Theresa May

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Theresa May
Theresa May school.jpg
May kansalaisia kohtaamassa
Hajoavan kuningaskunnan pääministeri
vallassa 13. heinäkuuta 2016
edeltäjä David Cameron
seuraaja
syntyi 1. lokakuuta 1956
Eastbourne, Suusex
kuoli -
puolue Britannian konservatiivipuolue

"Äiti" Theresa May (s. Theresa Mary Brassiere 1. lokakuuta 1956) on Yhdistyneen kuningaskunnan viimeinen valojensammuttaja ja Brexoduksen neitseellinen matriarkka. Hän lymysi Downing Street 10:n takapihan orapihlajapensaikossa, kun muut konservatiivipoliitikot nuijivat toisensa poliittiselle teho-osastolle tylpillä esineillä, ja rynni sieppaamaan valtikan, jonka David Cameron oli viisaudessaan katsonut parhaaksi nakata suonsilmäkkeeseen.

May nousi johtamaan Britannian hallitusta tilanteessa, jossa 23. kesäkuuta 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä n. 37 % äänioikeutetuista eli Todellinen Kansa©[1] antoi valtavan murskamandaatin Britannian erolle EU:sta. Leave-kampanja halusi "ottaa kontrollin takaisin" Brysselin kieroilta ja vaaleilla valitsemattomilta eurokraateilta,[2] ja suunnanmuutoksen merkiksi hallitusta tuli johtamaan May, joka virallisesti kannatti EU:ssa pysymistä ja joka ei ollut koskaan tavoitellut parlamenttivaaleissa pääministerin mandaattia. Mayn suurimpiin neronleimauksiin kuuluu kesyörkki Boris Johnsonin nimittäminen ulkoministeriksi.

Poliittinen ura[muokkaa]

Theresa May syntyi Eastbournen pikkukaupungissa Englannin Kanaalin rannikolla papin perheeseen, mikä olisi erinomainen alku uuvuttavan pitkästyttävälle 1800-luvun brittiromaanille – ja myös oivallinen alku brittiläisen konservatiivipoliitikon antisosiaaliselle arvomaailmalle.

Mayllä on taustansa, habituksensa ja pehmotaantumuksellisen linjansa ansiosta mainio erikoissuhde konservatiivipuolueen pääasialliseen kannattajakuntaan, huonokuuloisiin mutta lukutaitoisiin[3] eläkeläisiin, jotka ovat pelänneet kaikkea liikkuvaa The Beatlesin perustamisesta saakka. Mayn imago on pehmeämpi ja vähemmän oikeistolainen kuin David Cameronin, ja siksi myös alemman keskiluokan on helppo samaistua Täti-Theresaan, joka harrastaa huippumuotijalkineita sekä Sveitsin-lomia ja joka tapasi pankkiirimiehensä Oxfordin yliopiston konservatiivipuolueen nuorisojaoston diskossa, missä Pakistanin upporikkaimman poliittisen dynastian jäsen esitteli heidät toisilleen.[4]

Sisäministerinä[muokkaa]

May osoittautui sisäministerinä melkoiseksi tekijäksi maassa, jonka laukkakisat ovat jo valmiiksi täynnä kukkahattuja. Hän on niin huolissaan Britannian nuorisosta sekä moraalista, että hänen sisäministerinä valmistelemansa huumelakiesitys päätyi sanktioimaan kaikki psykoaktiiviset substanssit lukuun ottamatta teetä ja kahvia sekä alkoholia ja tupakkaa (jotka ovat oikeasti vaarallisia) kuin myös luvallisia lääkkeitä ja homeopaattisia valmisteita, jotka saivat erityisen poikkeusluvan. Sen sijaan esimerkiksi kaakao, butaani, orvokit, alkyylinitriitit, vadelmat, betelpähkinät, muskotti, kaneli, Wordsworthin runot, tuoksukynttilät, eteläamerikkalaiset sammakkoeläimet ja pyykkipulverit voivat viedä seitsemäksi vuodeksi vankilaan sen, joka käyttää niitä mielentilansa muuttamiseen.[5]

Suklaan, laventelin ja parfyymien kaltaiset huumeet eivät kuitenkaan ole ainoa vaara, jota vastaan May on lähtenyt ristiretkeilemään. Niiden lisäksi maata uhkaa seksin kirous. May oli sisäministerinä valmistelemassa Cameronin hallituksen Internet-pornolakia, joka sanktioi mm. piiskauksen, kasvoilla istumisen ja naisen ejakulaation (joista viimeksi mainittua konservatiivit pitävät yhä mielikuvitusmörkönä, joka keksittiin maanpetoksellisesti vain kuningatar Viktorian itkettämiseen) esittämisen. May olisi mieluiten asettanut varmuuden vuoksi kaikelle pornografialle blankettikiellon, mutta Boris Johnson uhkasi hallitusta polttoitsemurhalla, jos tällainen toteutuisi. Oman hallituksensa johdossa May esitteli vuoden 2016 lopulla pyrkimyksen kieltää "epäkonventionaalinen" pornografia, ja hänelle tietysti kaikki pornografia on epäkonventionaalista.

Aina silloin, kun sisäministeri Mayltä jäi aikaa kaikenlaisen nautinnon kriminalisoinnilta, rikkoi hän virkavelvollisuuksiaan jättämällä noudattamatta tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä[6] ja valehteli kännipäissään oleskelulupien perustuvan kissan omistamiseen[7] Kun Mayn äly ei koskaan riittänyt käsittämään Euroopan ihmisoikeussopimusta, päätteli hän sopimuksen huonoksi ja on kampanjoinut siitä vetäytymisen puolesta. Kaikki vähintään paronin tasoisille vapaasyntyisille maanomistajille merkitykselliset oikeudet on määritelty Magna Cartassa 1215, joten muuta ei tarvita.

Pääministerikausi[muokkaa]

May saattamassa Donald Trumpia vessatauolle.[8]
Theresa Mayn ilmoitus ennenaikaisista parlamenttivaaleista 18.4.2017 järkytti brittejä syvästi. Itse vaaliuutinenkin oli yllätys.
Brexit means Brexit.”
~Theresa Mayn valaiseva lausunto
”x = x”
~0 pistettä ylppäreissä
”A is A”
~Ayn Randin filosofinen läpimurto
”Pojat on poikia.”
~kansantyhmyys
”Brexit, n., Brexit”
~Hakusana "Brexit" Oxford English Dictionaryssä

May teki Cameronin Brexit-itsetuhon jälkeen niin kuin on tottunut tekemään politiikassa: painui piiloon ja piti kitansa kiinni siihen saakka, että kaikki muut kilpailijat olivat ehtineet vuotaa kuiviin selän pistohaavoista, ja ilmaantui sitten korjaamaan potin, mikä onkin ainoa asia, jonka hän kykenee korjaamaan.

Vaaleilla valitsemattomana pääministerinä May vaali parhaita brittiläisiä perinteitä hyökkäämällä välittömästi parlamenttia ja oikeuslaitosta vastaan – mokomat epäisänmaalliset sabotöörit yrittivät törkeästi vaikuttaa omaan toimivaltaansa kuuluviin asioihin, mikä on sietämätön majesteettirikos lordiprotektori Maytä ja hänen edustamaansa robespierreläistä Kansan Tahtoa vastaan. Vaaleilla valitut kansanedustajat ja laillisesti nimitetyt tuomarit ovatkin saaneet kuulla kunniansa Mayn kennelistään päästämiltä tabloiditoimittajilta, ja heille suunnitellaan uudelleenkoulutusleirejä Walesin suljettuihin kaivoksiin.

Mayn hallituksen käytännössä ainoana tehtävänä oli aktivoida Lissabonin sopimuksen 50. artikla ja käynnistää eroneuvottelut Euroopan komission kanssa, ja tämä onnistuikin vain yhdeksän kuukauden kuluttua kansanäänestyksestä. Neitsytkuningatar May oli käyttänyt tämän raskausajan hyödyksi laatimalla briljanttia neuvottelustrategiaa, jonka kantavana ideana on antaa kaikki valtit vastapuolelle ja sitten vaatia tältä ehdotonta antautumista sekä lunnaita panttivangista, jota ei ole.

Skotlanti äänesti EU:ssa pysymisen puolesta, ja Edinburgh ilmoitti halustaan järjestää uusi kansanäänestys itsenäistymisestä. May torjui ajatuksen "tarpeettomana epävarmuustekijänä", jollaisia saavat aiheuttaa vain tuottamattomat englantilaiset eläkeläiset.

Brexitin jälkeisiin suunnitelmiin kuuluu myös EU-talouden korvaaminen Brittiläisen imperiumin 2.0 -versiolla.[9] Tämä tulee olemaan helppoa, sillä Brittiläinen imperiumi on valtava kauppamahti huolimatta siitä, että Britannian vienti Luxemburgiin on toistaiseksi arvokkaampi kuin Intiaan. May katsoo, että vapaakauppa on Britannialle taloudellinen elinehto, ja onkin siksi kääntänyt selkänsä maailman suurimmalle vapaakauppa-alueelle liehitellen neoprotektionistien messiasta Valkoisessa talossa. May vieraili 27. tammikuuta 2017 Donald Trumpin luona juhlistamassa Britannian ja Yhdysvaltain yksisuuntaista erityissuhdetta. Presidentti kouraisi häntä näyttävästi kädestä[10] ja todennäköisesti luulee häntä laihdutuskuurille menneeksi Angela Merkeliksi. Ainakaan Mayn nimeä ei Valkoisessa talossa ole vaivauduttu opettelemaan.[11]

May vakuutti ja lupasi moneen kertaan, että ennenaikaisia vaaleja ei tipu eikä lirise, mutta mieli muuttui muutamien kuukausien sisään. Huhtikuussa 2017 May ilmaantui kalpeana ja häilyvänä kuin jokin Fuselin kauhumaalauksen kohtalotar tuuliselle Downing Streetille julistamaan ennenaikaisia parlamenttivaaleja maan ja oman etunsa, jotka alkavat olla melko lailla sama asia taudin tässä vaiheessa, nimissä. Hän ei aikonut osallistua vaaliväittelyihin tai antaa lausuntoja, sillä se edellyttäisi kontaktia muihin ihmisiin. Jotkut pellet elättelevät haaveita, että ennenaikaisissa vaaleissa koko Brexit peruuntuisi. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että oppositiopuolueiden johdossa olisi jotain muuta kuin kuolleita hyönteisiä. Sitä paitsi britit eivät muuta mieltään edes tajuttuaan tehneensä jotain typerää, sillä sellainenhan olisi noloa.

May kuitenkin sössi itse töhöpäissään aiheuttamansa vaalin sellaisella ilma-aivoisella tyylipuhtaudella, että hänen on otaksuttu konsultoineen asiassa edeltäjäänsä. Ihmisiin ei kumma kyllä vedonnut kuolleita silmiä kalpeassa kaikukopassa seisottava androidi, joka vetäisi vaaliohjelmansa maistiaisiksi echt-konservatiivikamaa, jolla viimein laitettaisiin kuriin nuo röyhkeät loiset eli rappeumataudeista yms. kärsivät vanhukset. Näissä olosuhteissa jopa Labourin johtajakseen kaivama islingtonilainen suoruumis vaikutti vetreältä veikolta – tai ainakin niin vetreältä, että meni häviämään niukemmin kuin useimmat olivat otaksuneet. Itseään ainoana vahvana dominatrix/brexitöörinä korkeintaan kymmenen äänioikeutetun yleisöille markkinoinut May musersi oman mandaattinsa niin, että päätyi hamuamaan tuekseen mitä tahansa hiemankin kelluttavaa ulsterilaista protestanttia. Lisäansiona Mayn ja Pohjois-Irlannin unionistien jeesuspuolueen (DUP[e]) orastavassa ad hoc -liitossa on, että se todistaa konservatiivien ottavan terrorismin niin vakavasti, että terroristien kanssa voidaan käydä vakavia yhteistyökeskusteluja.[12] Näistä asetelmista on hyvä klenkata Brysseliin neuvottelemaan EU:n ehdottomasta antautumisesta.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Leave 52%, äänestysprosentti 72.
  2. Unelected EurocratsTM
  3. Tämä erottaa heidät UKIPin ydinkannattajista
  4. The Oxford romance that has guided Theresa May from tragedy to triumph. The Telegraph 9.7.2016.
  5. Theresa May wants to ban pleasure. The Telegraph 2.6.2015.
  6. Theresa May accused of unacceptable and regrettable behaviour by judge. The Telegraph 20.6.2012
  7. Theresa May under fire over deportation cat claim. BBC 4.10.2011.
  8. I have the greatest bladder, but here's the thing. It's the opposite of what's sometimes called a "shy" bladder. The opposite. I can't pee if nobody else is there. It's true.
  9. Nyt 50% vähemmän imperialismia! (Tarjous ei koske Skotlantia.)
  10. Se oli kaikista vaihtoehdoista Mayn tapauksessa kostein.
  11. Trump White House got Theresa May's name wrong no fewer than three times. MarketWatch 27.1.2017
  12. The Tories are forming a coalition with a party backed by terrorists. The Independent 9.6.2017. DUP on lisäksi hyvässä positiossa kansainvälisiin terrorismineuvotteluihin, sillä sen sosiaalipolitiikka on jo valmiiksi täysin sharia- ja islamistiyhteensopiva – joskaan islamisteilla ei ole selkeää kantaa irlantilaisiin kansantansseihin (joita DUP tietysti vastustaa syntisenä hapatuksena).