Ruotsinlaiva

Hikipedia

Ruotsinlaiva on merkittävä, joskin harmillisen olemassa oleva osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Vaikka nimestä voisi muuta päätellä, ruotsinlaivojen tarkoituksena ei ole Suomen vieminen Ruotsiin^[1] eikä myöskään Viroon. Ruotsinlaivojen tehtävänä on tarjota vanhemmille mahdollisuus tutustuttaa lapset suomalaisuuden keskeisimpiin rituaaleihin. Tai ainakin lapset voivat katsoa vierestä, jos ikää ei ole tarpeeksi.

Sisällysluettelo 1 Kulttuuri 2 Siirtymäriitit 2.1 Puhe- ja tapakulttuuri 2.2 Musiikki 2.3 Ruokakulttuuri 3 Yhtiöt 4 Viitteet

[muokkaa] Kulttuuri

Ruotsinlaivaperinne noudattaa Kalevi Keihäsen hyväksi havaitsemaa konseptia, jonka mukaan kännääminen on sosiaalisesti hyväksyttyä, kun kaikki tekevät sitä ja vielä samaan aikaan, mahdollisimman paljon, mahdollisimman pitkään ja ennen kaikkea suljetussa tilassa. Ruotsinlaivojen toimintaideasta on poistettu Keihäsen yhtiössä käytetty ryyppyhetken sijoittaminen kahden kilometrin korkeuteen. Jännityksen kompensoimiseksi laivoille on lisätty pajatso ja karaoke. Koko homman tärkein pointti on säilytetty: kukaan ei voi poistua itse haluamanaan ajankohtana.

[muokkaa] Siirtymäriitit

[muokkaa] Puhe- ja tapakulttuuri

Ruotsinlaivojen siirtymäriitit tarjoavat lapsille paljon uusia kokemuksia. Rikas äänimaailma ruokkii lapsen sanastollista kehitystä ja helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Seuraavassa muutamia poimintoja laivoilla raikuvista kansallisfraaseista:

• ”Hyvä perrrrse” – Ilmaus sisältää implisiittisiä tausta-ajatuksia vallitsevista sukupuolirooleista. Jo 7-vuotias poika olisi hyvä totuttaa käyttämään fraasia, eikä tytöillekään tee pahaa sen sisältämän arvolatauksen ja kauneusihanteen omaksuminen.
• ”Sä näytät ihan mun tyttäreltä” – Tämä on varsinkin murrosikäistä nuorta lähestyttäessä kätevä iskurepliikki, jonka käyttö saattaa parhaassa tapauksessa johtaa kansantaloudellisesti merkittävään uuden ihmisyksilön alullepanoprosessiin.
• ”Laita jotai, ihan sama mitä, kunha siit tulee iha vitun känniin” – Kyseisestä ilmauksesta on erilaisia variantteja, mutta lapselle on hyvä opettaa jo nuorena, että humalahakuista juomista varten on osattava muotoilla tarpeensa tiskillä spesifisti.
• ”Yyyöööööörrrrr gghh rrr gghhhh...” – Suomalaiseen seurusteluetikettiin kuuluu syvimpien tuntojen purkaminen mahalaukusta hyvässä seurassa, mieluiten laidan yli. Purkautuminen keskellä käytävää on hyväksyttävää siinä tapauksessa, että koulutettavia nuoria on monta, jolloin kaikki pääsevät varmasti näkemään.
• ”Vittu tääl on somaleita palkattu sitä varten” – Kun vatsalaukku on tyhjennetty keskelle kokolattiamatolla päällystettyä käytävää, on hyvä selvittää lapsille yhteiskunnassa virallisen totuuden mukaan vallitseva hierarkia siitä, kuka siivoaa kenenkin jäljet.

Oleellinen osa ruotsinlaivojen toiminnoista tapahtuu hyteissä, joissa testataan kykyä löytää pimeässä vuorovaikutuksen kannalta keskeiset asiat^[2]. Lisäksi mitataan kykyä unohtaa peruskoulun seksuaalivalistuksen oleellisimmat pointit. Hyttitoimintoja ei ole syytä esittää alaikäisille lapsille – paitsi jos heidän pyytämänsä hinta on kohtuullinen. Yli 16-vuotiaille kannattaa painottaa, että ruotsinlaivalla on hyväksyttävää mennä hyttiin useamman ihmisen kanssa, vaikka se mantereella voi olla arveluttavaa. Hyttitoiminnoista kuuluu ottaa kuvia, jotka tulee laittaa Internettiin risteilyn päätyttyä.

[muokkaa] Musiikki

Puheilmausten lisäksi nuoret tutustuvat suomalaiseen musiikkimaailmaan ja erityisesti iskelmämusiikkiin, joka on suomalaisen pääkeino selvitä aikuisena asuntolainan, räntäsateen ja avioeron tuottamasta pienestä stressistä. Yökerhoissa hikisen ihmismuurin takaa voi yrittää nähdä vilauksen Eino Grönistä tai Anita Hirvosesta tai jostain väsyneestä bändistä, jonka nimeä ei ole koskaan kuullut mutta joka soittaa Kari Vepsän Onnenmaata. Laivoilta on saatavana verovapaata k(o)ulutusmateriaalia niin paljon kuin auton takakonttiin mahtuu, joten koulutusta on helppo jatkaa lumihangen ja kirveen avulla kotona.

[muokkaa] Ruokakulttuuri

Juoma- ja tapakulttuurin ohella nuoriso integroituu laivoilla suomalaiseen ruokaperinteeseen. Tässä varsinkin perheen isillä on keskeinen rooli. Vaikka pöydät notkuvat mustekalaa, kaviaaria, eksoottisia salaatteja ja ilmakuivattua kinkkua, on oleellista, että suomalainen ottaa seisovasta pöydästä vain perunamuusia ja nakkeja – joissain tapauksissa myös ruskeaa kastiketta. Oluthanan käyttö ja sijainti sen sijaan täytyy iskostaa mieliin niin, että sen luo pystyy hakeutumaan kovassakin merenkäynnissä.

[muokkaa] Yhtiöt

Ruotsinlaivaperinnettä pitävät yllä Tallink ja Viking line. Näistä ensimmäinen pyörittää lisäksi seilaustoimistoa nimeltä Silja Line, jotta Sofi Oksanenkin voi taas käydä Virossa hyvillä mielin. Yhtiöissä ei muuten ole eroja kuin laivojen värissä. Kohtuuhintaisia ja järkeviä ajanviettotapoja saa metsästää yhtä tuloksetta joka yhtiön risteilyillä. Kaikkien yhtiöiden tukipilarina toimii vuodesta toiseen pyörivä pelikorttibisnes, jossa tyhmät matkustajat ostavat korttipakkoja, vaikka kotiin pästyään heivaavat pakan helvettiin, ja seuraavalla kerralla ostetaan taas uusi pakka. Näin on varmistettu rahaa tuottava noidankehä.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Alahuomautuksena onkin, että ihmisiä on kovin vaikea saada pysymään Ruotsissa.
2. ↑ ei kuitenkaan tällä kertaa oluthanaa