Teemu Mäki
Hikipedia
”Runkkaaminen on kamala rikkomus Isä Kaikkivaltiasta vastaan.”~Paavali
”Komppailen.”~Teemu Mäki
”Miau!”~Kissa
”Se nyt vain oli tapa ilmaista itsetarkoituksellista väkivaltaa ilman nöyryytystä tai alistamista!”~Teemu Mäki
Teemu Mäki (s. 7. heinäkuuta 1939, Turku) on suomalaisen taideyhteisön ikioma lemmikki, joka kehrää valtiovallalta apurahoja vuosi toisensa perään. Hän on todellinen eläinaktivisti, joka vastustaa kissojen kaikenlaista rääkkäämistä ja siitä saatua perverssiä nautintoa. Mäen ajattelutapa ei voi sietää mitään "avantgardea", eikä myöskään väkivallan harjoittamista taiteen tekemisen varjolla, ja hän pitää puheita radikaalia elämäntapaamme vastaan. Mäki kertoo olevansa todella suuttunut, turhautunut ja järkyttynyt eläinten kohtelemisesta. Siksi hänelle olikin hankalaa runkata tylsällä kirveellä teloitetun kissan päälle. Valtion taidemuseo Kiasma osti sympatiasta häneltä performanssista nauhoitetun otoksen 20 000 markalla. Teoksen vertaisarviointi hovioikeudessa maksoi Mäelle 1700 markkaa.
Mäellä on muutamia etuoikeuksia tavalliseen lemmikkieläimeen nähden. Kun taideyhteisö esimerkiksi ulkoiluttaa häntä, ei omistajan tarvitse korjata Mäen jätöksiä talteen tolpanjuurelta, vaan ne voi laittaa kehyksiin ja vaatia pääsymaksuja. Taideyhteisön ei myöskään tarvitse maksaa Mäestä koiraveroa, mikä risoo jostain syystä myös kissanomistajia. Mäki kannattaa prostituution laillistamista, sillä hänen mukaansa se "poistaa seuraavasta vastaavanlaisesta hankkeesta kiusalliset lainopilliset hidasteet."
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kissa pöydälle
Apurahojen avulla Mäkeä lihotetaan Senaatintorilla tapahtuvaa eläinsuojeluyhdistyksen järjestämää Putoaako taiteilija vasta seitsemännellä iskulla -performanssia varten. Tätä edeltää tunnin pituinen kavalkadi, jossa esitetään kuvia halkaistuista vesimeloneista. Näin ollen Mäen kuusi sekuntia kestävän teloittamisen ei pitäisi nousta millään lailla kohosteiseksi. Jos katsoja kokee teloittamisen kohdalla jotain, hän on väärässä tai ei pidä tarpeeksi meloneista. Lisäksi teon tarpeellisuutta voidaan perustella vähintään sadalla eri funktiolla, joista vähiten sivistyssanoja sisältävät ovat:
- Halu esittää väkivalta ratkaisemattomana peruskysymyksenä sekä osoittaa, että on hyvin vaikea johdatella asioita siten, että taiteilijan tappaminen aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa huomaamattomia haittatekijöitä.
- Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että sairas runkkaaminen vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, jolloin kontekstistaan irrotettu selittämätön väkivalta todistaa oikeaksi liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.
- Vaikka performanssissa saatetaankin syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan kuitenkin todeta, että monta vaikeaa sanaa peräkkäin osoittaa, että tekotaiteellinen paska on parhaimmillaan, kun se koristellaan asiakokonaisuudesta ei-mihinkään liittyvillä sivistyssanoilla, mihin tavallaan liittyy myös viimeaikaisia absurdeja väittämiä.
Suunnitelma on kerännyt valtaisat määrät vastalauseita kehitysmaiden hedelmätilanteesta huolestuneiden keskuudessa. Eläinsuojeluyhdistys on kirjoittanut performanssin motiiveista pitkän esseen verkkosivuilleen. Heidän mukaansa meloneita saa hakata yhtä hyvin taiteen kuin kulinarististen nautintojen takia. Meloninsyöminen ei ole sen välttämättömämpää ihmisen hengissä pysymiselle kuin taidekaan. Vaikka näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään, juttu on silti niin, koska Mäki on lukenut Nietzscheä.
[muokkaa] Viholliset
Mäen vihollisten määrä on suuri ja lukuisa. Yhteistä heille on, että he kaikki pitävät jauhelihapihveistä, kissoista ja pornosta, mutta eivät samalla videolla. Lisäksi heille on leimallista väärässä oleminen ja keskusteluhaluttomuus päättömän riehumisen lisäksi. Mäen eläintensuojelijaystävät Hermann Nitsch ja Andrei Tarkovski ovat tukeneet häntä taistelussa typerää yleisöä vastaan, joka ei osaa irrottaa kontekstista muuta kuin vääriä asioita. Typerän yleisön edustaja Leena Krohn muistuttaa, että Mäki ei itse saanut pääasiaa irti kontekstista kuin vasta kuudennella yrityksellä. Lopuksi Teemu Mäki erotettiin taiteilijan virastaan ja taidemuseot eivät enää ottaneet hänen "teoksiaan" vastaan. Teemu Mäki hankki kuitenkin uuden työpaikan teurastamosta, mutta työtoverit tiesivät jo kissantappokohusta ja Teemu Mäestä tehtiin yhteisvoimin kissanlihaa. Nuo kaksi viimeistä lausetta olivat täyttä fiktiota, mutta sillä tavalla tarina olisi saanut onnellisen lopun.
[muokkaa] Triviaa
- Mäellä on jälkikasvua BMW:n pakoputken kanssa.
- Mäki on valittu Eläinten Ystävät ry:n kunniajäseneksi jo viidesti.
- Kissan nimi oli Poppe. Söpöä.
