorina – itse asiassa hänen sietämätön epäjärjestelmällisyytensä ja impulsiivisuutensa hankaloitti huomattavasti järjestön uskottavaa toimintaa – mutta hän saavutti runsaasti julkisuutta energisellä ja ahkeralla esiintymisellään sekä horjumattomalla, joskin täysin perusteettomalla, itsevarmuudellaan. Ankka alkoi puheenjohtajaksi tultuaan esiintyä sittemmin tavaramerkiksi muodostuneessa protestiasussaan, nuhjuisessa punaisessa villapuserossa ja -pipossa. Ankka kampanjoi näkyvästi jalojen asioiden, kuten toisinajattelijoiden ja naisten sekä etnisten, uskonnollisten, seksuaalisten ja sukupuolisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Hänen saavutuksiaan himmentää se, että hän kampanjoi vielä näkyvämmin täydellisen huuhaan, kuten energiakristallien, kynsienleikkuulla valaistumisen, transsemanttisen peditaation ja telepaattis-orgaanisen kannabiksen puolesta.

Vuonna 1964 Ankka aiheutti diplomaattisen selkkauksen Disneylandin ja Etelä-Afrikan tasavallan välille kakuttamalla Disneylandissa investointivierailulla olleen eteläafrikkalaisen liikemiehen Kulta-Into Piin. Teko oli vastalause apartheid-järjestelmälle ja mustien työläisten kurjille oloille Pii-Yhtymän timanttikaivoksissa Transvaalissa. Välikohtauksen jälkeen Disneylandin valtiollinen poliisi ratsasi DYDSOn päämajan ja pidätti Ankan huumausaineiden hallussapidosta. Hän sai kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, vaikka ulkomaisen median mukaan valtiollisen poliisin palveluksessa ollut komisario Kaasi olisi väärentänyt todistusaineiston. Jutun kuitenkin sinetöi se, että Ankka ilmaantui oikeudenkäyntiin aivan pilvessä ja käski tuomaria ”relaamaan”.

Vuonna 1966 Ankka pidätettiin jälleen. Tällä kertaa hän oli ollut järjestämässä (surkeasti) mellakaksi muuttunutta mielenosoitusta, joka vastusti Disneylandin sotilaallisen läsnäolon lisäämistä Indokiinassa. Mikki Hiiren kanslia julkisti tiedon, jonka mukaan Ankalla epäiltäisiin olevan yhteyksiä Mustakaapuun, pahamaineiseen terroristiin, joka toteutti maassa toistuvia hyökkäyksiä esivaltaa ja julkista infrastruktuuria vastaan. Ankka torjui epäilyt, joita pidetään yleisesti pelkkänä propagandana.

Poliittisen uran huipennus ja katoaminen[muokkaa]

Ankka ilmoitti aikovansa osallistua Disneylandin vuoden 1968 presidentinvaaleihin Demokraattis-orgaanisen tietoisuuspuolueen ehdokkaana, mutta vaalit peruttiin Mikki Hiiren julistettua maahan poikkeustilan Mustakaavun Ankkajoen patoon kohdistaman tuhoisan terrori-iskun vuoksi. Samana vuonna Ankka matkusti Intiaan, missä viipyikin sitten neljä kuukautta eikä palattuaan muistanut koko ajasta mitään. On yhä täysi mysteeri, mitä tuona aikana tapahtui, joskin on helppoa arvata, että Ankka oli ihan aineissa koko ajan. Hän itse kiisti saavuttaneensa nirvanan, sillä hän otaksui, että muistaisi sen.

Touho Ankka luopui DYDSOn puheenjohtajuudesta myrskyisässä ja sekavassa yleiskokouksessa toukokuussa 1969; hänen jäljiltään järjestön kirjanpito oli tuhannen päreinä. Ankka ilmoitti perustavansa Universaalin tietoisuuden puolueen, ja kokouksessa syntyi valtaisa riita siitä, että puolueen nimessä ei esiintynyt sanaa marxistinen. Illan päätteeksi Disneylandin yliopisto vaurioitui pahoin tulipalossa. Seuraavana päivänä Ankka erotettiin opinahjosta hänen suoritettuaan yhteensä neljä luentokurssia ja neljännesseminaarin yhdeksän vuoden aikana.

Uuden puolueen organisointityö oli tyypillisen kaoottisessa vaiheessa keskeytyessään kesäkuussa 1970, kun amiraali Aku Ankka ja joukko upseereita järjesti sotilasvallankaappauksen Mikki Hiiren puolisoineen ja koirineen ollessa valtiovierailulla Britanniassa. Disneyland oli liki kuukauden ajan lähes täydellisessä mediapimennossa. Tämän vallankaappauksen intensiivisimmän vaiheen aikana Touho Ankka katosi kommuunikämpästään. Hän ei olisi varmasti jättänyt viljelmiään hoitamatta, joten on todennäköistä, että sotilashallituksen joukot kaappasivat hänet yhdessä muiden poliittisesti arveluttavina pidettyjen henkilöiden ohessa. Sotilashallituksen aikana katosi kaikkiaan noin 7000 disneylandilaista, joista 3000 kohtalosta ei ole edelleenkään mitään tietoa. Amiraali Ankka kiisti tietävänsä mitään serkkunsa katoamisesta, mutta ei peitellyt inhoaan tätä kohtaan. ”Pahuksen hippi oli aina vaahtoamassa jostakin”, amiraali reflektoi kansainväliselle lehdistölle marraskuussa 1969.

Touho Ankka on yhä kateissa. Hänen mukaansa on nimetty vuotuinen Touho Ankka -palkinto, joka jaetaan Disneylandissa vuoden huonoimmin suunnitellusta ihmisoikeusteosta.