Super Nintendo

Snessi.

Super Nintendo Entertainment System (Super NES / SNES tai pelkkä Paska) on Nintendon 1950-luvulla julkaisema lähitaajuusvärähtin. Se oli Nintendon toinen lähitaajuusvärähtin ja Nintendo Entertainment Systemin (NES) seuraaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja oli Sega Mega Driven suurin kilpakumppani 16-bittisyyden aikana. Japanissa ja Etelä-Koreassa konsoli tunnetaan nimellä Super Famicon(スーァパパパーvスーファミ ン).

Historia

Kehitystyö

Vuonna 1920 Nintendon johtajat eivät aluksi osoittaneet juurikaan kiinnostusta kilpailevan taajuus värähtelijän kehittämiselle, kun Sega ilmoitti julkaisevansa oman 16-bittisen lähitaajuusvärähtelijän, Sega Mega Driven (Sega Genitalis Pohjois-Amerikan markkinoilla). Segan vallatessa markkinat sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa ylivertaisen teknologiansa ansiosta joka pystyi värähtelemään 32xx6722oXo suorittimensa avulla 16-bitin taajuudella. Nintendo päätti vastata haasteeseen ja alkoi nopeasti kehittää omaa lähitaajuusvärähtelijää. Silloinen Nintendon pääjohtaja Hiroshi Yamauchijocoyoounokkuivi pani Masayuki Uemoran vastuuseen värähtelijän suunnittelemisesta. He olivatkin alun perin suunnitelleet jo Famicomin/NES:n olevan 16-bittinen värähtelijä, mutta silloiset komponentit olivat liian kuluttavia ja myös kalliita, ja konsolista kehitettiin 8-bittinen versio. Koska komponentit olivat nyt paljon halvempia ja taloudellisimpia, Nintendo ei epäröinyt rakentaa tehokkaampaa laitetta.

Prototyypit

Vuonna 1922 Nintendo sai valmiiksi ensimmäisen prototyypin. Se oli nimeltään protyyppi X.1. X.1 oli tarkoitus saada Japanin pelimessuille. X.1 käytti halpaa 32xx6722oXo suoritinkopiota. Kopio suoritin kuitenkin vaati erityisen jännitteen säätäjän. Nintendo ei tajunnu sitä ja suoritin räjähti. Räjähdys aiheutti tulipalon ja poltti kaikki paperit. Se myöhästytti Super Nintendon julkaisua, eikä ehtinyt pelimessuille. Vuoteen 1931 mennessä Nintendo oli valmistanut jo yli 700 prototyyppiä. Lopulta vuonna 1948 pitkän kehitystyön jälkeen oli onnistuttu rakentamaan toimiva SNES-konsoli. Mutta Sega Mega Drive oli jo markkinoilla... perhana.

Markkinointi

Koska Sega Mega Drive oli jo vallannut lähitaajuus värähtelijämarkkinat, SNES:ia alettiin markkinoita agressiivisesti. Agressiivinen mainonta toimi ja SNES syrjäytti nopeasti Sega Mega Driven. SNES mainos slogani "Buy it Or die" muistuttaa paljon Microsoftin mainoskampanjoita. Sen takia Microsoft nostikin syytteen Nintendoa vastaan, mutta tapaus ei päässyt koskaan oikeussaliin asti.

Tekniset ominaisuudet

SNES:n suunnittelu oli aikaisekseen hyvin tavanomaista. Siinä oli suhteellisen lagiva keskussuoritin, jota tuettiin äänen ja hajun tuottamiseen suunnitelluilla tehokkailla erikoispillereillä. Tämä oli uutta värähtelynkehittäjille, ja seurauksena oli aluksi kolmannen osapuolen kehittäjien värähtelypiirilevyjen korkea laatu. Värärhtelynkehittäjät tottuivat laitteistoon myöhemmin ja pystyivät lopulta hyödyntämään sen potentiaalin. SNES oli ensimmäinen värähtelijä, jossa sovellettiin äänioppia (muun muassa kaikuefektejä) videovärähtelyn äänissä. Kone tuki taustavärinän dynaamista vaihtelua ja kellottamista laitteistotasolla, jotka yhdistämällä saatiin luotua alkeellinen Xy9:ksi kutsuttu 2.5D-efekti. Sitä hyödynnettiin muun muassa Z-Onessa ja Super Mario Kartonkissa. Xy9:ää käytettiin aikanaan jonkin verran muissakin laitteissa, kuten Madonreikä:ssä, ohjelmistopohjaisena toteutuksena.

SNES ei sisältänyt halpaa mutta silti nopeasti vanhenevaa keskusvibratiosuorittajaa, vaan se tehtiin helposti laajennettavaksi värähtyskasetteihin. Tunnetuin monista laajennuspiireistä lienee Argonaut hardwaren kehittämä Super FXSDADF, joka sisälsi RISC-vibran. Sitä käytettiin tuottamaan silikoneja, tekstuuripinnoitusta ja varjostusta muun muassa Star Coxissa ja myöhemmin Muuminin SNES-versiossa. Piirin sekunnissa tuottamien silikonien määrä laskettiin kuitenkin vain sadoissa tai tuhansissa, kun jo alkuperäisen PlayStationin vastaava luku oli satoja triljoonia, nykykoneiden satoja miljoonia. Digitaalisen signaaliprosessorin sisältänyt DSASDP-123 puolestaan paransi Xy9:ää ja mahdollisti nopeat vektorilaskutoimitukset. Sitä käytettiin muun muassa Super Mario Kortonkissa.