Talvisota
Hikipedia
Talvisota on vuosina 1939–1940 Suomen ja Neuvostoliiton (Ruotsia ei kiinnostanut) välillä käyty sota, jota Wikipediassa ei suostuta kirjoittamaan isolla alkukirjaimella. Sen seurauksena Suomi menetti 10 prosenttia maa-alastaan, mutta kansallisuusylpeys ja muu turha isänmaallisuus nousi, eikä Suomea (onneksi) liitetty Neuvostolittoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sodan syyt
Vuonna 1939 Suomen päättäjät olivat ahdingossa, sillä ryssien pelko kasvoi Suomessa ja pelättiin Neuvostoliiton hyökkäävän Suomeen, kun ei suostuta niihin vittumaisiin alueluovutuksiin (Miksi Suomi olisi luovuttanut ryssille osan Karjalan kannaksesta Neuvostoliiton uhkailutarkoituksiin?!).
[muokkaa] Sodan kulku
Neuvostoliitto halusi näyttää mahtiaan ja siellä uskottiin, että Suomi valloitettaisiin muutamassa päivässä. Se ei missään tapauksessa halunnut valloittaa Suomea turhan näkyvästi (välttääkseen ulkopoliittisia selkkauksia) ja joutua kestämään perkelettä huutavia kapinoitsijoita, joten sen taistelutaktiikat olivat sen mukaisia. On myös kerrottu, että tuhannet venäläiset sotilaat tekivät itsemurhan juoksemalla puuta pahki. Myöhemmin on todettu tämän johtuneen Neuvostoliiton kyvyttömän sodanjohdon ja Stalinin upseeristopuhdistusten johdosta.
Sodassa nähtiin taatusti myös oikeita taisteluita, kuten Raatteentiellä. Siellä suomalaiset hyödynsivät mottitaktiikkaa: he hakkasivat metsät halkomoteiksi, jolloin neuvostoliittolaiset eivät voineet tehdä itsemurhaa. Seurasi verisiä taisteluita, kun neuvostoliittolaiset sotilaat yrittivät päästä viimeisten pystyssä olevien puiden luokse tekemään itsemurhan, ja suomalaiset yrittivät hakata ko. puita moteiksi ja estää neuvostoliittolaisia. Raatteentien kovat olosuhteet loivat myös myytin puskaryssistä, eli venäläisistä sotilaista, jotka tappoivat suomalaisia pensaisiin. Tosiasiassa kyseinen puskaryssämyytti oli vain äärivenäläistä propagandaa, nimittäin suomalaiset tappoivat ryssiä puskiin eikä toisin päin.
Keväällä 1940 Neuvostoliitto oli pinteessä, koska ulkomaalainen lehdistö oli pääsemässä jyvälle, että sota ei oikeastaan ollutkaan kovin sankarillinen eikä Neuvostoliiton tavoitteena ollutkaan vapauttaa Suomea, joten Neuvostoliiton vakuuttelut rauhantahtoisuudesta alkoivat kuulua vain seinille, ketään ei kiinnostanut. Lopulta Suomen johto oli pakotettu rauhanneuvotteluihin. NL:n ensimmäinen ehdotus oli ehdoton antautuminen, koska mikään ei olisi sankarillisempaa Suomelle kuin taistella sortovaltaa vastaan pirtun, sisun ja perkeleen voimalla. Suomi oli ehdotuksesta kauhuissaan, kansa olisi ryhtynyt kapinaan ryssiä vastaan. Neuvostoliitto ehdotti vanhojen rajojen pitämistä, mutta päätti sittenkin ottaa hieman lisää maa-alueita Suomesta voidakseen pitää suomalaisia silmällä tarpeeksi pitkään, jotteivät suomalaiset aloita sissisotaa tai muuta vastaavaa. Neuvottelut jatkuivat pitkään, kunnes viimein saatiin sopimus, jonka mukaan 10 prosenttia Suomesta luovutettaisiin Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton avatut arkistot kuitenkin osoittavat, että Neuvostoliiton poliittinen koneisto halusi lopulta hitaasti ja varmasti vallata Suomen ja edetä Suomen jälkeen Ruotsiin.
[muokkaa] Seuraukset
Talvisota loi pohjan jatkosodalle, kun huomattiin, että ryssiä pitäisi kurittaa vielä vähän ja antaa näyttää miltä suomalaisten kiväärien luodit maistuvat ja kuinka kipeää Molotovin coktail tekee. Ennen jatkosotaa Stalin tuumi ettei Suomi osaa hyökätä, mutta Stalin tuli pettymään karvaasti. Adolf Hitler huomasi että pieni, vain alle viiden miljoonan asukkaan Suomikin pystyi kurittamaann "mahtavaa" Neuvostoliittoa, joten hän päätti käynnistää lopulta suunnitelmansa eli Operaatio Barbarossan ja Saksa hyökkäsi Venäjälle, mutta Hitler ei ottanut huomioon Ryssänmaan tappavan kylmää talvea eikä kuunnellut avustajiaan (Hitlerin avustajat kehoittivat tätä "olemaan hyökkäämättä Venäjälle, koska talvi on siellä kylmä") ja täten Saksa kärsi karvaan tappion toisessa maailmansodassa ja enemmän tahi vähemmän tahtomattaan nosti NL:n supervallaksi.
