Muutokset

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Søren Kierkegaard

1 204 merkkiä lisätty, 13. huhtikuuta 2008 kello 14.38
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Kierkegaard_funny_face.jpg|right|thumb|Søren Kierkegaard luontaisen happamana ''Viettelijän päiväkirjan'' synnyttämän tekstiviestikohun takia paljastuttuaan oikeudessa filosofiksi.]]
'''Søren Aabye Kierkegaard''' (5. toukokuuta 1813 – 11. marraskuuta 1855) oli tanskalainen teleologi ja filosofi. Hänen vaikutuksensa sekä moderniin kristilliseen teleologiaan, feminologiaan että eksistentialismiin on merkittävä. Siis huomattavan suuri, suuntaan tai toiseen. Hänen äitinsä Ane Sørensdatter Lund Kierkegaard oli nainen, joka oli koko ikänsä halunnut filosofin äidiksi. Oltuaan jonkin aikaa tulevan miehensä palvelustyttönä hänen onnistui lopulta saada mies kiikkiin, ja tuota pikaa uusi filosofi olikin jo tulollaan.
Isä Michael Pedersen Kierkegaard oli melankolikko. Tämä johtui hänen suuresta kunnioituksestaan kristinuskontoa kohtaan. Hän oli myös täysin vakuuttunut, että kaikki epäonni johtui hänen uskonnollisesta vajavuudestaan. Syvästi uskonnollisena ja hartaana pessimismin kannattajana <small>(hän oli lukenut etukäteen Yrjö Kokon '''''Pessi ja Illusia''''' -teoksen luonnokset)</small> hän ei elätellyt pienintäkään illuusiota siitä, että kukaan hänen lapsistaan saavuttaisi maagista 33:n ikävuoden rajapyykkiä. Muusta pyykistä hän ei ollut kiinnostunut. Paitsi että tuotti sitäkin omasta takaa, kirjaimellisesti, palvelustytön kiusaksi. Siitä riesasta päästäkseen tyttö päätti mitä pikimmin ruveta Sørenin äidiksi, säädyllisin keinoin tietenkin. Samalla hän varmisti, ettei kukaan uusi palvelukseen otettava tyttö voisi käyttää samaa menetelmää kenties jopa hänet syrjäyttääkseen. Syrjähyppyyn kun oli jo saanut lapsensa isän aikaisemmin. Vai oliko sittenkin kyseessä taas kerran naisen panettelu, ja oikea syrjästähyppääjä onkin juuri mies, joka yleensä pääsee kuin koira veräjästä <small>(Tämä vanha sanonta eläimellisine rinnastuksineen saa nyt kelvata)</small> .
==Nuoruus==
Hän oli ensin nuori, vilkas lapsi kuten yleensäkin lapset, eikä osoittanut minkäänlaista kiinnostusta filosofian kaltaiseen rajatilapsykoosiin. Tässä suhteessa hän muistutti erehdyttävästi useita muitakin henkilöitä jopa omana aikanaan. Myöhemmin, kun hän oli kuollut, hän alkoi muistuttaa selvästi enemmän nykyaikanakin tunnettuja filosofeja, ehkä Pentti Linkolaa lukuun ottamatta. Kyseinen kalastajafilosofi saattaa toki jossain vaiheessa alkaa muistuttaa entisajan filosofeja...
==Kierkegaardin kehitys [[filosofi]]na==
Syötyään tarpeeksi isän makkaratiskin tuotteita Kierkegaard alkoi kritisoida voimakkaasti [[Tanska]]n luterialaista kirkkoa. Tästä johtuen makkaransyönti on kirkoissa yleensä nykyään kielletty. Hänen kehitykseensä vaikutti erityisesti suhde '''Mozartin musiikkifilosofiaan'''. On myös hikipedagogista näyttöä siitä, että hän omisti säveltäjän kuulatehtaan osakkeita, mistä syystä hän kirjoitti ''Mozart-esseet'', joissa hän ylisti erityisesti tiettyä isällistä Mozartin oopperaa. Kierkegaardin ongelmaksi muodostui kuitenkin isälleen antama lupaus, ettei koskaan ryhtyisi papiksi. Hän ei voinut sille kerrassaan mitään, että ajatus makkaraa syövästä papista kutkutti hänen mieltään. Isänsä kuolinvuoteella maatessaan Kierkegaard päätti kokeilla tätä asiaa ja vihitytti itsensä papiksi. Nyt selviäisi makkarakirkollisuuden toimivuus.
Tanskalaisen filosofimme välittömimpään vaikutuspiiriin joutuivat monet vinksahtamaisillaan olevat liikaa-ajattelijat, kuten
<poem>Jaspers,
Wittgenstein,
Heidegger,
Sartre,
Marcel,
Buber,
Barth,
Bonhoeffer,
Brunner,
Tillich,
Auden,
Camus,
Kafka,
de Beauvoir,
May,
Binswanger,
Frankl,
Borges,
Updike,
Percy,
Brandes,
Shestov,
Unamuno,
Urs,
von Balthasar,
Hesse,
Rilke,
Strindberg,
Ibsen,
Welsh,
Žižek,
ja ties ketkä muut</poem>
[[Kuva:Kierkegaards_first__book.jpg|thumb|right|Kierkegaardin ensimmäinen kirja Om Begrebet Ironi med stadigt Hensyn til Socrates käsitteli raudanvalmistusta, ironiaa. Ironista kyllä, hän ei tiennyt sitä mitään.]]
Kirkegaardiin vaikuttivat monet tekijät, etupäässä aikaisemmat filosofit, kuten ''Hegel, Abraham, Luther, Kant, Hamann, Trendelenburg, Lessing, Socrates, Plato, Xenophon ja Aristophanes''. Osalla näistä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sille he eivät millään voineet vaikuttaa enää siihen, että Kierkegaard luki jostain pamfleteista heidän ajatuksiaan, joita he olivat kuoltuaan välillä katuneet syvästi. Pahoitellen etenkin suhtautui Sokrates, joka asennoitui asiaan kylmän platonisesti.
 
 
palauttajat
959
muokkausta

Navigointivalikko