Tervakoski

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa paljastua kuvitustoiveista.


Tervakoski on kylä Janakkalan kunnassa ja samalla sen toinen kylätaajama Turengin ohella. Kylässä oli noin 4753 asukasta vuonna 2004. Kylä on poispäin muuttovoittoinen.

Historia[muokkaa]

Tervakosken lopun alku alkaa jo keskiajalta. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskevan joen siinä olevan jätevedenpuhdistamon kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Jätevesilaitos oli hyvä myllynpaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen.

Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kuudenkin sisarpariskunnan myllyt. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen aiheita, ja vähääkään ulkopaikkakuntalaisen näköisiä kyläläisiä pistettiin tarpeen vaatiessa porukalla turpaan. Näin Tervakoski on ollut hämärä teollisuuskeskus jo viitisen sataa vuotta. Vuonna 1780 rakensivat Heikki-Gäpriel Videow ja ratsumestari Kaali-Jusstaf Ukki kosken rannalle 2-raamisen sahan ryöstämään alueen metsävaroja.

Tervakosken tunnetuin kohde lienee entisen sahan paikalle rakennettu, lapsille tarkoitettu Puuhamaa. Parhaimmillaan kesäpäivinä siellä on noin 5 000 lasta, joista 4000 kyläläisten omia.

Väestö[muokkaa]

Alkuperäistervakoskelaiset polveutuvat suoraan huunalaisesta sisarusparista, joiden nimet ovat hyvin paikallisten tiedossa, mutta jotka on hakkaamalla pidetty pois ulkopuolisten korvista.

Kylä on tunnettu paitsi alkoholisteistaan, mutta myös avohoitolaitoksestaan. Paikalliset ovatkin naureskelleet "huunalaisille" jo vuosikymmenet tietämättään itse olevansa näiden alkuperäishuunalaisten lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia suoraan alenevassa polvessa.

Häiriökäyttäytyminen kylän katukuvassa saavutti huippunsa 1930-luvulla, ja on noussut tasaista kolmen pahoinpitelyn viikkovauhtia. Puuhamaan alkuajoista lähtien ulkopaikkakuntalaiset on toivotettu tervetulleeksi tuijottamalla, ja lopulta hakkaamalla pask*t pihalle kaikista, joiden kasvonpiirteistä ei selvästi ole tunnistettavissa tämän alkuperäistervakoskelaisen sisarpariskunnan bonobomaisia piirteitä.

Alkuperäiskyläläiset ovat pienestä pitäen hakattu ja aivopesty uskomaan Xerox-paperijumalaan, joka kuulemma asuu jossain vesitornin kallion uumenissa/hallakorven alamailla. Jos paperizombiet erehtyvät kievarissaan keskustelemaan ja vitsailemaan jostain muusta kuin paperista, heidät kuljetetaan keskiyöllä "viiden serkuksen" toimesta Vähikkälään soramontun laidalle, ja "vapautetaan paratiisiin." Kievarin jakomielinen emäntä valvoo näitä palvontamenoja kristallipallostaan silloin, kun ei itse ole kievarissaan.

Paikalla ollessaan hänet tunnistaa saatanallisesta hymystään ja kahdesta sarvesta hänen otsassaan. Kun kuulet hänen esittävän loitsujaan, on "viisi serkusta" tulossa sinua noutamaan.

Aina keskiyön aikaan, varttia yli kolme, kesäiltaisin ja täydenkuun aikaan kyläläiset uhraavat kenet tahansa ulkopaikkakuntalaisen Xerox-jumalalleen hakkaamalla hänestä ilmat pihalle ja sormettamalla häntä/heitä snakkarin takana anukseen nk. olkapäätekniikalla.

[[1]] Kuvassa perus-tervakoskelainen.

Lyhyttä faktaa[muokkaa]

  • Kaikki tervakoskelaiset unelmoivat Riihimäestä.
  • 1800-luvun lopulla tuotiin Siperiasta Keskuskuspellon laitaan kymppikioski, josta sai maitoa ja makkaraa. Nykyään kioskista saa täysmaidon ja makkaran lisäksi myös sätkäpaperia, kirjoituspaperia, talouspaperia, setelipaperia, kakkosluokan kakkapaperia ja peruspaperia.
  • Kuuro rap-ihme Bukka-G on alunperin Tervakoskelaisen solistiyhtye "Mortti & Vertti Trion" epävirallinen neljäs jäsen
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.