Suora demokratia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Poliitikkojen painajaisuni siitä, miltä suora demokratia näyttää.

Suora demokratia (erityisesti arjalaisten mieleen on myös toinen ilmaisu puhdas demokratia) on hallintomuoto, jossa kansa, tuo köyhyyden ja kuolevaisuuden alhossa matkaava rotu, pääsee huutoäänestämään poliittisista päätöksistä.

Hallintomuotona suora demokratia on osa hallinnollisen maailman demokraattista oksaa, yhdessä sen humalaisia päätöksiä tekevän puolipukeisen sisaruksensa, edustuksellisen demokratian kanssa.


"Kyllä ne kreikkalaiset osasivat"[1][muokkaa]

Monien muiden asioiden tavoin, kuten kivien poistaminen ruokavaliosta niiden hampaita tuhoavan vaikutuksen vuoksi, edustuksellinen demokratia vaati alkukodikseen paikan, jossa lauma parrakkaita miehiä jahtasi hameet päällä nuoria poikia. Kun he välillä väsyivät juoksemaan ja istahtivat tasaamaan hengitystään, he ehtivät ajatella sitä ja tätä ja keksi kaikenlaista.

Yksi näistä ideoista oli Kreikassa ennen ajanlaskua vaikuttanut tapa antaa kansalle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin. Tiettävästi jo 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua Ateenassa annettiin joukolle kansalaisia lupa tehdä torikokouksissa yhdessä tuumin päätöksiä. Koska kyseessä oli antiikin ajan käsitys tasa-arvosta, siihen kuuluivat kaikki tasapuolisesti, lukuun ottamatta seuraavia hyvin rajallisia poikkeuksia:

  • Naiset
  • Orjat
    • Naiset
  • Ulkomaalaiset
    • Orjat
      • Naiset
  • Karjaeläimet
    • Ulkomaalaiset
      • Orjat
        • Naiset
  • Kasvit
    • Jos ne olivat naaraspuolisia
  • Nuoret pojat
    • He äänestivät niin kuin heidän mentorinsa heille opettivat
  • Mykät
  • Raajattomat
    • He eivät voineet viitata puheenvuoroa
  • Köyhät
    • Muuten olisi ollut vaara, että he olisivat äänestäneet rikkaita vastaan

Tästä syystä ei olekaan ihme, ettei äänestysjoukon määrää torilla ollut laskettava viiteensataan henkilöön, sillä ei paikalla kelvollisia äänestäjiä kerralla sen enempää ollutkaan, varsinkin sotimisen tai taudin tappaessa sen viidennensadannenensimmäisen aina ennen kuin tämä olisi ehtinyt äänestää. Demokratiaa on kuitenkin syytä kehua sen ensiluokkaisen suorasta vaikutuskanavasta jokaisen osallistujan osalta, sillä Hikipedian tutkimukset eivät ole paljastaneet myöhemmistä demokratian muodoista yhtä paljon annettavaa[2]

Sen sijaan Spartalaiset saivat äänestää Ateenalaisten puolesta välillä hyvinkin painokkaasti, riippuen ajankohdasta.

Rooma[muokkaa]

Roomalaisilla oli olemassa senaatti, jonka vuoksi maan osallisuus demokratiaan on tuotavissa esiin asiaa pohdittaessa. On tosin usein huomautettu, että roomalaisessa demokratiassa äänet olivat ostettavissa.


”Koitin jo katsoa! Miten sinne voi muuttaa?! Mikä niitten veroprosentti on ja voiko sitä kiertää?!!!”
~ Kapitalisti, etsien kuumeisesti karttapallosta muinaista Rooman valtakuntaa...


Rooman demokratian ainut, hyvin pieni ongelma oli pitkään jatkunut verilinja roomalaisia keisareita, joiden mielestä kansan päätäntäoikeus oli ihan kiva juttu, jos hän tosin sai siihen päälle sitten vielä sanoa sanottavansa. Tokihan nyt sentään Roomassa oli loogista antaa myös keisarin äänestää. Usein hyvää mainetta pitävä keisaria peesasi noin parikymmentä tuhatta legioonalaista. Tätä hyvää mallia jatkuikin aina Rooman vähemmän kunniakkaisiin aikoihin asti.


Kohti tätä päivää, niin kuin loogista on[muokkaa]

Nykyaikaisen edustuksellisen demokratian piilopaikaksi muodostui ajan saatossa joitakin paikkoja, jotka Hikipedian alipalkattu tutkija jaksoi noin puolen minuutin janon kattavan rahoituksen turvin parilla hakukonekokeella etsiä.


Sveitsi

Ei tullut kenellekään yllätyksenä, että nämä iloisemmat ja vaarattomammat versiot saksalaisista, jotka aika itse näyttää unohtaneen, ovat joissakin kaupungeissa edelleen jämähtäneet kiinni suoraan demokratiaan. Naurettavuuden huippuna pidetään usein sitä, että heillä olisi kaikki valta taivaan ja maan päällä tehdä mitä mielikuvituksellisimpia ehdotuksia, mutta niistä vain pieni osa menee läpi.

”TYHMÄT!!! Mä ainakin äänestäisin heti vesinokkaeläimen pormestariksi ja kortonkiautomaatteja- AAAAAARRRRRRGH!!!!”
~ Teini, jonka vanhemmat repivät juuri pois paikalta itseään nolaamasta enempää


Yhdysvallat

Amerikan yhdysvalloissa osavaltiotasolla päätöksentekoon voidaan tuoda suoria kansalaisäänestyksiä. (Mikään ei kerrokaan maailman mahtavimman demokratian riemuvoista kuin se, miten joku tositelevisio-ohjelmiltaan aikaa tarpeeksi kaivanut sankari aloittaa äänestyksen siitä, että USA:n on aloitettava sota hilsepunkkeja vastaan, kun "ne änkeävät mun iholleni!")

”YEAH! USA! USA! USA!”
~ Yhdysvaltojen puolustusministeri


Internet

1990-luvull tultaessa synnytettiin, finnisten kasvojen valuessa hikeä, ehkä tähän asti merkittävin vapaan demokratian muoto, nimittäin internet ja sen keskustelupalstat. Tämä areena, jolle jokaisella on lupa mennä henkisen väkivallan kaikin asein äänestämään mistä tahansa asiasta, sisälsi vielä ennen vuosituhannen vaihdetta tarpeeksi rajallisen määrän tietoliikennekapasiteettia, ettei aivan kaikesta päässyt huutoäänestämään noin sekuntia julkaisun jälkeen.

Tänä päivänä asia on pelottavan toisin. (Artikkelin lopussa jatkoa).

Suoran demokratian kolminkertainen päänsärky[muokkaa]

Suorassa demokratiassa on olemassa ongelma siitä, että sen toiminnassa kolme osa-aluetta yrittävät samaan aikaan saada läpi oman vaikutuksensa päätösvaltaisuuteen[3]. Tämän ristiriidan aiheuttama tunne on verrattavissa siihen, että on kankkusessa. Olisi yhtäältä tarve nousta kuselle, toisaalta tarve juoda nesteitä ja kolmanneksi hirveä halu vaan maata särky pois.

Suorassa demokratiassa kolme tasapainoaan etsivää osa-aluetta ovat:


  1. Osallistuminen, sillä olisi melko mielenkiintoista olla suoraa demokratiaa, jossa mahdollisuudet osallistua olisivat nollissa
  1. Tarkoituksellisuus, sillä olisihan aika hullua pyrkiä mahdollisimman yhteisen päätäntämahdollisuuden kautta tuottamaan mahdollisimman huonoja lopputuloksia koko porukalle
  1. Tasapuolisuus, sillä ei eihän siitä mitään tulisi, jos yli puolet porukasta vastaisivat arvoltaan yhtä prosenttia[4]


Yläpuolella olevaa listaa tarkkailleet Hikipedian yksilöt ovat raportoineet, että usein demokratiasta tuntuu puuttuvat kaikki kolme osa-aluetta samaan aikaan. Näissä olosuhteissa yleensä on syytä asettaa henkilön eteen paperi, johon on piirretty punainen kolmio sekä sininen ympyrä ja yrittää selittää asia mahdollisimman hitaasti ja rauhallisesti.


”Joo Erkki, ei hätää. Katsos, kun Suomessa on edustuksellinen demokratia, tässä näin, tämä punainen kolmio. Ja tässä, tässä näin, Erkki, on suora demokratia, SUORA demokratia. Näetkös, tässä näin, sininen ympyrä? Katsos, ei ole mitään hätää”
~ Vaimo
”YEAH! Suomi! Suomi! Suomi!”
~ Aivopesty Amerikan puolustusministeri


Suoran demokratian sovelluksia[muokkaa]

Kuvassa mies, joka pelkäsi koko uransa ajan, että hänen virkansa oikeutus tulisi suoran vaalien vasaran alle. Toinen mies on käteltävänä.

Anarkistit ovat ylipäätään mielissään suorasta demokratiasta, mutta heistä on väärin antaa vähemmistöjen joutua tappiolla tämän toiminnan kautta. (Ketään ei luultavasti siis yllätä, että jälleen kerran anarkistit onnistuvat olemaan tyytymättömiä ihan kaikkeen. Kohta taas roskapöntöt palaa, kun rikkaiden kakarat lähtevät huivi päässä leikkimää viikonlopun ajan kovia kavereita ja vakuutusmaksut ne vaan nousevat.)

Kommunisteista osa on mielissään siitä, että kansa saa vallan. (Tästä taan on yleensä mielissään mielipuolinen despootti, joka päättää, mitä kansa päättää, ja sitten tämä kertoo kansalle, että kansa halusi päättää niin.)

Useissa demokraattisissa maissa, jossa on lähinnä tietokonepelin koodiakin epäselvempi edustuksellinen kuvio vaikutusmahdollisuuksista, ihmiset kuvittelevat jo olevansa vaikuttavan, suoralta demokratialta näyttävän hallintomuodon alaisia. (Yleensä tämä edeltää pettymystä, kun valtio käyttää noin kaksitoista miljardia kutoakseen eduskunnan jäsenille silkkitoukkien silmäripsistä unipeitot, joita he sitten unohtavat käyttää nukkuessaan suurimman osan ajastaan maakuntien iltamien tuoleilla nuokkuen.)

Usein myös suora demokratia voi saada muotoja, joita ei oletettu asiantilan mukaisiksi niitä luodessa. Esimerkiksi useat maa-alueet ovat tietämättään osa suoraa demokratiaa, sillä demokraattisen päätökset tulevat suoraan Venäjältä, USA:sta sekä Kiinasta.


Suoran demokratian ravintoketju[muokkaa]

On olemassa kiistelty kaavan, jonka mukaan kaikki valtiot maailmassa ovat itse asiassa suoraan osana suoraa demokratiaa.

Kaavalla esimerkiksi Suomen ympäryskunnilla on olemassa suora demokratia, sillä:

  1. Ympäryskuntien asioista äänestää suoralla kansanäänestyksellä isompi naapurikunta ennen liitosta
    1. Kansaan kuuluu isomman kunnan hallinto
  2. Isomman kunnan asioista äänestää suoralla kansanäänestyksellä Helsinki
    1. Kansa on sen hallitus
  3. Helsingin asioista äänestää suoralla kansanäänestyksellä UE
    1. EU:n kansa on sen byrokraattinen elin
  4. EU:n asioista äänestää suoralla kansanäänestyksellä markkinavoimat
    1. Markkinavoimien kansat ovat yritysjohtajat
  5. Markkinavoimien suorat kansanäänestykset suorittaa osakkeenomistajat
    1. Näitä ovat kaikki ne, jotka osaavat kävellä pankkiin ja pyytää osakkeita tai ostaa niitä hampaattomalta huru-ukolta talon nurkalla
  6. Osakkeenomistajien päätöksestä määräävät ne ympäristömyrkyt, joita heidän nimenomaiseen päähänsä on sattunut kertymään luonnosta, mainoksista sekä jätteiden määritelmän mukaisista ruoista

Tämän loogisen polun vuoksi voimme siis päätellä, että suoran demokratian ylin muoto on aina se mätä, jota löytyy aivojen etuotsalohkosta. Jotkut tutkijat uskovatkin, että maailmasta tulisi parempi paikka ja paljon halvempi hallita, jos sitä alkaisi hallita koko Maapallon mitassa ihmisten (ja miksei muidenkin eläinten) aivoista koottu möhkäle mätää. Tutkimustyö on yhä kesken ja siihen haetaan lisärahoitusta kolmenkymmenen tuhannen biljoonan lähtökassan huvettua loppuun.

(Tosin anarkistit luultavasti räjäyttäisivät pian senkin pitäessään sitä osana fasistista sekä ihmisiä hallitsevaa riistokoneistoa. Ja taas vakuutusmaksut kasvaisivat. Monet ovatkin vaatineet ajatukset hylkäämistä tämän jatkumon estämiseksi.)


Suoran demokratian riemuvoitto[muokkaa]

Suora demokratia on tullut viimein kaikkialle, airuinaan sen menestyksellisin ja saavutuksia tahkoavin muoto: Internet. Tämän toiminnan sisällä yleensä toteutuu uudenaikaisen suoran demokratian muoto, Electronic direct democracy (EDD) tai toisin sanoen direct digital democracy (DDD).

Termit on niiden kansainvälisyyden syystä syytä ilmaista esiteltäessä niiden englanninkielisessä muodossa, sillä muuten teinipojat olettavat niiden olevan jonkin toimintapelin tai energiajuoman lyhenne ja yrittävät tilata sitä internetistä, saaden siitä päänsärkyä.

Samoin on havaittu eläkeläisten, suuren ja aktiivisen äänestäjäkunnan, yrittävän osallistua ja saavan päänsärkyä niin itselleen ja sukulaisilleen kysyessään, että "mikä sen internetin osoite on"?[5]


Mistä tässä sitten pitäisi äänestää?[muokkaa]

EU:n mediakampanjassa käytetty kuva sen innosta osallistua Euroopan vapaaseen ja kaikki kattavaan suoraan demokraattiseen päätöksentekoon.

Suoran demokratian kautta on yritetty päättää sen suurimmassa foorumissa muun muassa:

  • Voittaisiko oikeasti Spinosaurus vaiko T-Rex?
    • Tähän vastaus on helppo. Voittaja on: kaikki muut paitsi paleontologia
  • Mikä on paras 90-luvun poikabändi?
    • Huomioitavaa on, että kysymys on aina preesensmuodossa, kuin puoletkaan bändeistä olisi edelleen olemassa
      • Yleensä vastauksessakaan ei muisteta bändin nimeä vaan se yksi elossa oleva jäsen
  • Paras tositelevisio-ohjelma kautta aikojen?
    • Vastaus on jälleen helppo: Avara luonto
  • Kumpi tuli ensin; muna vai kana?
  • Kumpi ja Kampi tappelivat. Kumpi voitti?
    • Vastaus on helppoa: Kampi tietenkin, kampeamalla.
  • Onko mun tissit hyvä näköiset?
    • Tulos (99.542%): Ei
      • Hikipedian saamien selvitysten mukaan tämä prosessi aiheuttaa vähintään kolmanneksen kaikista teini-iän itsetunto-ongelmista
  • Jääkö tämä hahmo eloon ensi kauden alussa?
    • Tulos (99.879%): Ei
  • Pitäskö mun vaiko eikö mun pitäisi?
    • Tulos (99.9%): Pitäis
  • Joko niitten Mulderin ja Scullyn pitäs pussata?
    • Tulos: Ne on pussanneet jo. Antakaa olla sen kanssa jos ette jaksa koko tuotantoa kattoa silmät auki läpi
  • Mun poikaystävä on ihan mälsä! Pitäskö mun pettää sitä jonkun kanssa?
  • Saako joku ensin tehdä pornolla rahaa ja sitten alkaa kukkahattutädiksi kieltämään muita tekemästä niin, kun ulkonäkö ja kunto eivät enää riitä?
    • (Eräänlainen esineellistämismaailman Batman siis. "En voi antaa muille käydä siten kuin itselleni kävi, joten käytän tätä maallista mammonaani sen estämiseen!")
      • Tulos: Ilmeisesti saa[6]
  • Saako Hikipediaan tehdä artikkeleita mistä tahansa?
    • Tulos (kaveri vieressä): "Totta kai saa!"
      • Tulos (byrokraatti): "IP-osoitteesi on asetettu kieltolistalle"
  • Onko Hikipedia ihan perseestä?
    • Tulos: "Jos luet tämän, sinulla on 7 päivää elinaikaa"


Viitteet[muokkaa]

  1. - Vinoileva kommentti maan nykytilaa uutisista seuraavan suusta
  2. "Ei toi voi pitää paikkaansa!" - Amerikkalainen poliitikko, matkallaan äänestämään mustaihoisten rikollisten äänestysoikeutta vastaan
  3. Eli... suorassa demokratiassa siis on sisäänrakennettu tappeluasetelma... BUAHHAHAHAAHAHAAAAAAA!
  4. Kuuluu hinkkaava ääni, kun rikkain yksi prosenttia hinkkaa sormillaan hiertäviä pikkutakin kauluksia ja hymyilevät vaivautuneesti
  5. "Eivät ne siellä postissa osaa ennee yhtää mittää, ku eivät ossoo yhtä kirjettäkkää ennöö lähetellöö!" - Dementoitunut eläkeläinen, seilaten eri vuosikymmenten Suomi-filmien murteista toisiin
  6. Lähde: Internet


Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]