Timo Rautiainen

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Timo Rautiainen.
Kuva Timon ja J. Martikaisen karusta lapsuudesta.
”Saunan taa se jäädä saa”
~Tätä mieltä Timo on nykypäivänä Trio Niskalaukauksesta
”Älkää viitsikö puhua paskaa!”
~Timo on vihainen
”Tahdon pysytellä elossa, syyni siihen löytyy sinusta.”
~Timo laulaa vaimostaan. Ja tekstihän on MARTIKAISEN kirjoittama... varsin epäilyttävää.
”Aivan uskomatonta, aivan uskomatonta!”


Timo Aulis Rautiainen (s. 25. tammikuuta 1963, Sulkava) on jyväskyläläinen erityisopettaja ja kasvatustieteiden maisteri sekä suomalaisen rock-musiikin piireissä vaikuttava totuuden torvensoittaja ja heristävä sormi. Timolla on ollut jopa muutama ihan ikioma bändi. Näissä bändeissä Timo on pääasiassa kiekunut painavia ja totuudenmukaisia sanoja korkealta, mörissyt painavia ja totuudenmukaisia sanoja matalalta ja väliin soitellut jylhiä melodioita sähkökitaralla.

Bändeistä paremman ja kuuluisamman, Trio Niskalaukauksen, Timo lopetti vuonna 2006, koska halusi soitella hilpeätä kantri-iskelmää ja Leevi and the Leavingsin tuotantoa Sakari Kuosmasen ja Mikko Alatalon kaltaisten hyypiöiden kanssa. Bändeistä huonompi, Lyijykomppania elää (ainakin vissiin) edelleen, vaikka kukaan, paria Kantalalaista uusnatsia lukuun ottamatta ei ole edes kiinnostunut siitä. Lyijykomppaniasta erotessaan Rautiainen ja basisti Alaluusua, joka erosi samaan aikaan, vetosivat siihen, että heillä on parempaakin tekemistä kuin seistä lavalla puku päällä rämpyttämässä kitaraa ja laulamassa karhun sisäelimistä. Niin Rautiainen ja Alaluusua sitten alkoivat Niskalaukaisemaan.

Vuonna 2006 Rautiainen kyllästyi olemaan katu-uskottava rokkari ja siirtyi kokonaan venäläisen banjomusiikin pariin. Muutamaa vuotta aiemmin kuvioihin astunut Jarkko Martikainen on Rautiaisen luottomies ja hyvä ystävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Martikaiselle Rautiainen on vain yksi kanava päästä pätemään muka-älykkäillä sanoituksilla. Timon nykyiseen kokoonpanoon, joka soittelee taustalla Rautiaisen näyttäessä hyvää esimerkkiä lapsille, kuuluvat Timon itsensä lisäksi hiustenleikkausoperaation myötä astetta vähemmän hevi Jarkko Petosalmi, kikkelijazz-tiluttaja Peter Engberg, rumpalina, mörkönä ja koko yhtyeen henkivartijana toimiva Jussi Lampi, sekä eräs uskottavimman näköisistä suomalaisista basisteista, Nils Ursin, joka on, toisin kuin Petosalmi, saanut taas inspiraation heviletin kasvattamiseen Niskalaukauksen lakattua olemasta. Yhtyeessä ovat ehtineet vaikuttamaan myös Tuomas Molopäinen (”Punaisen viivan” autovahamainos-intro ja pillujen kostutus) sekä Alexander Kuoppala (se pakollinen muka-metalliuskottavuutta lisäävä pitkähiuksinen metallikitaristi)

Tähän päivään mennessä Rautiainen on julkaissut kaksi banjomusiikkiin keskittyvää levyä, ja kolmatta suunnitellaan jo kovaa vauhtia.

Vuoden 2008 aikana Rautiainen on löytänyt uuden harrastuksen, joka on rockin, mummojen ja gregoriaanisen musiikin yhdistäminen. Rautiainen harjoittaa harrastustaan televisiossa ohjelmassa K-70. Rautiaisen tavoitteena on laajentaa suomen ja koko maailman mummokantaa ja hän uskoo nostavansa mummojen määrää merkittävästi opastamalla mummot rock-musiikin pariin.

Rautiais-triviaa[muokkaa]

Timo aloitti uransa... Vähän erillaisissa kuvioissa.
  • Timo Rautiainen on ollut ehdokkaana Suomen seksikkäin mies-äänestyksessä.
  • Timo Rautiainen ei tykkää tekopyhyydestä eli siitä, että Lions Clubin jäsenet myyvät makkaraa ostaakseen iltapäiväkerholle potkupallon.
  • Timo Rautiainen on paha ja syö lapsia.
  • Timo Rautiainen oli ennen jaloviinamies. Nykyään hän on mandoliinimies.
  • Toisin kuin monissa yhteyksissä väitetään, Timo Rautiainen ei ole hevimies.
  • Timo Rautiainen on uransa aikana säveltänyt tasan 2 biisiä. Hitaan ja vähän nopeamman.
  • Timo Rautiainen on ajanut autolla ja käynyt McDonald'sissa.
  • Timo Rautiainen ei ainakaan tiettävästi omista leipäkonetta.
  • Oikeasti Timo Rautiainen erotettiin Lyijykomppaniasta, koska hän on sivari, ei omista haulikkoa, eikä ole tarpeeksi juoppo.
  • Kaikki mitä Timo Rautiainen sanoo, pitää paikkansa.
  • Jos olet murrosikäinen ja fanitat Timo Rautiaista, Timo Rautiainen on salaliitossa sinunkin vanhempiesi kanssa.
  • Myös jonkun vitun Marcus Grönholmin kartanlukijan nimi OLI Timo Rautiainen, mutta ketä sellainen nyt kiinnostaa, sehän lopetti ajamisenkin jo.
  • YleX totesi vuoden 2002 tammikuussa Timo Rautiaisen kuuntelukelpoiseksi, mutta Suomen Kristillis-Demokraatit kumosivat väitteen välittömästi kuultuaan siitä jo vuonna 2007.

Diskografiaa[muokkaa]

Albumit:

Sarvivuori (2006):[muokkaa]

  1. Eteenpäin (Se pakollinen levyn avaava hilpeä mandoliini-humppa, jonka tekstissä puhutaan Niskalaukauksesta halventavaan sävyyn.)
  2. Pesäpallomaila (Se pakollinen järkälemäisen raskas doom metal-biisi.)
  3. Punainen viiva (Se pakollinen tosi synkkä ja melankolinen kuolemasta kertova hittikertosäkeellä varustettu biisi, joka soitettiin puhki radioissa. Biisissä myös Holopainen pääsee pätemään turhan pianonpimputus-ja haltiakilistelyintron muodossa.)
  4. Sinulle (Se pakollinen rakkauslaulu, jonka tekstissä Jarkko Martikainen kertoo salaisista tunteistaan Rautiaisen vaimoa kohtaan. Tämä oli pakko tehdä, koska Niskalaukaus vastusti henkeen ja vereen banjomusiikkia, kikkelitiluttelua, duurisointuja ja parisuhde-itkuvirsi-iskelmäsanoituksia.)
  5. Uskonnonpastori (Se pakollinen muka-tosi-rankka-ja-suoraviivainen mättöriffittelybiisi, jossa Rautiainen haistattaa jollekin asialle vitut. Tällä kertaa se asia on uskonnot. Lopussa Engbergin (vai onkohan se Kuoppalan?) kikkelinkasvatussoolo.)
  6. Lumi (Se pakollinen Engbergin kikkelinkasvatussoolo, joka tosin on toteutettu akustisesti.)
  7. Meille niin rakas (Se pakollinen raskas ja melankolinen mutta herkkä biisi, jossa Rautiainen laulaa lapsistaan.)
  8. Vesien hallitsijan testamentti (Se pakollinen Niskalaukauksen alkuajoista muistuttava ympäristöaiheinen Penttilinkolajeesustelu.)
  9. Sarvivuori (Se pakollinen levyn nimiraita ja akustinen mandoliini-instrumentaali-kantrihumppa, jossa Engberg pääsee kasvattamaan kikkeliään.)
  10. Hiljaisen talven lapsi (Se pakollinen Holopaisen säveltämä eeppinen haltiakeiju-biisi.)

Loppuun ajettu (2007)[muokkaa]

  1. Loppuun ajettu (Se pakollinen Niskalaukaus-raskastelu-riffittelybiisi, jossa Petosalmi pääsee jynkyttämään.)
  2. Kansalaispoliisi (Se pakollinen vittujenhaistatusbiisi. Tällä kertaa kunniansa saavat kuulla kansalaispoliisit.)
  3. Viimeistä viedään (Se pakollinen Niskalaukaus-on-nyt-taakse-jäänyttä-elämää-biisi, jossa Timo Rautiainen gangstailee yhdessä Steen1:n kanssa.)
  4. Kylätie (Se pakollinen instrumentaali-banjohumppa.)
  5. Outolintu (Se pakollinen radioissa puhkisoitettu jotain-vanhaa-jotain-uutta-biisi. Parempi tämä silti on, kuin Punainen viiva.)
  6. Loputon suo (Se pakollinen hilpeä kansanmusiikkihenkinen biisi, joka perustuu aivan saatanan typerän kuuloiseen, jollain vitun sähkömandoliinilla (vai mikä lie) soitettuun melodianpätkään.)
  7. Veriside (Se toinen pakollinen biisi, jossa Petosalmi pääsee pätemään. Sisältää kuitenkin banjomusiikkia enemmän kuin "Loppuun ajettu".)
  8. Pitkä katkera miinus (Se pakollinen parisuhdebiisi ja raskas doom metal-veto, johon Engberg tuo turhalla tiluttelullaan ripauksen kikkelijazzia ja iskelmää.)
  9. Arkki (Se pakollinen Niskalaukauksen alkuajoista muistuttava ympäristöaiheinen Penttilinkolajeesustelu, tällä kertaa vähän raskaammin toteutettu. Biisi loppuu helvetin hienoon ja massiiviseen kitarariffittelyyn.)

En oo keittäny enkä myyny (2010)[muokkaa]

Se uudempi entistä vähemmän tunnetumpi albumi, jonka otsikon Timo omisti poliiseille.

  1. Anarkisti (Sanoitus pohjautuu jälleen kerran Timon mielipiteeseen suomen nykynuorista, tai ennemminkin 1980-luvun nuorista, joka ei itse asiassa yhtään yllätä artistin ikään nähden.)
  2. Bacchuksen tiellä (Kappaleen sisältö lyhyesti: "Katsokaas poijaat kun isi näyttää".)
  3. Australia (Todennäköisesti perinteistä ikämiehen haaveilua muodossa "Sinne minä muutan kunhan eläkkeelle pääsen", tosin tunnetusti "artistien" eläke harvoin on kovin kummoinen.)
  4. Pääsenkö taivaaseen? (Timon tyylistä kritiikkiä uskontoja vastaan, yhä selvemmin näkyvällä ikäkriisillä höystettynä)
  5. Kuningas (Timo katuu Pika Vippi©-jekkuun lankeamistaan. Tekstin on tehnyt koko suomen katu-uskottavin gangsta-räppäri Seppo Lampela, aka Steen1. Kappaleessa ei kuitenkaan kuulla varsinaista räppiä, mikä on jokseenkin kummallista Timon uudistumispakkomielteen huomioon ottaen.)
  6. Peilin edessä (Pahin ikäkriisi iskee.)
  7. Sukujuhla (Joulu meni pieleen, sanoitus todennäköisesti Eppu Normaalin hylätyistä.)
  8. Ikääntynyt soittomies (Timo myöntää olevansa se "kuuluisa" Mandoliinimies.)
  9. Minä (Timo vertaa itseään Dioon.)
  10. Hetki hautuusmaalla (Bonus) (Yritys saada albumi edes Kiasmaan esille, siltä varalta ettei mikään levy-yhtiö olisi suostunut julkaisemaan sitä.)