Taivalkoski

Hikipedia

Taivalkoski on Kuusamon nuhjuinen takapiha vähän samaan tapaan kuin kaukana maailmalla Macao Hong Kongille. Taivalkoskesta on kirjoitettu enemmän turhaa tekstiä kuin mistään muusta suomalaisesta takapajulasta; ansio tästä kuuluu yksinomaan Kalle Päätalolle (1919–2000). Jotkut väittävät häntä kirjailijaksi.

Taivalkoski on kuutamoöitä ja metsätöitä. Seutu on pääosin asumatonta ja elämälle vihamielistä tundraa, mutta kai lähinnä Lars Levi Lestadiuksen ansiosta sinne on juurtunut omannäköisensä fauna ihmissuvun edustajia. Pohjolan Väinäjoki eli Iijoki virtaa Taivalkosken salojen läpi ja on mahdollistanut pakenemisen seudulta myös veneellä ja uimalla. Taivalkosken pakolaiset ovat perustaneet Oulun kaupungin, josta käyvät vieläkin ostamassa kilolitroittain viinaa, jonka palaavat sitten kotikonnuilleen juomaan.

[muokkaa] Valtatie 5:n myötä tullut löytö

Taivalkoskesta kukaan ulkopuolinen ei tiennyt vielä mitään vuonna 1930. Sitten Suomen valtio päätti rakentaa valtatie n:o 5:n, jonka linjaus sivusi riittävän läheltä Taivalkoskea, jotta paikkakunta saatettiin merkitä karttalehdelle täysimääräisenä. Taivalkosken paikannimistö on ollut ongelmallista kirjoittaa sellaisenaan muistiin lähinnä alatyyliä viljalti sivuavien termien kohdalta. Pitäjässä on paljon perse- ja vittu-alkuisia paikannimiä.^{lähde: Kalle Päätalon tuotanto.} Tämän omannäköisen paikannimistön selittää osaltaan se, että Taivalkoski on aina ollut ja tulee olemaan varsinkin korkeakulttuurille täysin vieras ja vihamielinen ympäristö.

[muokkaa] Liian kaukana kaikesta

Taivalkosken elinkeinoelämän ongelmallisuus ovat pitkät etäisyydet ihmisten ilmoille ja ilmeinen kyräilynhalu menestyneemmän naapurin Kuusamon kanssa. Voidaankin sanoa, että Taivalkoskea aina 1950-luvun lopulta aina tähän päivään on pitänyt pystyssä Kalle Päätalon kirjoittamat miljoona sivua synnyinseudustaan, mutta kehä on kierretty jo liian monen kohdalla liian usein, että mitään mielenkiintoista olisi – jos edes tosiasiallisesti koskaan – on löytynytkään. Talvisin mannerjäätikkö jyrää Taivalkosken alleen, ja kesällä metsäpalot peittävät selkosiksi kutsutut mäennöt kähyiseen verhoonsa.

Taivalkoskelaiset ovat juuriltaan kuusamolaisten hevosmiesten jälkeläisiä

[muokkaa] Kuuluisia taivalkoskelaisia

• Kalle Päätalo
• Priita Stiina Päätalo
• Lauri Herman Päätalo
• Martta Päätalo
• Manne Päätalo
• Aune Päätalo
• Terttu Päätalo
• Kaarina Päätalo
• Kalle Päätalo
• Aukusti Päätalo
• Jalmari Päätalo
• Arvi Päätalo
• lisäksi heidän naapurinsa, tuttavansa, melkein-tuttavansa, kyläläiset, Vienan-Karjalan pakolaiset