Taiteilija

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole.
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.

Taiteilija on synonyymi sanalle pummi. Taiteilijalla on neljä muotoa1 (tai useampiakin, taiteilijat tykkäävät abstraktiudesta [= viinan tuottamasta jännästä olotilasta {= humalasta}]): Ensimmäinen tyyppi on niin sanottu taiteilijataiteilija, eli toisin sanoen taiteilija, joka maalaa tai touhuaa muuta visuaalista. Maalaavat taiteilijat olisi 1700-luvulla viety laitokselle jo ajat sitten. Taiteilijataiteilija on myös yleensä itseensäkäpertynyt draamadragkuningatar, joka käsittelee ihailtavasti tunne-elämänsä, josta ei mitään tajua, solmuja roikkumalla prolapsistaan kattohirressä kolme vuorokautta.

Toinen taiteilijatyyppi on ns. tuhertelija eli taiteilija, joka kirjoittaa. Yleisesti tällaiset taiteilijat tunnetaan runoilijoina tai runopoikina/-tyttöinä. Tuhertelijoita voivat olla vain ja ainoastaan ne, jotka tietävät, kuinka synkkä ja paha paikka maailma on, ja jotka tietävät hyvin olevansa itse vielä vittumaisempia.

Kolmas taiteilijatyyppi on taiteilia. Tämä tyyppi on yleisin niin Suomessa, Euroopassa, Euraasiassa ja ylipäätänsä koko maailmassa. Taiteiliaa ei saa kirjoittaa j-kirjaimen kanssa, sillä muuten saattaa sattua sekaannus taiteilijataiteilijan kanssa, ja sitä paitsi taiteiliat saavat kirjoittaa nimikkeensä kuten itse haluavat. Taiteilioilla on monta eri alaa – maalaaminen, runoilu, angstaaminen, paskojen piirrustusten julkaiseminen IRC-Galleriassa ja runojen julkaisu IRC-Gallerian päiväkirjassa. Taiteilioita on noussut huomattavaan tunnettuuteen hyvin eri aloilta: Miki Liukkonen, Riitta Lakolinna (runous); DeviantArt-nössiäiset (piirustus); Teemu Mäki (performanssi); Riitta Nelimarkka (akatemia); Mikko Kuustonen (singer/songwriter-musiikki); Lars von Trier (Lars von Trier). Taiteiliat ovat hyvin herkkiä eikä kukaan ymmärrä heidän sisäistä tuskaansa. Yleensä taiteiliat ovat myös gootteja.

Neljäs taiteilijatyyppi on ns: "tekotaiteilija". Tekotaiteilijoita ovat esimerkiksi laulajat, jotka ovat eläytyvinään esitettävään kappaleeseen. Oikeasti he huitovat käsillään ja ilvehtivät. Heidän laulunsa kuulostaisi ilman "eläytymistä" täysin samalta. Tekotaiteilijoihin lukeutuvat myös he, jotka eivät kirjoita runoja, maalaa tai piirrä. He vain kuvittelevat olevansa herkkiä taiteilijasieluja. Tällaisia voi tavata esimerkiksi Kallion ilvehtimisen lukiossa. Tekotaiteilijat kutsuvat itseään "artisteiksi" ja puhuvat vain omista keikoistaan. Tekotaiteilijat ovat usein ns. ylisosiaalisia, jotka eivät kestä vaivaannuttavaa hiljaisuutta. He haluavat jäädä ylitsepursuavan iloisella käytöksellään mieliin ja haluavat tutustua mahdollisimman moniin ihmisiin. He haluavat paljon instagramseuraajia, mutta haluavat retostella sillä, että he "hyväksyvät vain tutut". Tekotaiteilijalla on usein pitkät, tummat hiukset, meikkiä ja massasta erottumaton pukeutumistyyli. Sama pätee molempiin sukupuoliin, mutta miehet eivät (yleensä) meikkaa ja he myös leikkaavat hiuksensa.[1]

Taiteilijoita ei yleensä arvosteta elinaikanaan lainkaan, joten rahoissa saavat kieriskellä vasta lapsenlapset. Kyseessä on jälkimmäisten aikaansaannos: normaalitilanteessa isovanhemmat ovat mukavia, mutta jos sellaiseksi sattuu taiteilija, syntyy sisäinen pakko korvata järkytykset vaikka sitten lobbaamalla vainajaa yleisölle tai taiteenalan instituutioon tuloksena fyrkka.

Taiteilija ammattina[muokkaa]

Taiteilijan mielestä pitää olla mahdollista elättää itsensä taiteilijana, koska muillakin ammateilla voi elättää itsensä. Niinpä taiteilija ryhtyy ammattilaiseksi. Taiteilijan ei kuitenkaan tarvitse elättää itseään työllään, koska se olisi uusliberalistiseen talousjärjestelmään sulautumista. Niinpä taiteilija vaatii, ettei hänen työtään saa mitata rahassa. Kun tämä tavoite on saavutettu, taiteilija hiljalleen alkoholisoituu, mikä sekin todistaa tälle, että taiteilijan asema yhteiskunnassa on todella huono.

Taiteilijat ovat arvostettuja kommentaattoreita mediassa. He kertovat näkemyksiään uusliberalismista, pätkätöistä, uusliberalismista, apurahajärjestelmän epäkohdista ja uusliberalismista.

Viitteet[muokkaa]

  1. "Tekotaiteilijan" vastine taiteilijoiden yleisön keskuudessa on henkilö, joka kulutta taidetta ainoastaan näyttelyiden muodossa, koska voi puhua niiden läpi samoin kuin automatkalla sinne ja kotiin, miten ihanaa ja hienoa se on (joskus voidaan käydä myös huonossa teatterissa.
Wiki letter w.png Tämä artikkeli on syvältä, koska se on tynkä.
Laajentamalla artikkelia voit nostaa Hikipedian lähemmäs pintaa.