Tadžikistan

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ҷумҳурии Тоҷикистон
Tadžikistanin tasavalta
FlagOffTajikistan.png
(lippu)
Motto: ”Kiviäkin kiinnostaa
Tajikistan.png
Tajikistan kartalla
Valtiomuoto epätasainen tasavalta
Hallitsija Presidentti Stan Tadszcsick
Pääkaupunki Dušanbe (Душанбе)
Viralliset kielet thatshikki
Pääuskonnot islam, taikausko
Itsenäisyys 1991 (Neuvostoliitosta)
Valuutta Sonmani (1 € = 96 000 Sonmania)
Kansallislaulu Eesti, Eesti, Eesti, kaipaan sinne perkeleesti

Tadžhikistanin tasavalta (Ҷумҳурии Тоҷикистон) eli Tadžikistan on pienehkö valtiontapainen alue Keski-Aasiassa, jossa asuu noin 3000 ihmistä. Se on alueen pienin, köyhin ja vähäväkisin maa. Tjatzikistanin naapurivaltioita ovat Afganistan etelässä, Kirgisia pohjoisessa, Kiina idässä ja Uzbekistan lännessä.

Historia[muokkaa]

TDV:n kapinallinen puolustamassa kotikiveään

Tatshikistanin alue oli täysin asumaton aina vuoteen 1956 saakka, jolloin sen löysi Stan Tadschick, neuvostoliittolainen tutkimusmatkailija. Hän reportoi löydöstään Kremliin, ja vuonna 1959 alueesta muodostettiin Thaddzikistanin sosialistinen neuvostotasavalta (Таджикская Советская Социалистическая Республика). Stan Tadszik nimettiin uuden tasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön ylipuheenjohtajaksi (TSNTKNPMYPJ). Neuvostoliitto pyrki pakkoasuttamaan Tadžšžikistania ahkerasti vuosien 1962 ja 1981 välillä, mutta suurin osa alueelle marssitetuista neuvostokansalaisista onnistui suorittamaan itsemurhan ennen Tšadsikistaniin joutumistaan.

Neuvostoliiton romahdettua Tdadzikistan itsenäistyi vuonna 1991. Välittömästi itsenäistymisen jälkeen se syöksyi veriseen sisällissotaan Stan Taddschikille uskollisten Tatsikkien Kansanarmeijan ja kapinallisen Tazzhikistanin Demokraattisen Vapautusarmeijan (TDV) kamppaillessa vallasta. Nahistelu on jatkunut 2000-luvulla demokraattisista vaaleista huolimatta, eikä edes kansainvälinen ylisovittelija Martti Ahtisaari ole onnistunut saamaan osapuolia saman neuvottelupöydän ääreen huolimatta vuosikausia kestäneestä alueella vaappumisesta ja mongertamisesta.

Politiikka[muokkaa]

Sisällissodan runtelemassa Tadžikhistanissa järjestettiin viimeksi presidentin- ja parlamenttivaalit vuonna 1998. Vaaleja pidettiin kansanvälisten tarkkailijoiden mukaan epärehellisinä, vaikka ne sujuivatkin rauhallisesti. Äänioikeutettuja Thazdikistanissa oli vaalien aikaan noin 2100, ja äänestysprosentti oli 130%. Ainoana ehdokkaana istuva presidentti Stan Taddžik sai 2675 ääntä (98%), loppujen äänien jakaantuessa kirkkoveneen (1.2%) ja Aku Ankan (0.8%) kesken.

Maantiede[muokkaa]

Tadžwikistan on Keski-Aasian valtiosta pienin. 93% maasta on vuoristoa ja puolet alueesta sijaitsee yli kolmen kilometrin korkeudessa. Maanjäristyksiä tapahtuu lähes joka viikko, ja jatkuvaan talojen uudelleenrakennukseen jo 60-luvulla kyllästynyt kansa asusteleekin pääasiassa teltoissa, laavuissa ja isojen kivien takana.

Ilmasto on kolea ja polttopuita harvassa. Tadshekistanilaiset tavallisesti lämmittelevätkin letkajenkan ja ripaskan tahdissa.

Perinteisiä Tsatsikistanilaisia saviesineitä

Talous[muokkaa]

Tašhikistan on Keski-Aasian köyhin valtio. Sen bruttokansantuote oli vuonna 2009 vain noin 4741 USD (1,58 USD per henkilö).

Tärkeimmät vientituotteet[muokkaa]

  • Tatšikkilainen perinteinen savityö
  • Pienet kivet
  • Ihokarvat peruukkiteollisuuden käyttöön Venäjällä


Katso myös[muokkaa]