Surku

Hikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Surku
Koko nimi: Surku Mäyris Yniäinen
Syntymäaika: 21. huhtikuuta 1953
Syntymäpaikka: Yksinäiset vuoret
Uskontokunta: kuun ulvonta
Kuolintapa: Kuristui remmiinsä 28. lokakuuta 2061
Hiusten väri: ruskea
Saavutukset:
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
Surkea ja hassu koira
Pilkkanimet: Surkimus, Volisija

Surku on Muumilaaksolainen surullinen ja typerä koira, jolla on päässään helisevä tonttulakki. Surkulla ei ole jalkoja niin toisin kuin muilla koirilla, vaan hänellä on jalkojen paikalla jonkinlainen kaapu, jolla hän lipuu eteenpäin kuten Muumimörkö konsanaan. Lakanaa muistuttavan lipumiskaavun vuoksi on esitetty epäilyjä, että Surku ei olisi enää nykyään elävä koira, vaan esim. jonkin kuolleen koiran Aave. Surku ei kuitenkaan aina ole ollut tällainen. Ennen Muumilaaksoon paluutaan Surku oli urhea, lähes Lassien tai Rin-tin-tinin veroinen superkoira. Hänellä oli oma talk show ja tv-sarja Moomin Broadcasting Companyssä (MBC).

[muokkaa] Lapsuus

Bill ja Hillary vierailivat Surkun talk showssa
Bill ja Hillary vierailivat Surkun talk showssa

Surku syntyi yhdeksänlapsisen pesueen viimeisenä. Äiti oli Mörön bostoninterrieri ja isä Tuu-tikin mäyräkoira. Vanhemmilla oli kunnianhimoiset suunnitelmat Surkun tulevaisuudesta. Hänestä tehtiin pentutähti Pelle Hemulin lastenohjelmaan. Surku lauloi (ulvoi) reippaita lastenlauluja Pelle Hemulin kanssa Tahmalopin studioilla Tahmanpereellä, tahmatassujen valtakunnassa. Surkun ura huipentui omaan talk showhun, jossa vieraili kuuluisuuksia, kuten Bill ja Hillary Clinton.

Vanha juoppo Ransu-koira, jonka ura oli pahasti alamäessä, tuli tästä kateelliseksi ja pyrki kaikin keinoin sabotoimaan Surkun esiintymisiä. Ransu palkkasi mufian (muumilaakson mafia) gangsterit kaappaamaan Surkun. Hätääntyneet vanhemmat saivat mufialta viestin, jossa vaadittiin lunnaita Surkusta. Jokin meni pieleen ja Surku katosi vuosikausiksi. Eräiden huhujen mukaan Surku nähtiin Klondykessä Jack Londonin seurassa kultaryntäyksen aikana.

[muokkaa] Paluu Muumilaaksoon

Surku pentuna
Surku pentuna

Surku oli täysin muuttunut koira, kun hän palasi Muumilaaksoon suuren pakkasen aikaan. Ruoka oli loppunut kauempana olevista laaksoista. Entisestä rohkeasta superkoirasta oli tullut pelkurimainen, kapinen rakki. Surku yritti päästä ulvovaan susilaumaan, mutta heikolla menestyksellä. Surku asui muumien uimahuoneessa ja ulvoi kuuta kaiket kylmät ja myrskyiset yöt kuvitellen olevansa susi. Lopulta Hiihtäjähemuli onnistui houkuttelemaan Surkun koe-eläimeksi dopinglaboratorioonsa ja otti tämän mukaansa Yksinäisille vuorille kärähdettyään dopingaineiden käytöstä Muumilaakson talviolympialaisissa.

[muokkaa] Katso myös

Figurer i Mumindalen
Filifjonkan - Hattifnattar - Hemulen - Häxan - Lilla My - Muminmamman - Muminpappan - Mumintrollet - Mymlan - Mårran - Sniff - Snus - Snusmumriken - Snorkfröken - Stinky - Tofslan och Vifslan - Too-ticki - Ynk
edeltäjä:
Nuuskamuikkunen
Muumilaakson hallitsijat
2041-2061
seuraaja:
Ylimuumi Momin
Henkilökohtaiset työkalut