Taru sormusten herrasta
Hikipedia
| Taru sormusten herrasta | |
|---|---|
| |
| Valmistusmaa | Uusi-Seelanti |
| Ensi-ilta | 1954 |
| Ohjaus | J.R.R. Tolkien |
| Käsikirjoitus | Peter Jackson, Elias Lönnrot |
| Pääosissa | Eliah Wood, Han Solo, Viggo Mortensen |
| Tuotanto | Markus Selin |
| Elokuvayhtiö | BBC |
| Kesto | 11 h (pikakelauksella) |
| Kieli | englanti, siansaksa |
| Ikäraja Suomessa | 11 vuotta |
| ” | Tahtoisin tosiaan nähdä sen tuotantoyhtiön, joka vaarantaisi maineensa ja toimeentulonsa tekemällä kallisbudjettiseen suurelokuvasarjaan kohtauksen, jossa Tom Bombadil lausuu huonoja runoja haltiakielellä vain sen vuoksi että kaksi alan vannoutunutta fania voisivat muiden uinaillessa hihkua katsomossa ja lyödä yhteen pieniä karvaisia jalkojaan. | ” |
Taru sormusten herrasta on puoli päivää kestävä komedia, jonka J.R.R. Tolkien on ohjannut Peter Jacksonin kaunokirjallisten ”teosten” pohjalta. Alkuperäinen kirjasarja käsittää 10-sivuisen novellin ja pari humalapäissään töherrettyä karttaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kritiikki
”Teoksen” pääsanomana on, että monarkia on ainoa oikea ja paras valtiomuoto, mitä ihmiskunta on maan päällä ikinä kehittänyt. Jacksonilta tosin kestää ikuisuus, ennen kuin hän saa sen ”teoksessaan” sanottua. Tolkien on filmatussa versiossa ohittanut tämän radikaalin sanoman lähes tyystin ja näyttää mieluummin puoli tuntia kestäviä hidastuksia juoksevista hevosista.
Kriitikot pitävät molempia teoksia yleensä noin kolmen tähden arvoisina. Tämä johtuu siitä, että kummassakaan produktiossa ei ole originaalia materiaalia, vaan juonielementit ja hahmot on lainattu muualta. Tärkeimmät inspiraationlähteet ovat olleet Kalevala ja Babylon 5. Tolkien ei kuolinvuoteellaankaan suostunut myöntämään näiden yhteyttä hänen tuotokseensa. Moinen omahyväisyys yhdistettynä siihen, että Tolkienillakin kestää elokuvissaan ikuisuus saada asioita sanottua, sai arvostelijat takajaloilleen.
Ainoa asia, jota ”teoksesta” kiiteltiin, olivat lukuisat hyvin suunnitellut keinotekoiset kielet, kunnes Tieteen kuvalehti paljasti, että ne ovatkin vain suomea, johon on lisätty heittomerkkejä.
Jotkut luulivat, että Sormusten herran jälkeen Jackson jo ymmärtäisi lopettaa. Papin annettua viimeisen voitelun Jackson kuitenkin vetäisi tyynyn alta esiin Silmarillionin, jonka hän oli huvikseen vääntänyt tehdessään kuolemaa.
[muokkaa] Juoni
Arvostelijat moittivat usein kirjaa tylsäksi ja pitkäveteiseksi. Koska Tolkienin filmatisointi seuraa Jacksonin ”teosta” melko tarkasti, ovat molemmat tylsiä ja pitkäveteisiä. Kirjaa lukevat lähinnä elämäänsä kyllästyneet nörtit.
Jacksonin ”teoksessa” muutama tylsä höpötti joutuu kävelemään pitkän matkan, jotta he saisivat jonkin halvan korun (ilmeisesti anusneulan) myytyä pois. Matkahan ei voi sujua hyvin, sillä ”teoksessa” on sentään monta sivua. Niinpä höpöttiporukka joutuu noin miljoonaan eri häiriötilanteeseen, ennen kuin matka taas jatkuu. Tarina ampuu itseään jalkaan, kun höpöttien seuraan liittyy metsissä samoileva sammuva dena (joka paljastuukin rikkaaksi kaveriksi), joka johdattaa höpötit jatkuvasti väärään suuntaan.
Välillä porukka törmää ihan meneviin taisteluihin, mutta tämän vastapainoksi vuorotellen jokainen hahmoista alkaa resitoida siansaksalla kirjoitettua lorua, joka jatkuu noin 118 sivua ja vielä karttojen marginaaleissakin.
Kriitikot ovat arvostelleet Jacksonia siitä, että ”teoksessa” ei ole selkeää roistoa tai pahaa hahmoa. Kukaan ei lisäksi tunnu tietävän, kuinka monta kirjaa sarjaan kuuluu. Pääosa tutkijoista veikkaa 3–4, mutta jopa 15:tä on esitetty.
[muokkaa] Elokuvat
Mikään ylläolevista pikku ongelmista ei estänyt J.R.R. Tolkienia tekemästä Jacksonin ”teosten” pohjalta superkallista elokuvasarjaa, joka loppujen lopuksi tuotti tappiota, suututti ”teoksen” vähätkin fanit ja oli kaiken kaikkiaan sekava kasa huonoja erikoistehosteita. Faneja suututtivat erityisesti Tolkienin lisäämät, täysin motivoimattomat hempeilyjaksot, joissa mieshahmot pääasiassa katsovat toisiaan söpösti. Vaikka Jackson ”teoksessaan” vihjaa hahmojen seksuaalisesta suuntautumisesta varovasti jotain, Tolkien vetää mutkia kunnolla suoraksi ja esittää raiskauskohtaukset ilman sensuuria. Elokuvaversiossa on joitakin hahmoja, joita kirjallisessa ”teoksessa” ei ole. Tärkein niistä on koulukiusaaja nimeltä Sauron.
Irtopäiden ja homoeroottisten kohtausten vuoksi Suomessa elokuvan ikärajaa nostettiin seitsemästä yhteentoista vuoteen, lähinnä uskonnollisten konservatiivien ininän vuoksi. Kirjaa sen sijaan luetaan jo päiväkodeissa, sillä lapset eivät yleensä ymmärrä, mitä Jacksonin hienovaraiset ilmaukset kuten ”matkustaa suklaajunalla korkeimmalle huipulle” tarkoittavat.
[muokkaa] Hahmot
[muokkaa] Höpötit
Höpötit ovat pieniä ja haisevat pahalle. Molemmat ominaisuudet johtuvat liiallisesta kessuttelusta.
- Dildo Ripuli – Anusneulan alkuperäinen kantaja, joka menettää sen Gandalfille välikohtauksessa, johon ei liity seksuaalirikosta.
- Fritzu Ripuli – Löytää anusneulan Dildon roskiksesta.
- Spam Wiseguy – Pitää roskista pystyssä, kun Fritzu kaivaa. Haluaisi kokeilla anusneulaa.
- Mersu – Ei osaa uida mutta asuu silti autiolla saarella.
- Pepsi – Konnun seremoniamestari ja pommimies.
- Klankku – Toisesta ulottuvuudesta tullut digitaalinen matkaopas, raiskaaja, varas, tappaja. Silti kaikki, erityisesti kertoja, pitävät hänestä. Kokeili kerran anusneulaa.
[muokkaa] Magic the Gathering -pelaajat
Mtg-pelaajat osaavat korttitemppuja.
- Goodgulf – Looshistaan erotettu ruusuristiläinen silmänkääntäjä. Jotkut väittävät, että Goodgu... siis Gandalf on ”teoksen” kertoja, mutta Gandalfin masokismin taso ei tutkimusten mukaan yllä teoksen varsinaisen kertojan tasolle. He eivät siis ole sama henkilö. Gandalf puhuu liikaa ja estää usein juonen etenemisen. Haluaisi kokeilla anusneulaa.
- Siwamat – Gandalfin kaksoisveli, joka rakentaa hiekkalaatikolla röllejä. Haluaisi epätoivoisesti kokeilla anusneulaa.
- Saurus – Anusneulan alkuperäinen omistaja, jolla ei ole mitään halua saada sitä takaisin.
- Puuparka – Vanha pedofiili, joka houkuttelee höpötit metsään ja ”pitää heistä huolta”...
- Tom Bombadildo – Puuparan pedofiilikaveri, joka hämää lukijaa 70 sivua, jotta Puuparka saa taustalla ”hoidettua asiat” höpöttien kanssa. Asuu metsässä vaimonsa Hamppu-Marin kanssa.
[muokkaa] Ihmiset
Ihmiset rähisevät keskenään ja kaikkien vastaan tulevien kanssa – ihan niin kuin fiktion ulkopuolellakin.
- Ara-Korni – Kiukutteleva pikkupoika, joka karkasi pienenä kotoa.
- Isä Theo – "Hoitaa" hevosten lisäksi veljentyttärensä...
- Borrowedmir – Statisti, joka halusi anusneulaa hieman liikaa. Onneksi hänen isänsä ei saa tietää sitä.
- Varamir – Tulee Borrowedmirin tilalle haluamaan anusneulaa. Isä saa valitettavasti tietää.
- Isä – Omistaa Baabelin torni -nimisen kaupungin, jossa seuraa Seiskasta uutisia poikiensa toilailuista. Isän pitäisi lisäksi valvoa, etteivät naapurin Moron-maan kansalaiset tee mitään typerää. "Teos" loppuisi 400 sivua liian aikaisin, jos hän niin tekisi.
[muokkaa] Ääliöt
Ääliöt ovat ihmistä pienempiä, ahneempia, kaivelevat enemmän tunneleita ja juovat enemmän alkoholia.
- Gimmel – Stand-up-koomikko, jolta eivät puujalkavitsit lopu kesken. Legoassin kaveri ja ylettyykin "tarpeeksi korkealle"...
- Kaikki muut ääliöt ovat ilmeisesti valmiiksi kuolleita ”teoksen” alkaessa. Syynä oli Z'ha'ha-Dum-planeetan väärä asento Auringon kanssa, mikä aiheutti liikaa varjoja.
[muokkaa] Haltijat
Haltijat ovat ärsyttäviä, koska he ovat olleet maailmassa kauan ja tietävät kaikesta kaiken – ja myös muistavat mainita siitä joka käänteessä.
- Legolasse – Sarjamurhaaja metsiköistä. Tappaa röllejä. Paljon.
- Orlon – Agentti, joka huijaa päähenkilöitä joka käänteessä. Kriitikoiden suosikkihahmo, huolimatta tavastaan aloittaa jostain syystä keskustelu sanaparilla Mr. Anderson. Haluaisi kokeilla anusneulaa.
- Galadriel alias Lady Lycra – Järjestää thai-hierontaa höpöteille metsässä. Saa melkein kokeilla anusneulaa. Myy päähenkilöille
piristäviä huumeitahaltijoiden taikaleipää.
[muokkaa] Röllit
Röllit ovat rumia, typeriä, omahyväisiä ja järjestäytyneitä olioita, jotka seuraavat sokeasti johtajaansa. Ne eivät silti ole lestadiolaisia, vaikka siltä ehkä vaikuttaakin.
[muokkaa] Keski-Maa
Tarina tapahtuu Keski-Maassa, joka jostakin ihmeen syystä pitää kirjoittaa yhdys-viivalla. Tosi-fiksua vai-mitä? Keski-Maata ei saa sekoittaa Eurooppaan, vaikka näillä kahdella onkin joitain yhteisiä-piirteitä, kuten monarkioiden-ihannointi. Keski-Maa sijaitsee sananmukaisesti Maan keskipisteessä ja Eurooppa ei, joten näillä asioilla ei-oikeasti ole mitään-tekemistä.
Keski-Maan nimi on peräisin suomalais-ugrilaisen kantakielen sanasta gefkimuo, joka kirjaimellisesti käännettynä tarkoittaa: ”Plagioin tämän norjalaisesta mytologiasta.”
[muokkaa] Sodat
Keski-Maassa käydään paljon sotia ihmisten, haltioiden ja röllien välillä. Koko kirjasarjan aikana käydään vähintään 5 sotaa. Ihmiset ja haltiat ovat aina voittaneet epäreilulla pelillä. Esimerkiksi viimeisessä sodassa he saivat puolelleen haamuarmeijan, puu-ukkojen ja Goodgulfin mukanaan tuoman ison armeijan.
