Tampere

Hikipedia

Ohjattu sivulta Tampereen seutukunta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Siellä on se iso strippitanko joka aiheuttaa epileptisiä kohtauksia”
~Esko Valtaoja
”No mene ny perkele leijuu siitä mansepoika saatanan peilimäinen takahaara”
~Teijo Eloranta
”Ja sielläkö pippuri kasvaa?”
~vaasalainen sähköasentaja 21.v
”Siellähän on se Pikku Kakkosen studio ja Hämeenkadulla on se purilaispaikka, jossa on se pallomeri”
~Mtv3 Chatin nimimerkki Terävä havainto
”Oo sinä tampereentorihintti hiljaa!”
~muuan turkulainen
Manse
Tampere vaakuna.png Siellä missä sinä et
vaakuna sijainti
Nääsville
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1779 (Kustaa III:n päähänpisto)
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa 		687,98 km²
suurin osa km²
Väkiluku
- väestötiheys 		208 000 + sudeettiturkulaiset (huomenna)
398,119 as/km² 
Työttömyysaste 75 % % 
Kunnallisvero 18,00 % 
Kunnanjohtaja Mauno Ahonen
Kunnanvaltuusto
 paikkaa

Tampere (vuoteen 1960 Riäväkylä), tunnettu myös nimillä Manse, Nääsville, Tamperse ja Tampester, on kaikkien paitsi turkulaisten mielestä maailman suurin kaupunki ja siksi tämä valtava metropolimainen asutuskeskus sijaitseekin Turusta mahdollisimman etäällä. Tampereen kansallisruoka on musta makkara. Tampereella sijaitsee jättimäinen Näsinneula, jonka perässä monet naiset muuttavat kaupunkiin. Tampereella onkin enemmän naisia, kuin miehiä. Tästä ei tosin paljon iloa ole, sillä Tampereelle muuttaneet turkulaiset miehet ovat enemmän ns. "mustan makkaran" perään, kuin hillorinkelin. Tampereen pääkaupunki on Hervanta. Kuten tr00-salkkarifanit tietää, Tampere on myös Esko Koveron asuinpaikka.

Tamperelaiset ovat todella vitsikästä porukkaa. Jo pelkästään tamperelaisten perinneruoka, mustamakkara, kertoo jotain heidän huumorintajustaan.

Tamperelainen mentaliteetti löytää yhä uusia kohteita, joissa Tamperse on tai tamperselaiset ovat suurimpia, ensimmäisiä tai ainoita: esimerkiksi Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, Suomen ensimmäinen sähkölamppu ja maailman ainoa maisteri Frangen.

Tampereen keskustassa sijaitsee entinen Finlaysonin tehdas. Aluee on nykyään museoitu eli yhteen huaneeseen laitettiin kaikki löytyneet vanhat romut ja muista osista tehtiin baareja. Hankkeelle saatiin 3,2 miljardia EU-rahaa. Finlaysonin tehdasalue oli varsinainen valtio valtiossa. Sillä oli omat poliisit ja oma raha eli tampeuro. Yksi tampeuro vastasi seitsemää silloista kahvilippua.

Myöhemmin Finlaysonista tuli Tampella. Ja Tampella meni aivan persiilleen, kun sillä oli niin hölmö nimi. Kaikki työttömäksi jääneet tampellalaiset asuttavat edelleen seutua ja istuvat ryppäämässä tehdasmuseoalueen kapakoissa. Museoimisen reaalikustannukset olivat kokonaiset 36,75 euroa. Summa kulutettiin kolmen vapaaehtoisen muuttomiehen mustamakkarapizzoihin. Täten Tampereen valtio päätti jakaa loput 3199999963,25 € kansalaisille veronpalautuksina. Tamperelaiset laskivat, että kaljaa riittää tällä menolla vain n. 400 vuodeksi ja päättivät ruveta varmuudeksi valmistamaan omaa kaljaa. Sitä voi käydä maistelemassa vaikka Plevnassa. Turistit voivat tilata kaljaa näppärästi lauseella "annaks mulle pari tähtee, mutta kato että ne o nelosta." Savuoluen ystävät selviävät lauseella "anna jamesii."

Sisällysluettelo

[muokkaa] Faktoja Tampereesta

[muokkaa] Kieli

Tampereen murteelle (omakielinen nimi Tampereen kiäli) ominaisia piirteitä:

Opi tampereen alkeet kymmenessä sekunnissa:

Tampereen kiäli kuuluu Suomen epävirallisiin vähemmistökieliin, ja paikallinen Radio 957 esittääkin Tampereen kiältä äidinkielenään puhuville suunnatun Tampereenkiäliset uutiset -lähetyksen kolme kertaa jokaisena arkipäivänä. [1]

Tammerkosken uimastadion keskustassa.

[muokkaa] Mansen sanakirija

Tampereen murre ja häme ovat sukulaismurteita, etäsukulaismurteita ovat Porin murre ja pohjalaismurre.

[muokkaa] Yksinkertaisia lauseita

[muokkaa] Erikoisia sanontoja

[muokkaa] Alueet

Tampere on jaoteltu feodaalisen läänitysmekanismin mukaan seuraavasti (lääniherra ilmoitettu sulkeissa):

  1. Hervanta eng. "Herwood" (Vladimir Putin)
    • pääasiassa köyhien opiskelijoiden ja maahanmuuttajien ghettoa. Varokaa kännääviä diplomi-insinöörejä.
    • Hervanta muuttui slummista ghetoksi vuonna 1993
    • kokoontumispaikkana yleinen kännäys- ja mestausaukee Duo, jossa ilkeä lääniherra Putin suunnittelee Hervannan muuttamista itsenäiseksi kommunistiseksivaltioksi
  2. Kaukajärvi (Erkki Tuomioja)
    • on yksi Tampereen tärkeimpiä slummialueita
    • Kaukajärvellä sijaitsee Suomen varastetuin kauppa, Kaukkarin Siwa
  3. Messukylä (Paavi IVXXIVIIIXXVI ja Jeesus)
    • Messukylän perusti Messu-lahkon heimopäällikkö Paavi I vuonna 9001 eKr.
    • nykyisin alueella elävät lähes kaikki Tampereen jeesustelijat
    • Messukylässä on kaksi linnoitusta, Uusi ja Vanha
    • vuonna 1991 lama runteli Messukylän alueita pahoin ja piinaavan pitkän piirityksen jälkeen hökkelikylä Janka valloitti Uuden ja Vanhan linnoituksen. Jankalaiset kuitenkin luovuttivat linnoituksen takaisin ja palasivat hökkelikylään, kun TKL ei suostunut muuttamaan jankalaisten vakiobussi, 25:n kulkureittiä
  4. Keskusta (Sillanpeikko)
    • keskustan keskusaukion virassa toimii Keskustori
    • väkiluvusta 95,7 % on puluja ja loput 4,3 % pulsuja
    • Keskusta alkaa pääkirjasto Kuukkelilta ja päättyy rautatieasemalle
    • aikoinaan keskusta rakennettiin Tammerkosken rannalle ja kun kosken ylittävä Hämeensilta vihittiin käyttöön vuonna 1969, Saatanan pojanpojanpojanpojanpoika Sillanpeikko nimitti itsensä keskustan lääniherraksi ja muutti sillan alle asumaan
  5. Lielahti (Muumipekko)
    • "Lietsu" on Tampereen läntisten alueiden metropoli ja kauppapaikka
    • Lietsun "takapiha", Lentävänniemi, "Lentsu" irtautui Lielahdesta vuonna 2001, mutta Tampere ei ole virallisesti hyväksynyt tapahtunutta
    • Lielahti on yleisenä kauppapaikkana ja käymälänä saanut asukkaikseen niin öljypohattoja, kuin liukuhihnaeläkeläisiäkin
  6. Tesoma (Simo)
    • Tesoma on länsikeskus, sekä westend ja siellä asuu valtavasti valtavia mummoja ja nuorisoa
    • Tesomalla on länsiportti (entinen länsitori), eli "Länä", josta sai Simon aikaan kaiken, mitä tarvitsi
    • Tesomalla on epäilty sijaitsevan ydinjätteen varastointipuisto, jossa huhujen mukaan on mukava kävellä iltaisin lämpimässä neonvihreässä säteilyssä
  7. Pispala (Vuorenpeikko)
    • tiheään asuttu anarkistinen vuoristoseutu Pyhäjärven ja Näsinjärven välissä
    • Pispala on Tampereen vaihtoehto-ihmisten kehto. Tampereen hipit, vegaanit, lesbot, feministit ja punkkarit löytyvät Pispalasta. Näiden ihmisten rinnalla asuu myös porvariporoja (lähinnä Tahmelassa) ja muita eläimiä.
    • viime vuosina Pispalan turistimäärät ovat laskeneet mätänevistä taloista syntyvien myrkyllisten metaanikaasujen sekä selittämättömien porrastapaturmien vuoksi
    • Pispalan portaita, rappuja ja askelmia on varovaisen arvion mukaan noin 1 000 000 000. Tarkkaa määrää tutkijat eivät rohkene edes arvailla, sillä rappuja syntyy ja tuhoutuu kuin matoja raekuurossa. Portaat myös vaihtavat paikkaa, katoavat ja ilmestyvät tyhjästä. Toisinaan on tavattu portaita, jotka jatkuvat hamaan loputtomuuteen. Pispalan portaat saattavat olla sukua samankaltaiselle ilmiölle, velhokoulu Tylypahkan portaille
  8. Teisko
    • Teisko on Tampereen vasallivaltio
    • Teisko sijaitsee noin valovuoden päässä keskustasta pohjoiseen
    • Tampereen ja Teiskon välillä kulkee jatkuva sukkulaliikenne, Linja 90. Sukkuloita kuulee joskus kutsuttavan nimellä "Karjavaunut" ja linjaa kutsutaan myös "Viidakkolinjaksi", mutta tähän tulee suhtautua huumorilla, sillä Linja 90:nen sukkulat ovat erittäin hyvässä kunnossa ja mukavia.
    • Teiskon pinta-ala on huomattava, jopa kaksi kolmasosaa Tampereen pinta-alasta. Silti Teiskossa asuu vain noin 2000 asukasta, joista 98 % on sukulaisia keskenään (ja loput heidän tuttujaan, sillä "kyllähän teiskolainen aina teiskolaisen tuntee"). Edellä mainitusta seikasta johtuen Teiskon kirkon hautausmaalla on vain vähän hautoja.
  9. Lentävänniemi
    • sijaitsee Lielahden takana, kolmen meripeninkulman päässä keskustasta
    • on yksi Tampereen tärkeimpiä slummialueita
    • asukkaista 85% on mummoja (lisääntyneet viimeaikoina), 15% maahanmuuttajia ja 1 opiskelija.
  10. Linnainmaa, Atala ja Koillis-Tampere (Mörri-Möykky)
    • alueet ovat hiljaisia nuorten ja lapsiperheiden asuttamia seutuja, koska niillä ei ole taloudellista merkitystä Tampereelle.
    • Kollis-Tamperelaiset palvovat Koilliskeskuksen palveluita, kun valovuosien päästä ei ole muutakaan, kuin tuhat metriä korkeita mäntyjä, että aijaa hei!
  11. Multisilta ja Peltolammi (Romulus)
    • "Multsu" & "Peltsu" ovat Tampereen aatelisten asuin- ja synnyinseutuja ja muodostavat yhteisprovinssin 'Pluripondulus' (etymologia; Pluripondulus = Multi bridge & Field pond)
    • siniveristen alueille ei tavallisen rahvaan kannata mennä, sillä syysaikaan heitä erehdytään luulemaan koloista karanneiksi ketuiksi ja muina vuodenaikoina peikoiksi - sen verran rujon näköisiä ja oloisia ovat tavalliset kansalaiset "Mansen siniverisiin" verrattuna
    • Multisillassa ja Peltolammilla ei ole lainkaan juoppoja, koska Romulus karkotti heidät 753 eaa perustaessaan Roomaa ja vieraillessaan Suomessa perustaen Pluriponduluksen ruokailutilakseen
    • bussi 26 (ja 3 kertaa vuodessa myös bussi 71) kulkee Pluriponduluksen provinssin alueelle, mutta matkalla on usein Robin Hoodin kätyreitä väijymässä pusikoissa valmiina ryöstämään rikkailta ja antamaan muunmuassa Teiskon asukeille
    • Roomalainen menneisyys näkyy paikallisessa käsikarvappizzeriassa.

[muokkaa] Varo näitä Tampereella

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Radio 957: Tampereenkiäliset uutiset
Haettu osoitteesta http://hikipedia.info/wiki/Tampere
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut