Tasavalta

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tasavalta on maailman suosituin hallitusmuotopuoli. Hallitusmuotona tasavalta tuli muotiin maailman johtajien nähtyä Tähtien Sota Episodi I: Pimeän Uhan. Siinä esiintynyt Galaktinen Tasavalta oli esikuvana nykyisin tunnetulle hallitusmuodolle. Sanana suomen kielen tasavalta on yksinkertaisesti perseestä, sillä eiväthän kaikki oikeasti ole tasa-arvoisia tai -valtaisia.

Useimmilla sivistyskielillä tasavalta on jotakin republicin, républiquen, repubblican tms. tapaista. Nämä termit juontuvat antiikin Rooman termeistä, joiden höyryhuoneissa hikoilevat senaattorit kehittivät käsitteen res publica. Res publica merkitsee julkista/yleistä/yhteistä asiaa/jutskaa, ja näin ollen tasavallassa politiikka on määritelmällisesti yhteisten asioiden hoitamista. Yleensä yksityiseksi hyödyksi.

Tasavalta on joustavuutensa ansiosta modernin maailman yleisin valtiomuoto: se ei näet tarkoita mitään, tai ainakaan lähes mitään. Tasavalta voi olla yhtä hyvin komiteamainen demokratia, sotilashallitus tai yksipuoluediktatuuri kuin parlamentaarinen korporaatiohelvetti, islamilainen teokratia tai jopa dynastinen henkilödiktatuuri. Tasavaltoja ovat (olleet) mm. Suomi, Irlanti, Turkki, Pohjois-Korea, Iran, Kuuba, Rooman valtakunta, Saksan Kolmas valtakunta, Päiväntasaajan Guinea, Etelä-Afrikka, Zaire, Itä-Saksa ja Paraguay. Tasavallan ainoat edellytykset ovat:

  1. Maan nimessä esiintyy sana tasavalta
  2. Valtionpäämiehen titteli ei ole keisari/keisarinna, kuningas/kuningatar, paavi/paavinna, ruhtinas/ruhtinatar, ruhtinaskumppani/ruhtinatarkumppani, arkkipiisparuhtinas/arkkipiisparuhtinatar, suurherttua/suurherttuatar, kaani/kaanitar, sijaishallitsija/sijaishallitsijatar, sulttaani/sulttaanitar, emiiri/emiiritär tai maharadža/maharadžinna

Tasavalta mielletään usein merkitykseltään läheiseksi demokratian kanssa, mutta tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. 1900-luvulla tasavallaksi julistautuva valtio oli tyypillisesti diktatuuri ja monarkiaksi julistautuva taas demokratia. Eräissä maissa tasavaltoja päivitetään muodin muutosten mukaan: esimerkiksi Ranskassa käytössä on jo viides tasavalta, minin ja midin jälkeen maxi-tyyliä.

Tasavalta on tyypillisesti valtiomuoto, johon siirrytään monarkkisesta systeemistä. Esimerkiksi Ranska jouduttiin vuonna 1793 julistamaan tasavallaksi kuningasparin tultua leikkauspolitiikan vuoksi toimintakyvyttömäksi. Suomessa taas siirryttiin kuningaskunnasta tasavaltaan syksyllä 1918 merkitsevän rykimisen ja katsekontaktittomuuden päätteeksi, kun pyydetty kuningas viimein tajusi pyytämättä luopua olemattomasta kruunustaan havaittuaan valkoisten ankaran punastelun. Tasavallasta ei tavallisesti enää pysyvästi siirrytä monarkiaan, paitsi Englannissa, missä tehdään kaikki muutenkin vähän ankeriashyytelön kautta. Tasavallasta on sen sijaan erinomaiset mahdollisuudet siirtyä sotilasdiktatuuriin, kleptokratiaan, korporatismiin ja jatkoille jonkun Mähösen luo, emmätiiä.

Tasavaltalaisuus on eräs merkittävimmistä poliittisesta aatesuuntauksista, joilla ei ole sisältöä. Sen kannattajia ovat lukuisat hyvämaineiset tahot, kuten Niccolò Machiavelli, Maximilien Robespierre, Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA ja Yhdysvaltain republikaaninen puolue.

Tasavallan alalajeja[muokkaa]

  • Demokraattinen tasavalta: diktatuuri
  • Kansantasavalta: diktatuuri
  • Demokraattinen kansantasavalta: Dachau-magnitudin diktatuuri
  • Islamilainen tasavalta: teokraattinen diktatuuri
  • Mitä seesteisin tasavalta: kuulostaa homolta (San Marino)
  • Itäinen tasavalta: läntisellä pallonpuoliskolla (Uruguay)
  • Bolivariaaninen tasavalta: kilometrin mittainen saippuajono
  • Osuustoiminnallinen tasavalta: mitä vittua (Surinam)
  • Senaatti ja kansa (S.P.Q.): sotilasdiktatuuri
  • Valaliitto: talousrikosdiktatuuri
  • Jamahiriya: satiirinen diktatuuri
  • Vapaavaltio: ei käsitesisältöä, yritä hetken kuluttua uudelleen


Katso myös[muokkaa]