Tiberius

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
TIBERIVS
Tiberius.jpg
Hei, sinä! Niin, juuri sinä! Tapa jolla katsot caesaria on maanpetoksellinen! Ehkäpä et sitten välitäkään 100 000 sestertiuksen omaisuudestasi. Tai villastasi Campaniassa. Tai muodokkaasta vaimostasi. Tai vielä muodokkaammasta tyttärestäsi. Tai miksei myös hyvinmuodostuneesta pojastasi. Taidanpa itse asiassa ottaa sinulta ne kaikki. Hyppää Tiberiin, ole hyvä.
Rooman keisari
vallassa 14–37
edeltäjä Augustus
seuraaja Caligula
syntyi 16. marraskuuta 42 eaa.
Rooma
kuoli 16. maaliskuuta 37
sänky
puolue Miten niin puolue? Puolueet on kielletty maanpetoksellisina!

Tiberius Caesar Augustus oli Rooman toinen ensimmäinen kansalainen keisari. Hänen edeltäjänsä ja adoptioisänsä Augustus valitsi hänet seuraajakseen hänen pituutensa, komean ulkomuotonsa ja hohtavan valkoisten hampaidensa perusteella.[1] Tiberiuksen hallituskaudelle antoivat leimansa lukemattomat hulvattoman hauskat bileet, jotka olivat niin suosittuja, että niistä pois jääminen julistettiin maanpetokseksi.

Varhainen elämä[muokkaa]

Tiberius oli iloinen ja energinen lapsi, joka elävöitti aina seuraansa nopeaälyisyydellään ja tarttuvalla, joskin vanhemmiten hieman mielipuolisella naurullaan. Adoptioisä Augustus sai tuta Tiberiuksen kujeilevan luonteen, kun tämä ilkikurisesti piilotti muutamia Augustuksen legioonia palatsiin. ”Legiones redde!” karjui Augustus ja takoi (taas) päätään pylvääseen. Tiberius ei kuitenkaan paljastanut piilopaikkaa, ja Augustus joutui värväämään lisää sotilaita omilla varoillaan. Tiberiuksen käytöstä pidettiin jopa lapsellisena, sillä hän oli tuolloin pitkälti yli 40-vuotias. Tiberius kärsi nuoruudessaan pisamista,[2] mutta C-vitamiinin keksimisen jälkeen hänellä oli aina poikkeuksellisen hyvä iho. Tiberiuksen pisamaisuus ei todellakaan jatkunut keski-ikään asti ja sellaisen väittäminen on maanpetoksellista.

Sotilasura[muokkaa]

Vaikka Augustus pitikin suuresti Tiberiuksen hulvattomista päähänpistoista, hän uskoi tämän lahjojen piilevän sotastrategian alueella. Augustus lähetti Tiberiuksen ensin Illyriaan Balkanille ja sitten valtakunnan rajoja turvaamaan Germaniaan. Tiberiuksen tehtävänä oli rauhoittaa alueelle asettuneet väkivaltaiset ja aggressiiviset kansat. Tiberius halusi voittaa barbaarit puolelleen naurattajanlahjoillaan ja järjesti germaaneille areenalla suuren komediarevyyn, joka oli roomalaisten mielestä hillittömän hauska. Suunnitelma ei onnistunut, sillä kävi ilmi, että germaaneilla ei ollut huumorintajua. Lainkaan. Tämä puute on jatkunut tähän päivään asti ja on johtanut verisiin yhteenottoihin useita kertoja maailmanhistoriassa. Keisariksi päästyään Tiberius tekikin huumorintajuttomuudesta maanpetoksellisen rikoksen.

Keisarina[muokkaa]

Tiberius solvaa roomalaisia, niin plebeijejä kuin patriiseja, törkeillä tavoilla. Kansalaisten ei auta kuin kuunnella korvat punaisina,[3] sillä muunlaiset reaktiot olisivat maanpetoksellisia.

Kun Augustus kuoli, vihdoin viimein, Tiberius seurasi häntä Rooman hallitsijana. Senaatti suostui järjestelyyn, sillä muunlainen ratkaisu olisi ollut maanpetoksellinen. Ikävä kyllä Tiberius oli valtaan päästessään jo pitkälti yli viidenkymmenen ja kaikki se keisarille yksinoikeudella kuuluva säädytön huvi, jota hän oli niin kovasti odottanut, näytti jäävän vähäiseksi, sillä Viagraa™ ei keksitty vielä noin 2000 vuoteen. Tämä otti Tiberiusta kovasti pattiin, ja hänen luontainen, välitön iloisuutensa väistyi hänen vähintään yhtä luontaisten murjottavan ja sadistisen hapannaaman ominaisuuksiensa tieltä. Tiberius ylitti säilyttää hyvän tuulensa järjestämällä toinen toistaan hillittömämpiä bileitä, minne oletti konsulien ja senaattorien saapuvan sankoin joukoin pitämään hauskaa. Juhlat eivät kuitenkaan olleet täydellisiä menestyksiä. Vaikka Tiberius olikin järjestänyt ihan mukiinmenevät domus-bändit,[4] oikeita, eläviä runoilijoita, jotka lukivat eepoksiaan ääneen ja vieläpä suolapähkinöitä, monet vieraat halusivat lähteä pois ja palata töihin kuten suunnittelemaan akvedukteja ja estämään keruskeja hyökkäämästä rajan yli ja sen semmoista. Tiberius otti tämän henkilökohtaisesti ja kärsiessään närästyksestä eräissä juhlissa pidätti ja teloitti maanpetoksesta kaikki, joilla ei ollut hauskaa hänen juhlissaan. Koska vieraat tuomittiin juuri maanpetoksesta, Tiberius peri näiden koko omaisuuden. Kätevää. Tiberius alkoi tehdä näin yhä useammin, sillä näin hän pääsi eroon juhliensa ilonpilaajista – ja sai paljon rahaa yhä uusien bileiden järjestämiseen! Niinpä Tiberius pakotti senaatin väljentämään maanpetoksen määritelmää huomattavasti. Mm. seuraavat olivat Tiberiuksen aikana maanpetoksia:

  • epäsymmetristen jalkojen omistaminen
  • maanpetoksellinen nenän muoto
  • juutalaisuus (vain maanantaisin)
  • kaasun laskeminen useammin kuin kerran 10 minuutin aikana
  • yli 150 000 sestertiuksen säästöt
  • pois jääminen keisarin järjestämistä bileistä (kutsuvieraille)
  • keisarin bileissä kyllästyminen
  • keisarin bileisiinsä hankkimien muusikoiden kriittinen kommentointi, kuten ”Pidin enemmän hänen varhaistuotannostaan” ja ”Nykyään hän on niin kaupallinen”.
  • keisarin vitsien tajuamatta jättäminen
  • rykiminen keisarin kertoessa vitsiä (raskauttavaa erityisesti punch linen kohdalla)
  • kieltäytyminen lyyrasäesteisestä karaokesta

Tiberius jatkoi biletystä, syyttäjät jatkoivat vainoja ja pretoriaanikaarti hoiti likaisen työn. Virkakautensa loppupuolella Tiberius oli kerännyt tililleen miljardi tsiljardi sestertiusta ja järjesti suurkonsertin Circus Maximuksella. Konsertin pääesiintyjä oli progressiivista lyyraepiikkaa esittänyt suosittu yhtye, jonka leijonat repivät kappaleiksi esityksen päätteeksi. Tiberius katsoi saavuttaneensa uransa huipun ja vetäytyi luksushuvilalleen Caprin saarelle Napolinlahdelle. Hän ilmoitti kuuluisassa ja historioitsija Erraticuksen jälkipolville tallentamassa puheessaan senaatille vetäytyvänsä julkisesta elämästä.

Kunnianarvoisat senaattorit – niin, juuri te viisi, jotka olette vielä jäljellä! Uskon, että minulle on koittanut aika vetäytyä kansan palvelemisesta ja siirtyä bilehuvilalleni Caprille. Pidän luonnollisesti kaikkien aikojen tuparit, joihin kutsun teidät kaikki [*senaattori Gaius Marcus Strenius huokaisee kärsivästi ja teloitetaan välittömästi maanpetoksesta*] neljä. Toivon todella hartaasti, että pääsette paikalle. Tämän jälkeen otan palvelusväkeni ja henkivartiokaartini mukaan pitämään hauskaa ja toivoisin, että te huolehtisitte tylsistä jutuista, kuten sodista ja valtionhallinnosta ja semmoisesta. Tietysti minä olen silti yhä keisari! [*senaattori Publius Tullius Macrinus aivastaa ja teloitetaan välittömästi*] Älkää te kolme viheliäistä paskiaista muuta luulkokaan! Tiedän, että olen ehkä ollut vähän hätäinen ja ankara teloituksien, murhien ja niiden juttujen suhteen, mutta tiedättehän, mitä sanotaan munista ja munakkaista. Voisitte oikeastaan hankkia tänne lisää porukkaa, istuimia on aika paljon tyhjillään nykyisin. No, joka tapauksessa, ei muistella pahalla. Näin puhui Tiberius Caesar Augustus. Ave minä!

~Tiberiuksen jäähyväispuhe senaatissa

Capri[muokkaa]

Tiberius vietti viimeiset vuotensa Caprilla huvilassaan viinin, hyvän ruuan ja erinäisten harrastustensa parissa.[5] Tiberiuksen seuraan liittyi ennen pitkää Caligula, hänen joviaali[6] ja hilpeä veljenpoikansa. Tiberiuksen 77-vuotisen uran paras vitsi oli hänen päätöksensä nimetä Caligula seuraajakseen. Loppu, kuten sanotaan, on historiaa – kiitos siitä, Tiberius.[7]

Viitteet[muokkaa]

  1. Sekä myös siksi, että ketään muuta perillistä ei enää ollut jäljellä, kun Livia oli hoidellut kaikki muut.
  2. Pisamat syntyivät alun perin ihotautina Pisaen eli nykyisen Pisan kaupungissa n. 100 eaa.
  3. Voi sitä onnetonta, jonka korvat muuttuvat violetin värisiksi; se on maanpetoksellista, sillä keisarilla on yksinoikeus purppuraan.
  4. nyk. house-bändi
  5. Koska suurehko osa Hikipedian yleisöstä on melko nuorta, ei tässä voida kuvata Tiberiuksen harrasteita yksityiskohtaisesti; todettakoon vain, että postimerkkeily ei niihin kuulunut. Jos mielenkiintosi kuitenkin heräsi, historioitsija Suetonius kuvaa Tiberiuksen kyseenalaisia mieltymyksiä puoliksi inhoten ja puoliksi kadehtien.
  6. Sittemmin Caligula alkoi pitää itseään myös muiden jumalten kuin Juppiterin kaltaisena.
  7. Olisi maanpetoksellista jättää kiittämättä.